Pääsykokeet pois yliopistoista?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kokoomuksen Henna Virkkunen ehdotti, että kaikki pääsykokeet poistettaisiin korkeakouluista ja niihin valittaisiin ylioppilaskokeen perusteella. Lisäksi ei haettaisi tiettyyn oppiaineeseen, vaan tiedekuntaan.

Minussa ehdotus herätti paljon kysymyksiä, joista Virkkunen ei puhunut.

Miten kävisi aikuisopiskelijoille? Siis jos on ollut työelämässä ja haluaa myöhemmin suorittaa tutkinnon korkeakoulussa, valitaanko nämäkin ihmiset vaikka 10 vuotta vanhan ylioppilastodistuksen perusteella?

Yksi vaihtoehto olisi se, että avoimessa yliopistossa voisi suorittaa tutkinnon maksamalla. Näin yliopistoon tulisi rahaa, mutta tämä olisi kyllä epäreilua niitä aikuisopiskelijoita kohtaan, jotka hakevat korkeakouluun ensimmäistä kertaa. Toisen tutkinnon maksaminen sensijaan voisi olla OK ja hyvä tapa lisätä yliopiston määrätahoja.

Pääsykoe mittaa mielestäni hyvin motivaatiota tiettyyn oppiaineeseen, jota yo-koe ei kerro. Kun esim. hakee yhteiskuntatieteelliseen, onhan sillä suuri merkitys, haluaako oppilas lukea psykologiaa vaiko valtio-oppia. Yksittäisessä tiedekunnassa voi olla hyvin toisistaan poikkeavia oppiaineita.
Johtaisiko yo-todistuksella hakeminen siihen, että oppilaat vaan sijoitetaan sinne, mihin pisteet riittävät ja moni päätyisi oppiaineeseen jota ei halua lukea?

Mihin ne pääsisivät, joilla yo-kokeet menevät "huonosti"?
Heidän joukossaan voi olla myös lahjakkaita oppilaita, koska aina eivät lahjakkaatkaan onnistu täydellisesti. Tuleekin laudaturin sijasta eximia tai saa vahvuuksistaan laudatureja, mutta vaikkapa ruotsista huonon arvosanan. Eikö heille anneta silloin mahdollisuutta päästä korkeakouluihin?

Ehdotuksen idea oli siinä, että valmistumisikä lyhenisi edes vuodella. Mitä merkitystä sillä on? Eikö ole pikemminkin parempi, ettö oppilaat ovat vähän vanhempia ja kypsempiä työelämään siirtyessään?

Sivut

Kommentit (126)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Konsultoituani akateemisella tasolla opiskelevaa läheistäni: paska idea. Aloituksessa taisikin olla jo ne oleelliset syyt että miksi.

Kyllä on vanhuutta lähestyvillä kiire saada maksumiehiä eläkkeilleen. Vaikka kumma kyllä aina välillä väitetään sellaistakin että jokainen on itse eläkkeensä itselleen maksanut työhistoriansa aikana. Ja milläs sinne työelämään menet kauhealla kiireellä jos töitä ei ole?

Ja mitenkähän sen rääkyvän työvoimapulan kanssa olikaan...

Vierailija

Huono idea. Yliopistossa on iso liuta oppiaineita, joihin soveltuvuutta ei voi yo-kokeella mitata millään tapaa. Mielestäni tämä on jo enemmän kuin riittävä perustelu tämän idean romukoppaan heittämiseksi.

Uutisessa kerrotaan, että tämä lisäisi tasa-arvoa: tähän asti ollaan kuulemma sorsittu uusia hakijoita, kun vanhat ovat ehtineet lukea kauemmin? Eikö tämä ole vähän sellainen "elämä on epäreilua" -tyyppinen juttu? Totta kai vanhemmilla on enemmän kokemusta? Mitä helvettiä?

Eivät yo-kokeetkaan mitenkään erityisen tasa-arvoisia ole. Kaikilla ei ole yhtä hyvät opettajat, yhtä hyvä oppimisympäristö ja sattumoisin se kirja käytössä, jota yo-koe sattuu painottamaan.

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324
Liittynyt1.11.2008

Hesarin nettiartikkeli aiheesta ei kauheasti kertonut. Muutkin ovat ilmeisesti sen huomanneet, kun opetusministeriön nettisivuilla on ruuhkaa.

Tuskin tullaan pääsykokeista kokonaan luopumaan. Se on tietenkin eri asia, jos yliopistot haluavat itse niistä luopua. Toivottavasti eivät.

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Vierailija

jokaisen perusoikeus on saada opiskella sitä minkä itse katsoo parhaaksi, ilman karsintoja. Vain näin saadaan maksimaalisesti paras jaosaavin työväestö Suomeen kilpailemaan maailman markkinoilla menestyksestä.

Yliopistoihin pääsyn rajoittaminen estää Suomen menestymistä kansainvälisillä markkinoilla ja köyhdyttää suomalaisten kykyä tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita maailmalle.

Opiskeluoikeuden rajoittaminen on rasismia!

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
väläys
Kokoomuksen Henna Virkkunen ehdotti, että kaikki pääsykokeet poistettaisiin korkeakouluista ja niihin valittaisiin ylioppilaskokeen perusteella. Lisäksi ei haettaisi tiettyyn oppiaineeseen, vaan tiedekuntaan.

Minussa ehdotus herätti paljon kysymyksiä, joista Virkkunen ei puhunut.

Miten kävisi aikuisopiskelijoille? Siis jos on ollut työelämässä ja haluaa myöhemmin suorittaa tutkinnon korkeakoulussa, valitaanko nämäkin ihmiset vaikka 10 vuotta vanhan ylioppilastodistuksen perusteella?

Yksi vaihtoehto olisi se, että avoimessa yliopistossa voisi suorittaa tutkinnon maksamalla. Näin yliopistoon tulisi rahaa, mutta tämä olisi kyllä epäreilua niitä aikuisopiskelijoita kohtaan, jotka hakevat korkeakouluun ensimmäistä kertaa. Toisen tutkinnon maksaminen sensijaan voisi olla OK ja hyvä tapa lisätä yliopiston määrätahoja.

Pääsykoe mittaa mielestäni hyvin motivaatiota tiettyyn oppiaineeseen, jota yo-koe ei kerro. Kun esim. hakee yhteiskuntatieteelliseen, onhan sillä suuri merkitys, haluaako oppilas lukea psykologiaa vaiko valtio-oppia. Yksittäisessä tiedekunnassa voi olla hyvin toisistaan poikkeavia oppiaineita.
Johtaisiko yo-todistuksella hakeminen siihen, että oppilaat vaan sijoitetaan sinne, mihin pisteet riittävät ja moni päätyisi oppiaineeseen jota ei halua lukea?

Mihin ne pääsisivät, joilla yo-kokeet menevät "huonosti"?
Heidän joukossaan voi olla myös lahjakkaita oppilaita, koska aina eivät lahjakkaatkaan onnistu täydellisesti. Tuleekin laudaturin sijasta eximia tai saa vahvuuksistaan laudatureja, mutta vaikkapa ruotsista huonon arvosanan. Eikö heille anneta silloin mahdollisuutta päästä korkeakouluihin?

Ehdotuksen idea oli siinä, että valmistumisikä lyhenisi edes vuodella. Mitä merkitystä sillä on? Eikö ole pikemminkin parempi, ettö oppilaat ovat vähän vanhempia ja kypsempiä työelämään siirtyessään?




Tuosta tulisi taas kiva ruljanssi. Pääainettahan voi voihtaa suoritettuaan kylliksi opintoja, jopa tiedekuntaa voi vaihtaa. Veikkaanpa ettei valmistuminen nopeudu.

Luulin että pääsykoe asettaa hakijat samalle viivalle (poisluettuna vanhempien sosioekonominen asema yms. tekijät joille ei oikein voi mitään).

En oikein ymmärrä tuota ruikutusta pääsykokeiden epäreiluudesta. Jos ei pääse sisään niin voi vetää tiettyjä johtopäätöksiä koskien omaa osaamista, motivaatiota ja oletuksia yliopistotason opiskelusta.

Too many protest singers, not enough protest songs...

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
kokeellinen tiede
jokaisen perusoikeus on saada opiskella sitä minkä itse katsoo parhaaksi, ilman karsintoja. Vain näin saadaan maksimaalisesti paras jaosaavin työväestö Suomeen kilpailemaan maailman markkinoilla menestyksestä.

Yliopistoihin pääsyn rajoittaminen estää Suomen menestymistä kansainvälisillä markkinoilla ja köyhdyttää suomalaisten kykyä tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita maailmalle.

Opiskeluoikeuden rajoittaminen on rasismia!




Onneksi saamme lisää opiskelijoita Afrikasta
Suomen menestyksen pitäisi olla taattu.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ulko ... 5248778578

Ulkoministeriö epäilee, että Hämeen ammattikorkeakouluun (Hamk) loppukesällä lisähaulla hankittujen 130 afrikkalaisen opiskelijan pätevyyttä ja motivaatiota tulla Suomeen ei ole ehditty kunnolla tarkistaa.

Kesän aikana länsiafrikkalaisia on hakenut runsaasti myös muihin Suomen ammattikorkeakouluihin.

Jopa yli puolet Suomen Nigerian-suurlähetystössä kesä–heinäkuussa käsitellyistä opiskelijoiden oleskelulupahakemuksista sisälsi väärennettyjä liiteasiakirjoja kuten todistuksia.

Pääosin hakijat olivat kotoisin Nigeriasta ja Ghanasta, mutta myös Kamerunista ja Gambiasta.

Too many protest singers, not enough protest songs...

Vierailija

Todella asiantuntematon ja surkea, katastrofaalisen huono idea. Pääsykoekirjojen lukeminen on pikastartti itse alalle. Ilman niitä valikoituu myös vääriä opiskelijoita, koska vasta pääsykokeet ja niihin valmistautuminen kertoo lukiolaiselle mihin on menossa. Minä esimeriksi halusin alunperin mennä lukemaan psykologiaa, mutta kun luin pääsykoekirjoja, pyörsin päätökseni heti, ei saatana mitä biologiaa se olisi ollut, ennakkokäsitykseni oli aivan väärä.

Lisäksi pääsykokeet karsivat paljon täsmällisemmin kuin ylioppilaskirjoitukset tietylle alalle

T-Bolt
Pääainettahan voi voihtaa suoritettuaan kylliksi opintoja, jopa tiedekuntaa voi vaihtaa.

Tuo oli enemmän totta joskus 30-40 vuotta sitten. Joka tiedekunnan sisällä on koulutusohjelmia joihin on paljon tiukemmat pääsyrajat, ei onnistu enää swappäily. Tiedekuntaa vaihdetaan pääsykokeiden kautta, jos niitä ei ole niin en sitten tiedä, sekoiluksi menisi.

Vierailija

T-Bolt:

En oikein ymmärrä tuota ruikutusta pääsykokeiden epäreiluudesta. Jos ei pääse sisään niin voi vetää tiettyjä johtopäätöksiä koskien omaa osaamista, motivaatiota ja oletuksia yliopistotason opiskelusta.



Nykyinen systeemi on sitäpaitsi reilumpi opiskelijalle. Korkeakouluun voi päästä yhteispisteillä ( pääsykoe ja yo-koe), tai pelkän pääsykokeen perusteella, jos saa siitä korkeat pisteet. On siis kaksi mahdollisuutta, kun uudessa ehdotuksessa on vain yksi, eikä yo-koe mittaa motivaatiota tiettyyn oppiaineeseen. Miten pääsykokeen vaihtaminen pelkkään yo-kokeeseen parantaisi oppilaan asemaa tai olisi jotenkin vähemmän rajoittavaa?

Vierailija

Koululaitosta vaivaa laitostuminen. Se ei jousta ja metsästää määrärahoja ja materiaali on varmaa kuin pöpilässä joka syöttää torajyvää kaupunkilaisille vesijohtoverkossa. Se on pöpiläkelpoinen yleensä, koska se on irrallaan yhteiskunnasta ja samalla kuitenkin säätelee aineksen menestymisen edellytyksiä. Kaikki uudistukset ovat sille myrkkyä.

1. Se ei saisi sijaita fyysisesti kiintässä paikassa, sehän ei elä välineistön varassa kuin nimeksi. Teollisuus olisi välineistön sijaintipaikka.
2. Mitään sitoutumista mihinkään koulu tai tiedekuntaan ei saisi vaatia.
3. Opintotulos mitattaisiin kun kouluttautunut niin haluaisi.

Vierailija

Aivan totaalisen paska ehdotus. Miten tosiaan aikuisopiskelijat, entäpä lukioa käymättömät? Mielestäni koko yliopistoon ei pitäisi päästä suoraan lukiosta. Jokainen voisi pitää ainakin yhden välivuoden ja nähdä vähän maailmaa ja "oikeaa" elämää ennen yliopistoon tuloa. Noita perkeleen putkitutkintoja on nähty jo ihan tarpeeksi. Valmistavat ihmisiä, jotka eivät oikeasti juuri mistään mitään tiedä. Koko akateeminen vapaus on jo tuhottu. Yliopistouudistus on täysin epäonnistunut tekele.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
Mirepoix
Todella asiantuntematon ja surkea, katastrofaalisen huono idea. Pääsykoekirjojen lukeminen on pikastartti itse alalle. Ilman niitä valikoituu myös vääriä opiskelijoita, koska vasta pääsykokeet ja niihin valmistautuminen kertoo lukiolaiselle mihin on menossa. Minä esimeriksi halusin alunperin mennä lukemaan psykologiaa, mutta kun luin pääsykoekirjoja, pyörsin päätökseni heti, ei saatana mitä biologiaa se olisi ollut, ennakkokäsitykseni oli aivan väärä.

Lisäksi pääsykokeet karsivat paljon täsmällisemmin kuin ylioppilaskirjoitukset tietylle alalle

T-Bolt
Pääainettahan voi voihtaa suoritettuaan kylliksi opintoja, jopa tiedekuntaa voi vaihtaa.

Tuo oli enemmän totta joskus 30-40 vuotta sitten. Joka tiedekunnan sisällä on koulutusohjelmia joihin on paljon tiukemmat pääsyrajat, ei onnistu enää swappäily. Tiedekuntaa vaihdetaan pääsykokeiden kautta, jos niitä ei ole niin en sitten tiedä, sekoiluksi menisi.



Pääaineen vaihtamisen edellytykset

Pääaineen vaihtamisen edellytyksenä kandidaatin tutkinnossa on, että perusopinnot (kokonaismerkintä) on suoritettu siinä aineessa, johon opiskelija on valinnassa hyväksytty. Jos opiskelijalla on hyväksymisvaiheessa aikaisempia opintoja kyseisestä aineesta, hänen tulee suorittaa seuraava mahdollinen kokonaisuus. Maisterin tutkinnossa voi hakea pääaineen vaihtoa sivuaineen aineopintojen (väh. 35 op) perusteella. Hakijalla tulee olla kandidaatin tutkinto tai vähintään 150 opintopistettä kandidaatin tutkintoon sisällytettäviä opintoja, joihin kuuluu pääaineen perus- ja aineopinnot. Uusi pääaine kirjataan opiskelijalle, kun hän aloittaa maisterin tutkinnon.

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/oikeudet/vaihto.htm

Too many protest singers, not enough protest songs...

Vierailija

Joillain teknisillä aloilla suora yo-koevalinta voisi toimia jollain tavalla, mutta humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa moinen uudistus johtaisi katastrofiin. Läheskään kaikki vasta kirjoittaneet eivät ole henkisesti vielä riittävän kypsiä, vaikka älykkyyttä ja ulkoaopettelemisen taitoa jo olisikin.

Lisäksi pelkkään yo-kokeeseen luottava järjestelmä asettaisi kohtuuttoman painoarvon juuri siihen yhteen kokeeseen. Turhempaa ja aikaavievempää se on yo-koetta lähtiä uusimaan, kuin mennä ensi vuonna uudestaan pääsykokeisiin.

Toivottavasti opetusministeriön herrat ymmärtäisivät ensin edes tutkia, onko yliopistoon sisään päässeillä ja heidän opintomenestyksellään minkäänlaista korrelaatiota heidän yo-koetulosten kanssa.

Vierailija
googeli
Toivottavasti opetusministeriön herrat ymmärtäisivät ensin edes tutkia, onko yliopistoon sisään päässeillä ja heidän opintomenestyksellään minkäänlaista korrelaatiota heidän yo-koetulosten kanssa.



Ei kannata unta nähdä. Milloin tässä maassa on nähty järkevä byrokraatti tai viisas poliitikko?

Vierailija

Todella huono idea.

Uusi systeemi sorsii poikia, joiden kouluarvosanat ovat keskimäärin huonommat, ei siitä mihinkään pääse. Tehokkaasti ulkoa pänttäävät opiskelijat pääsevät yliopistoon, muunlaiset eivät. Motivaatio päästä sisään on tähän saakka ollut tärkeä mittari: jos näkee tarpeeksi vaivaa pääsykokeisiin luvussa, pääsee sisään huonoillakin yo-arvosanoilla.

Uudella systeemillä peli olisi sillä pelattu: yo-kokeissa kävijät ovat vielä aika lapsia, eivätkä useinkaan tiedä tarkalleen mitä haluavat, saatikka että heidän pitäisi olettaa jo valmiiksi panostavan kaikkiin aineisiin hullun lailla päästäkseen sisään jonnekin, josta eivät vielä edes tiedä mitään. Yo-kokeiden uusinta on hidasta ja maksullista, joten tutkinnon korjailu jälkeenpäin on hankalaa.

Ja tosiaan, kertooko huono yo-todistus jotain siitä, millainen ihminen on kyseessä? Ei.
Yo-kokeet voivat mennä osaavaltakin opiskelijalta penkin alle hyvin monesta syystä. Ja entäpä ne ihmiset, jotka eivät vain ole pänttääjätyyppejä, eivät pysty omaksumaan valtavia määriä ulkoaopittua tietoa kerralla. Satunpa tietämään, että monet maan arvostetuimmista tutkijoista ovat kouluaikoinaan olleet sellaisia. Uudessa systeemissä he eivät ikinä pääsisi edes opiskelemaan.

Tänä aamuna lueskelimme tuota poikaystävän kanssa, ja totesimme että jos nykykehitys jatkuu, alkaa akateemisten ihmisten olla aika harkita vakavissaan maastamuuttoa. Ei kai kaikkialla voi tällaista olla?

Vierailija
T-Bolt

Pääaineen vaihtamisen edellytykset

Sopii yrittää, onnea matkaan. Suosittu laitos ei vain hyväksy hakemuksia, epäsuosittu ottaa taas mielellään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat