Laajakaistanopeus

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mitä on oikeastaan tapahtunut puhelinverkon kautta siirrettävälle tietotekniikalle? Vielä 80-luvulla tuntui itsestään selvältä, että puhelinverkko (parikierreverkko) kykenee hädin tuskin puhetaajuuksiin. Modeemit olivat jotain 2400. Tänään kuulin, että talojen parikierreverkkoihin voi tuupata 100 M. Siis aivan tavallisiin MHS-kaapeloituihin verkkoihin.

Ihmetellä täytyy että jo vuosia on saneerauksissa rakennettu CAT5- ja CAT6-tasoisia taloverkkoja. Mitä noilla lienee oikeasti saavutettu?

Mutta mikä ilmiö on tiedonsiirron taustalla? Mikä on muuttanut kelvottomat parikierteet aivan kelvollisiksi datalinjoiksi? Onko joku kusettanut jossain raossa?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (20)

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Keksittiin että datan voi siirtää digitaalisesti koko matkan analogisen muunnoksen unohtamalla.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Mitä on oikeastaan tapahtunut puhelinverkon kautta siirrettävälle tietotekniikalle?



Modemit muunsivat bittivirran äänitaajuiseksi ja tuo äänitaajuus kulki koko matkan. Nykyään siirretään puhelinlinjojen avulla vain lähinmään keskukseen - maksimissaan muutamia kilometrejä. Tämän jälkeen yhteys on tyypillisesti valokuitua.

Paul M

Ihmetellä täytyy että jo vuosia on saneerauksissa rakennettu CAT5- ja CAT6-tasoisia taloverkkoja. Mitä noilla lienee oikeasti saavutettu?



Parikaapelointi mahdollistaa nopeat yhteydet rakennuksen sisällä. Samaa verkkoa voidaan käyttää kiinteistönvalvontaan, internet-yhteyksiin jne., verkkoa voidaan käyttää jopa pienitehoisten laitteiden sähköntarpeeseen (Power Over Ethernet).

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005
ZiPA
Saw
Keksittiin että datan voi siirtää digitaalisesti koko matkan analogisen muunnoksen unohtamalla.



Bingo!

niiinno sillon kauan sitten ei edes runkoverkot olleet digitaalisia. sitten niitä digitalisoitiin mutta se viimeinen pätkä pysy analogisena kuluttajalle asti. nyt sitten on koko matka digidigiä

V.A.Littaa
Seuraa 
Viestejä873
Liittynyt1.4.2008

Kylä se huimaa on.. Poikasena katseltiin kun merkit valahti ruudulle kohtalaisen nopeasti (ei muistaakeni pystynyt lukemaan ihan samaa tahtia) 2400 bittiä sekunnissa. Se oli nopea verrattuna sen ajan mopoon, 300 bittiä sekunniossa jossa näki kirjainten ilmestyvän ruudulle... No, minäkin sain hankittua melkein supernopean modeemin sitten 14400 bittiä sekunnissa (14,4 kb/s), se oli jo rivakka. Sitten tuli html ja internet, 56 kb/s oli tahmeaa,mutta oli kuvia ja kaikkea. Sitten 1024 kb/s (mega) laajakaista ja nyt on tulossa kymmenen megan liittymä noin 10 000 kb/s. On kauas menty siitä hämmentävästä vapauden tunteesta johon 2,4 kb/s modeemi antoi mahdolisuuden -- tuntui ihmeelliseltä kun koneella pääsi jonkun toisen koneelle puhelinlinjaa pitkin.

Huoks.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009
V.A.Littaa
tuntui ihmeelliseltä kun koneella pääsi jonkun toisen koneelle puhelinlinjaa pitkin.
Pian näitä XHTML+VIDEO aikoja pietään naurettavina. Pian aasialaisia naisia voi tilata luottokortilla ja tuote materialisoituu valokaapelin päästä sekunnissa.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Vaikka meneekin diginä niin taajuusvasteen on oltava aivan tähtitieteellinen siihen nähden mitä muinaiset puhelinverkkojen suunnittelijat luulivat suunnittelevansa.

Bittivirrasta tulee mieleen, että siinä on myös kanttiaaltoa. 100 M kanttia tarkoittaa, että harmooniset ovat jotain 300 M ja siitä ylöspäin. Kupariverkon signaali itsessään on analogiatekniikkaa vaikka siinä mukana kulkeva datavirta onkin digitaalia.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Virheenkorjaus ja paketti-siirto on selitys hirmunopeuksille. Se kyllä merkkaa sitä että sitä roskaakin voidaan kuljetella aika paljon, mitä suurempi kaista on.

Vierailija
Paul M
Mitä on oikeastaan tapahtunut puhelinverkon kautta siirrettävälle tietotekniikalle? Vielä 80-luvulla tuntui itsestään selvältä, että puhelinverkko (parikierreverkko) kykenee hädin tuskin puhetaajuuksiin. Modeemit olivat jotain 2400. Tänään kuulin, että talojen parikierreverkkoihin voi tuupata 100 M. Siis aivan tavallisiin MHS-kaapeloituihin verkkoihin.

Ihmetellä täytyy että jo vuosia on saneerauksissa rakennettu CAT5- ja CAT6-tasoisia taloverkkoja. Mitä noilla lienee oikeasti saavutettu?




Kyllähän cat5e:llä ja cat6:lla kyetään gigabitin siirtonopeuksiin. Lisäksi yksi kytkin lienee rutkasti halvempi kuin vdsl keskitin + boksit jokaiseen kiinteistöön (tarkoitithan vdsl:ää tuolla 100m:llä?). Ylipäätään sitä puhelinpiuhaa harvemmin laitetaan itse tietokoneeseen jolloin on yksinkertaisempaa että yhteys tulee sitä "lopullista" mediaa pitkin kiinteistöön asti. Ja kaapelinvetokustannus lienee sama?

Tietysti nykyään rasioidaan myös kämppää vähän enemmän, mutta sekin on mielestäni hyvä asia, niin on sitten kotiverkko valmiina ilman omia kaapelinvetoja kun voi kytkeä rasiat itse sähkökaapin ristikytkennässä.

Vierailija

Aiheeseen liittyen tarttisin hiukan opastusta kesäksi alueelle, jossa on ns. "häilyvä" 3g verkko. Putoilee pois ja mitä ilmeisemmin johtuu säästä. Tai en siis tiedä. Antakaas vinkkejä. Voiko tuollaisiin rakennella joitain lisä-antenneja?
Jos voi, niin miten liittää se läppäriin?

Kiinteää kupariliittymää ei ole, eikä mitään muutakaan. Vain generaattori. Sekin vain laitteistojen latauksiin. Kyseessä on siis kesäpaikkani korvessa.

[size=85:2d4cnnde]Lisäys: Laitan kyllä ensi kesäksi aurinkosähköpaneelit akustoineen ihan vaan testausmielessä. Ensin vaan pitää tehdä UPM:n kanssa puukauppa, että hakevat kolmisenkymmentä kuusta/koivua pihapiiristä pois, että aurinko pääsee porottamaa paneleihin. [/size:2d4cnnde]

Vierailija
Villiperuna
Aiheeseen liittyen tarttisin hiukan opastusta kesäksi alueelle, jossa on ns. "häilyvä" 3g verkko. Putoilee pois ja mitä ilmeisemmin johtuu säästä. Tai en siis tiedä. Antakaas vinkkejä. Voiko tuollaisiin rakennella joitain lisä-antenneja?
Jos voi, niin miten liittää se läppäriin?

Kiinteää kupariliittymää ei ole, eikä mitään muutakaan. Vain generaattori. Sekin vain laitteistojen latauksiin. Kyseessä on siis kesäpaikkani korvessa.

[size=85:3d89r2ms]Lisäys: Laitan kyllä ensi kesäksi aurinkosähköpaneelit akustoineen ihan vaan testausmielessä. Ensin vaan pitää tehdä UPM:n kanssa puukauppa, että hakevat kolmisenkymmentä kuusta/koivua pihapiiristä pois, että aurinko pääsee porottamaa paneleihin. [/size:3d89r2ms]


Jos sinulla on käytössä "mokkula" jossa on paikka ulkoiselle antennille, niin täältä löytyy erilaisia vaihtoehtoja. http://www.3g-antennit.fi/category/2/suunta-antennit

Vierailija
pöllöskä
Jos sinulla on käytössä "mokkula" jossa on paikka ulkoiselle antennille, niin täältä löytyy erilaisia vaihtoehtoja. http://www.3g-antennit.fi/category/2/suunta-antennit

Jeah Kiitos linkistä. Hankin jonkun tuollaisen ainakin testiin. Tuolla seudulla monet muutkin mökkiläiset painivat saman ongelman kanssa. Kesäpaikkoja alueella on noin 400. Markkinat vapaata, ei kilpailijoita.

Noilla seuduilla, vaikka on taajamaa (entinen kirkonkylä) on alettu purkamaan noita kuparipuhelinlinjoja. Pulassa ovat siellä suunnalla olevat internetin käyttäjät epävarman langattoman 3g verkon parissa.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Paul M
Mitä on oikeastaan tapahtunut puhelinverkon kautta siirrettävälle tietotekniikalle? Vielä 80-luvulla tuntui itsestään selvältä, että puhelinverkko (parikierreverkko) kykenee hädin tuskin puhetaajuuksiin. Modeemit olivat jotain 2400. Tänään kuulin, että talojen parikierreverkkoihin voi tuupata 100 M. Siis aivan tavallisiin MHS-kaapeloituihin verkkoihin.

Puhelinverkon tilaajajohdoissa oli vuosikymmeniä käytetty pupinointi-keloja kaapelin hajakapasitanssin kompensoimiseen, jolla parannettiin puhekaistan yläpään taajuustoistoa, mutta pudotti sen jälkeen taajuusvasteen aika nopeasti.

http://en.wikipedia.org/wiki/Pupin_coil

On huomattava, että tuo 2400 bit/s menee audiokaistana niin analogisten kantoaaltolaitteiden kun digitaalisen puhelinverkon lävitse vaikka toiselle puolelle maapalloa.

Sen sijaan paikallisissa vuokrapareissa kantataajuinen signaali rajoittui usein vain 4800 bit/s nopeuteen muutaman kilometrin matkalla, mutta pupinointikelojen poiston jälkeen 19200 bit/s meni kevyesti lävitse.

1980 luvun alussa oli joidenkin keskusten alaisuudessa tarjolla 2/3 tasopulsseilla toteutettu 64 kbit/s Diginet ja muutama vuosi myöhemmin ISDN (160 kbit/s brutto) vastaavalla tekniikalla tavallisessa puhelinparissa.

Täytyy myöntää, että pidin 1980 luvun puolivälissä aikamoisena ihmeenä, kun firman digitaalinen puhelinvaihde kytkettiin puhelinkeskukseen vain kahdella tavallisella puhelinparilla 2Mbit/s nopeudella, jossa käytettiin vastaavanlaista 2/3 tasoista kantataajuista signalointia. Toki on myönnettävä, että tällä tekniikalla päästiin korkeintaan kilometrin päähän puhelinkeskuksesta ja pulssien aiheuttama ylikuuluminen oli niin paha, että samassa kaapelissa pystyttiin normaalien analogisten puheluiden lisäksi siirtämään vain yksi 2 Mbit/s puhelinvaihdeyhteys (max 30 ulkolinjaa).

Noihin aikoihin puhelinverkkomodeemeissa alettiin siirtämään monitasopulsseja, jolloin yhdessä symboolissa saatiin siirrettyä 2, 3 tai jopa useampia bitejä symboolia kohti. Lopulta 56k modeemeissa pystyttiin siirtämään 4,5-7 bittiä/symboolia kohden 4 kHz puhekaistan sisällä.

Kun lopulta pupinoinnista päästiin eroon (korvattiin elektronisella taajuskorjauksella puhelinyhteyksissä), ADSL modeemien kaistaleveydet nousivat 1 MHz tasolle ja jopa 256 tasoiset pulssit tulivat mahdollisiksi lyhyillä matkoilla, jolloin voitiin siirtää 8 bitti symboolia kohden, jolloin päästiin 8 Mbit/s asti. ADSL2+ nostaa taajuuskaistan kaksinkertaiseksi ja signaalitasojen määrää lisättiin roimasti, jolloin entistä lyhemmillä linjoilla päästiin suurempaan siirtokapasiteettiin.

Kun taajuuskaistaa laajennetaan entisestään, alkaa parikierteen vaimennus kasvaa aika voimakkaasti, eikä ylimmillä taajuuksilla enää niin montaa bittiä voida siirtää symboolia kohden. Kuitenkin VDSL mahdollistaa taas suuremman siirtonopeudet entistä lyhyemmillä matkoilla (satoja metrejä korkeintaan).

Paul M
Ihmetellä täytyy että jo vuosia on saneerauksissa rakennettu CAT5- ja CAT6-tasoisia taloverkkoja. Mitä noilla lienee oikeasti saavutettu?



Noiden lävitse menee 100 Mbit/s ja 1 GbE signaali lävitse hyvin yksinkertaisella moduloinnilla (halvat laitteet). Toki CAT5 kaapelointia on käytetty omakotitaloissa myös antennikoaksiaalien korvikkeena. Päihin tarvitaan vain asianmukaiset balansointimuuntajat.

Nythän kaapelitelevisiota varten on julkaistu uusi DVB-C2 standardi, joka käyttää vastaavanlaista monikantoaaltotekniikkaa kuin ADSL ja VDSL, mutta taajuuskaista ulottuu aina 852 MHz asti. Veikkaisin, että kohtuumittaisessa koaksiaalikaapelissa siirtää 5-10 Gbit/s DVB-C2 tekniikalla. En näe estettä, etteikö DVB-C2 signaalia voisi siirtää parikaapelissakin, eikä DVB-C2 tietenkään edellytä, että pitäisi välttämättä siirtää TV-kuvaa.

Paul M
Mutta mikä ilmiö on tiedonsiirron taustalla? Mikä on muuttanut kelvottomat parikierteet aivan kelvollisiksi datalinjoiksi? Onko joku kusettanut jossain raossa?



Parikaapelissa on enemmän tai vähemmän heijastuksia, koska kaapeli ei ole impedanssiltaan kovin tasalaatuinen ja ristikytkentärimojen impedanssin epäjatkuvuuskohdista, josta syntyy heijastuksia, jotka sotkevat taajuus ja vaihevastetta.

Yksinkertaiset yhden kantoaallon modulaatiomenetelmissä, käyrämuoto vääristyy hyvin herkästi, jolloin vastaanottajan on vaikea arvata, mikä symbooli on lähetetty. Erinäisillä taajuuskorjaimilla tätä on pystytty jonkin verran korjata.

Monikantoaaltotekniikoissa (ADSL/VDSL/DVB-T/T2 ja DVB-C2) datavirta jaetaan suureen määrään (256-32000) rinnakkaiseen datavirtaan, jossa yksittäisen datavirran nopeus jää hyvin alhaiseksi ja symboolin kesto on hyvin pitkä, verrattuna lyhyessä johdossa esiintyneisiin heijastuksiin.

Esimerkiksi perinteisessä ADSL systeemissä tarvitaan 256 apukantoaaltoa, joiden käsittelyyn tarvitaan 256 näytteen FFT muunnos, jonka toteuttaminen 1980 luvulla olisi varmaan vaatinut kokonaisen 19 tuuman kehikon noillakin siirtonopeuksilla. Se olisi maksanut tuhottomasti ja kehittänyt niin paljon hukkalämpöä, ettei sitä olisi joka kotiin voinut ajatellakkaan.

Elektroniikan kehitys on mahdollistanut hyvin suuren integraatioasteen, suuret prosessointinopeudet ja tarkat (yli 8 bit) A/D ja D/A muuntimet, jotka ovat mahdollistaneet nykyiset siirtonopeudet.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat