Seuraa 
Viestejä45973

Itseäni kiinnostaa, koska olemme muuttaneet tännne
Suomen alueelle?
Tultiinko tänne vain yhtä reittiä?
"Laili ja Erik" forumilla asiaa on käsitey varmaan, osaltaan.
Epäilen, etteivät "suomalaiset" tullleet tänne pelkästään idän tai lännen kautta, vaan molempien.
Mikä on suomalisten alkuperä vai onko niitä vain yksi?
Olivatko " lappalaiset " täällä ennen muitaä.
On löytynyt kaivauksia kiukaisista, renkomäetä, ym.
Mille ajalle ne sijoituvat?

Sivut

Kommentit (1402)

Starman
Itseäni kiinnostaa, koska olemme muuttaneet tännne
Suomen alueelle?
Tultiinko tänne vain yhtä reittiä?
"Laili ja Erik" forumilla asiaa on käsitey varmaan, osaltaan.
Epäilen, etteivät "suomalaiset" tullleet tänne pelkästään idän tai lännen kautta, vaan molempien.
Mikä on suomalisten alkuperä vai onko niitä vain yksi?
Olivatko " lappalaiset " täällä ennen muitaä.
On löytynyt kaivauksia kiukaisista, renkomäetä, ym.
Mille ajalle ne sijoituvat?



Suomea alettiin asuttaa 8000-luvulla ennen ajanlaskun alkua, mutta suomalaiset eivät ole koskaan muuttaneet Suomeen. Suomalainen kansa on nimittäin muodostunut täällä, tässä maassa, monien eri osatekijöiden pohjalta. Suomalaisten geneettiseen perimään ovat monet maahanmuuttoaallot jättäneet omat jälkensä aina ensimmäisistä kivikautisista asuttajista lähtien. Suomen kielen varhaisia muotoja maassa on puhuttu ehkä noin vuodesta 500 eaa. alkaen. Suomen käsite syntyi keskiajalta lähtien ja suomalainen kansallisidentiteetti muotoutui 1700- ja 1800-luvuilla.

Lyhyesti:
- Geenimme ovat tulleet eri puolilta Eurooppaa, nykyisin täydennystä tulee eri puolilta maailmaa.
- Kielemme juuret ovat Baltiassa, mutta nykyiseen muotoonsa kielemme on kehittynyt täällä
- Maamme on muodostunut Ruotsin kuningaskunnan itäisten läänien pohjalta: vuonna 1809 niiden pohjalta perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta, josta tuli 1917 Suomen tasavalta
- Nykyinen kulttuurimme on länsimainen valtakulttuuri, jonka juuret juontuvat antiikin perintöön
- Kansallisaatteen vaikutuksesta olemme alkaneet pitää itseämme suomalaisina, tuntea keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja miettiä suomalaisten alkuperää.

Tärkein osa suomalaisuutta ovat kieli ja suomalainen identiteetti. Jos suomalaisuuden määrittää kieli, suomalaisia on asunut tässä maassa jo rautakaudella. Tällöin on tietenkin ymmärrettävä, että rautakautista suomalaisuutta ei voi mitenkään samaistaa nykyiseen, aivan erilaiseen suomalaisuuteen. Jos suomalaisuuden määrittää suomalainen identiteetti, suomalaisista sanan nykyisessä merkityksessä voi parhaiten puhua 1800-luvulta lähtien.

suomea puhuva väestö löysi suomenniemen kansainvaelluksen aikoina. Laajasti katsottuna kansainvaellus kesti lähes 1000 vuotta, alkaen Kristuksen jälkeen ja päättyen noin vuonna 1000.

Mistä suomea puhuva väestö tuli? Jostain keski- ja etelä-Venäjältä, hunnien eteenpäin ajamana, mutta kukaan ei tiedä varmasti, esimerkiksi kukaan ei oikeasti tiedä keitä hunnit olivat. Monet kansat tulivat tältä samalta alueelta.

Suomea puhuva väestö on hyvin kaukaista sukua nykyäänkin Venäjällä asuville nenetseille, jotka taas ovat kaukaista sukua eskimoille.

Etelä-Venäjä on taas lähellä lähi-itää, josta monien kansojen katsotaan saaneen alkunsa.

Voidaan perustellusti ajatella, että monia kansoja syntyi ennen Kristusta lähi-idässä ja sotien melskeissä kansoja pakeni sieltä etelä-venäjälle,jossa jatkoivat muodostumistaan ja kielellistä kehittymistään. Myös eurooppaan saapumisen jälkeen kielet ovat jatkaneet eriytymistään.

Mutta näistä asioista ei koskaan tulla saamaan tarkkaa selkoa,sillä kansat ovat geneettisesti ja kielellisesti hyvin sekoittuneet,ja kansojen nimiä on periytynyt toisille kansoille sodat tappoineen ja raiskauksineen ovat laajalti sekoittaneet kansoja.

Me olemme täällä missä olemme, vaikka emme tarkkaan tieteellisenä faktana tiedä mistä tulimme..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kokeellinen tiede
suomea puhuva väestö löysi suomenniemen kansainvaelluksen aikoina. Laajasti katsottuna kansainvaellus kesti lähes 1000 vuotta, alkaen Kristuksen jälkeen ja päättyen noin vuonna 1000.

Mistä suomea puhuva väestö tuli? Jostain keski- ja etelä-Venäjältä, hunnien eteenpäin ajamana, mutta kukaan ei tiedä varmasti, esimerkiksi kukaan ei oikeasti tiedä keitä hunnit olivat. Monet kansat tulivat tältä samalta alueelta.




Sinne päin, muttei kuitenkaan ihan noin. Kantasuomea puhuva väestö tai ainakin kantasuomen kieli tuli Baltiasta. Kantasuomen juuret juontuvat kantauraliin, jota todennäköisesti puhuttiin Volgan mutkan tienoilla. Keski- tai Etelä-Venäjältä suomen kieli ei ole tullut, eikä hunneilla ole asian kanssa mitään tekemistä.

Vierailija

Geneettisesti kansat yleensä ajanoloon asettuvat maatieteelliseen viitekehykseen, suomalaiset skandinaavien, balttien ja joidenkin pohjoisten kansojen välille. Suomen maantieteellinen asema on kuitenkin vaikuttanut ja suomalaiset ovat säilyttäneet omia geneettisiä piirteitään useita naapurikansoja enemmän. Toisaalta erityisesati maan itäosien asutuksen lyhyt historia näkyy idän ja lännen välillä geograafista vastaavuutta suurempana geneettisenä erona.

eikös Volgan mutka ole ikään kuin Etelä-Venäjää..ei niin kaukana kaukasukselta..joka tapauksessa, sieltä päin..satojen vuosien aikana suomea puhuvien alkuheimo saattoi vaeltaa paikasta toiseen Venäjälläkin.

Sinne päin, muttei kuitenkaan ihan noin. Kantasuomea puhuva väestö tai ainakin kantasuomen kieli tuli Baltiasta. Kantasuomen juuret juontuvat kantauraliin, jota todennäköisesti puhuttiin Volgan mutkan tienoilla. Keski- tai Etelä-Venäjältä suomen kieli ei ole tullut, eikä hunneilla ole asian kanssa mitään tekemistä.[/quote]

kokeellinen tiede
eikös Volgan mutka ole ikään kuin Etelä-Venäjää..ei niin kaukana kaukasukselta..joka tapauksessa, sieltä päin..satojen vuosien aikana suomea puhuvien alkuheimo saattoi vaeltaa paikasta toiseen Venäjälläkin.



Itä-Venäjäksi se alue kai yleensä määritellään.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765

Gorgle on oikeassa – ei lisättävää. Kokeellinen tiede taas sekoittaa tieteellisten tulosten joukkoon vähän omiaan.

Hunnit eivät liity suomalaisten* tuloon, eivätkä nenetsit ole sukua eskimoille. Volgan mutka ei ole Etelä-Venäjällä vaan Itä-Venäjällä.

Aihetta on käsitelty täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/

* = suomalaisista voidaan puhua aikaisintaan vasta kun suomen kieltä edeltävät itämerensuomalaiset muinaismurteet levisivät Suomen alueen asukkaiden käyttöön. Kielellistä jatkuvuutta voidaan seurata paikannimistön avulla jo keskikantasuomesta joskus pronssi- ja rautakauden taitteessa (~ 500 eaa.), ja viimeinen "suomalainen" aalto on tullut ehkä aivan ensimmäisen vuosituhannen lopussa jaa. kun (varsinais)suomi syntyi pohjoisvirolaisen vaikutuksen kerrostuessa muinaishämeen puhuma-alueen rannikkokaistaleelle.

Suomalaisten esivanhemmista taas voidaan puhua heti jääkauden jälkeen, olettaen että geeneissämme on maamme alkuasuttajilta perittyjäkin. Geenejä on kuitenkin tullut moneen otteeseen eri suunnilta, eikä yksilötasolla useinkaan ole mahdollista erottaa suomalaista ulkomaalaisesta. Uudet genominlaajuiset (satojatuhansia polymorfismeja) tutkimukset helpottavat kyllä tällaista yksilötasonkin tunnistusta. Tämä johtuu siitä, että koska avioliittokentät ovat pieniä, eri alueilla pelataan tietyllä geenipoolilla. Vaihettumisvyöhykkeitä tietysti on, mutta näin yksilöt voidaan erottaa ainakin kauempana asuvista, joilla taas on eri avioliittokenttä ja erilainen geenipooli.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Piha6
Seuraa 
Viestejä1039

No tää on periaatteessa kiinnostava kysymys, kun on tuota sukututkimusta tullut tehtyä, ja aika monta vuotta. Geenitutkimus lie se metodi josta luotettavimmat vastaukset kaukaisimpiin sukujuuriin löytyy, kunhan se geenikartoitus aikanaan on riittävän kattava.

Tämän päivän tilanne lie se, että sitä sun tätä voi esittää ja väittää, siihen sun tuohon perustuen, vailla pitäviä todisteita.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Piha6
No tää on periaatteessa kiinnostava kysymys, kun on tuota sukututkimusta tullut tehtyä, ja aika monta vuotta. Geenitutkimus lie se metodi josta luotettavimmat vastaukset kaukaisimpiin sukujuuriin löytyy, kunhan se geenikartoitus aikanaan on riittävän kattava.

Geeneistä tosiaan selvitetään suomalaisten geeniperimä, mutta suomalaisuus (kun ohitetaan valtion kansalaisuus) ei määrity geenien perusteella, vaan yleensä identiteetin ja äidinkielen perusteella. Suomalaisuuden takaraja määritellään kielellisin perustein, mutta näiden suomalaisten esivanhempia (Suomen alueelta ja kauempaakin) voidaan sitten jäljittää geenitutkimuksen keinoin.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Kun geenejä katsoo, niin suomalaiset vaikuttaisivat olevan 'kaukoitäistä' sukua. Läntiseen haploryhmä R1b:hen (esiintyvyys suurenee Atlantin rannikolle ja siitä eteenpäin aina Britteihin asti) suomalaisista kuuluu hyvin pieni osa ja itä-eurooppalaiseen R1a:nkin vain alle neljäsosa, noin 3/4 kuuluu muihin haploryhmiin (N):

[violetti= R1a, Punainen= R1b ja musta= muut]

Suomalaisten yleisin haploryhmä (60% väestöstä) on N.

http://www.scs.uiuc.edu/~mcdonald/World ... psMaps.pdf

https://genographic.nationalgeographic. ... card=my041

http://suvut.genealogia.fi/henttonen/dnatutkimus.htm

Haplogroup N in the form of its N1c1 sub-clade reaches frequencies of approximately 60% among Finns and approximately 40% among Lithuanians. This clade is also found far into the east; as far as Siberia, Japan and China.



Suomalaisten haploryhmät ovat aivan samoja kuin muiden eurooppalaisten. Euroopan eri alueilla - ja Suomenkin sisällä - suuria eroja on siinä, miten yleisiä eri ryhmät ovat.

Haploryhmille on keksitty kirjaimista ja numeroista koostuvia koodeja sekä etunimiä. Nyky-Suomen miehistä noin 60 % kuuluu haploryhmään N3, jonka mutaatio syntyi Siperiassa yli kymmenen tuhatta vuotta sitten. Ryhmä on ristitty "Niilon pojiksi", ja heitä voisi kutsua myös "mammutinmetsästäjien jälkeläisiksi".

N3-ryhmä on huomattavasti yleisempi Itä-Suomessa.

Merkittävä osa Suomen miehistä, n. 30 % on haploryhmää I, "Ivarin poikia", jonka eri alaryhmät ovat tulleet Skandinaviasta, Saksasta ja Balkanilta.




Sinänsä näin kiharahiuksisena ja karvaisena olen aina tuntenut itseni hieman 'ulkopuoliseksi' tässä karvattomassa ja suorahiuksisessa maassa. Jokainen varmaan muistaa biologiasta miten 'kikkaroiden' piti olla vallitseva ominaisuus, mutta 'käytäntö' ei sitä kyllä tukenut (kun siis katsoo ympärilleen). Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas Suomesta kun 'kikkarapäiden' määrä alkaa kasvamaan ja alkaa 'dominoimaan' ympäristöä, mikä kyllä kertoo tavallaan Suomen väestön poikkeuksellisesta geeniperimästä.

Vierailija
Piha6
No tää on periaatteessa kiinnostava kysymys, kun on tuota sukututkimusta tullut tehtyä, ja aika monta vuotta. Geenitutkimus lie se metodi josta luotettavimmat vastaukset kaukaisimpiin sukujuuriin löytyy, kunhan se geenikartoitus aikanaan on riittävän kattava.

Tämän päivän tilanne lie se, että sitä sun tätä voi esittää ja väittää, siihen sun tuohon perustuen, vailla pitäviä todisteita.




Ainahan voidaan väittää sitä sun tätä.

Tällä hetkellä on olemassa kaksi kaupallista palvelua autosomaaliperimän avulla tapahtuvaa sukulaisuuden tunnistamista varten. Menetelmä löytää muutaman sadan vuoden takaisia yhteisiä esipolvia.

Olen Jaskan kanssa hiukan eri mieltä siitä etteikö suomalaisia pysty myös yksilötasolla erottamaan esimerkiksi ruotsalaisista. Ei tietenkään kieltä tai kansallisuutta, mutta suomalaisen perimän aineksia pystyy tunnistamaan ja myös eri komponenttien suhteita. Jälkimmäinen tapa perustuu edellämainitsemaani maantieteelliseen perimävaihteluun. Tunnistus ei tietenkään ole 100% varmaa. Näytteestä ei pysty sanomaan varmuudella onko kyseessä suomalainen, mutta vertailun toiseen onnistuu jo paremmin.

logo
Kun geenejä katsoo, niin suomalaiset vaikuttaisivat olevan 'kaukoitäistä' sukua. Läntiseen haploryhmä R1b:hen (esiintyvyys suurenee Atlantin rannikolle ja siitä eteenpäin aina Britteihin asti) suomalaisista kuuluu hyvin pieni osa ja itä-eurooppalaiseen R1a:nkin vain alle neljäsosa, noin 3/4 kuuluu muihin haploryhmiin (N):

[violetti= R1a, Punainen= R1b ja musta= muut]

Suomalaisten yleisin haploryhmä (60% väestöstä) on N.

http://www.scs.uiuc.edu/~mcdonald/World ... psMaps.pdf

https://genographic.nationalgeographic. ... card=my041

http://suvut.genealogia.fi/henttonen/dnatutkimus.htm

Haplogroup N in the form of its N1c1 sub-clade reaches frequencies of approximately 60% among Finns and approximately 40% among Lithuanians. This clade is also found far into the east; as far as Siberia, Japan and China.



Suomalaisten haploryhmät ovat aivan samoja kuin muiden eurooppalaisten. Euroopan eri alueilla - ja Suomenkin sisällä - suuria eroja on siinä, miten yleisiä eri ryhmät ovat.

Haploryhmille on keksitty kirjaimista ja numeroista koostuvia koodeja sekä etunimiä. Nyky-Suomen miehistä noin 60 % kuuluu haploryhmään N3, jonka mutaatio syntyi Siperiassa yli kymmenen tuhatta vuotta sitten. Ryhmä on ristitty "Niilon pojiksi", ja heitä voisi kutsua myös "mammutinmetsästäjien jälkeläisiksi".

N3-ryhmä on huomattavasti yleisempi Itä-Suomessa.

Merkittävä osa Suomen miehistä, n. 30 % on haploryhmää I, "Ivarin poikia", jonka eri alaryhmät ovat tulleet Skandinaviasta, Saksasta ja Balkanilta.




Sinänsä näin kiharahiuksisena ja karvaisena olen aina tuntenut itseni hieman 'ulkopuoliseksi' tässä karvattomassa ja suorahiuksisessa maassa. Jokainen varmaan muistaa biologiasta miten 'kikkaroiden' piti olla vallitseva ominaisuus, mutta 'käytäntö' ei sitä kyllä tukenut (kun siis katsoo ympärilleen). Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas Suomesta kun 'kikkarapäiden' määrä alkaa kasvamaan ja alkaa 'dominoimaan' ympäristöä, mikä kyllä kertoo tavallaan Suomen väestön poikkeuksellisesta geeniperimästä.



Siis kuva käsitteleekin saamelaisia, jotka eroavat hieman muista suomalaisista. Parempi kartta on tuossa PDF-tiedostossa.

Vierailija

Tuosta geenien maantieteellisestä korrelaatiosta piti vielä kirjoittaa, että ennen kansallisvaltioiden muodostusta geenit kulkivat vapaasti ja sekoittuivat. Kansallisvaltiot loivat alueellisia geneettisiä eroja. Nyt taas ollaan menossa liberaalimpaan suuntaan.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigrid
Olen Jaskan kanssa hiukan eri mieltä siitä etteikö suomalaisia pysty myös yksilötasolla erottamaan esimerkiksi ruotsalaisista. Ei tietenkään kieltä tai kansallisuutta, mutta suomalaisen perimän aineksia pystyy tunnistamaan ja myös eri komponenttien suhteita. Jälkimmäinen tapa perustuu edellämainitsemaani maantieteelliseen perimävaihteluun. Tunnistus ei tietenkään ole 100% varmaa. Näytteestä ei pysty sanomaan varmuudella onko kyseessä suomalainen, mutta vertailun toiseen onnistuu jo paremmin.

Sinähän olet siis aivan samaa mieltä. Toisvanhempaisista geeneistä ei kansaa voi tunnistaa kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa (esim. selvästi muista erilleen ajautunut jakuuttien N1c-klusteri), kun taas genominlaajuisissa tarkasteluissa kauempana asuvat erottuvat jo aika varmasti.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Vierailija
Jaska
Sigrid
Olen Jaskan kanssa hiukan eri mieltä siitä etteikö suomalaisia pysty myös yksilötasolla erottamaan esimerkiksi ruotsalaisista. Ei tietenkään kieltä tai kansallisuutta, mutta suomalaisen perimän aineksia pystyy tunnistamaan ja myös eri komponenttien suhteita. Jälkimmäinen tapa perustuu edellämainitsemaani maantieteelliseen perimävaihteluun. Tunnistus ei tietenkään ole 100% varmaa. Näytteestä ei pysty sanomaan varmuudella onko kyseessä suomalainen, mutta vertailun toiseen onnistuu jo paremmin.

Sinähän olet siis aivan samaa mieltä. Toisvanhempaisista geeneistä ei kansaa voi tunnistaa kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa (esim. selvästi muista erilleen ajautunut jakuuttien N1c-klusteri), kun taas genominlaajuisissa tarkasteluissa kauempana asuvat erottuvat jo aika varmasti.



Juu, samaa mieltä ollaan. Tämä autosomaaliperimän sisältö ja käyttäytyminen on vain useimmille lukijoille outo juttu ja kannattaa mainita asiayhteydessä.

Tuo esilletuomasi avioliittokenttä tai sukulaisuuskenttä on mielenkiintoinen. Laajasta datasta, kuten tästä uudesta suomalaisesta geenipankista, voitaisiin ajaa analyysi suomalaisten vuosisataisista mieltymyksistä parinvalinnassa, määritellä alueellisia "hotspotteja". Parin sukupolven päästä se ei ehkä enää anna yhtä selväpiirteisiä tuloksia. Euroopassa ja muilla vanhojen väestöjen alueilla nämä kentät voivat olla selkeitäkin

Huvittavaa on, että "länsi-eurooppalaisen" R1b:n ja "itä-eurooppalaisen" R1a:n jakaumat lähentelevät entisten blokkien rajoja:

R1B

In human genetics, Haplogroup R1b is the most frequently occurring Y-chromosome haplogroup in Western Europe, Bashkortostan. Due to European emigration it also reaches high frequencies in the Americas and Australia.



R1a

In Europe, R1a, again almost entirely in the R1a1a sub-clade, is found at highest levels among peoples of Eastern European descent (Sorbs, Poles, Russians and Ukrainians; 50 to 65%). In the Baltic countries R1a frequencies decrease from Lithuania (45%) to Estonia (around 30%).



Oliko kyse sittenkin haploryhmien välisestä taistelusta? Eri haploryhmät ja eri ideaalit, mielenkiintoista.

Starman
Itseäni kiinnostaa, koska olemme muuttaneet tännne Suomen alueelle? Tultiinko tänne vain yhtä reittiä? "Laili ja Erik" forumilla asiaa on käsitey varmaan, osaltaan. Epäilen, etteivät "suomalaiset" tullleet tänne pelkästään idän tai lännen kautta, vaan molempien. Mikä on suomalisten alkuperä vai onko niitä vain yksi?
Olivatko " lappalaiset " täällä ennen muita. On löytynyt kaivauksia kiukaisista, renkomäetä, ym. Mille ajalle ne sijoituvat?



Tämä on Kansallismuseoan kova sana, eikä siihen ole tullut todistettuja muutoksia:

http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tulost_0

Mesoliittinen aika eli vanhempi kivikausi

- Suomusjärven kulttuuri (6500 - 4200 eKr.)

Neoliittinen aika eli nuorempi kivikausi

- Kampakeraaminen kulttuuri (4200 - 2000 eKr.)

- Asbestikeraamiset ryhmät (n. 2800 - 1500 eKr.)

- Nuorakeraaminen kulttuuri (2500 - 2000 eKr.)

- Pyheensillan ryhmä (n. 2200 - 2000 eKr.)

- Kiukaisten kulttuuri (n. 2000 - 1500/1300 eKr.)

" Lähinnä arkeologisten tutkimustulosten mukaan suomalaisten kehitys näyttää seuraavanlaiselta:

1. Vasarakirveskulttuuri toi Lounais-Suomeen uutta väestöä, joka kieleltään oli ilmeisesti balttilaista. Täällä eri ryhmät sekoittuivat vähitellen toisiinsa. Lapissa jäi eteläinen aines vähäiseksi, mutta sinne tuli väestöä myös Länsi-Euroopasta Norjan rannikkoa pitkin.
2. Suomalais-ugrilainen kieli levisi Suomeen Keski-Venäjältä viimeistään tyypillisen kampakeramiikan mukana.
3. Vasarakirveskulttuuri toi Lounais-Suomeen uutta europidista ainesta, joka kieleltään oli ilmeisesti balttilaista. Väestöjen sekoittuessa suomalais-ugrilainen kieli alkoi muuntua kantasuomeksi. Sisä- ja Pohjois-Suomessa, vasarakirvesalueen ulkopuolella missä balttilaisvaikutus oli vähäistä, kieli kehittyi kantalapiksi.
4. Pronssikaudella rannikon yhteydet länteen ja skandinaavinen siirtolaisuus lisäsivät läntistä vaikutusta geeniperimässä ja toivat kieleen germaanisia aineksia. Tämä ei näkynyt sisämaassa eikä pohjoisessa. Silloin suomalaisia ja lappalaisia voidaan pitää eri ryhminä. Näitä lappalaisia ei kuitenkaan voi samaistaa nykysaamelaisiin.
5. Rautakauden alkupuolella vilkastuneet suhteet Itämeren alueella toivat rannikolle siirtolaisia, jotka näyttävät nopeasti sulautuneen entiseen väestöön. Kalmistoja (hautausmaita) on yhä syvemmällä sisämaassa, mikä merkitsee lähinnä maanviljelyksen omaksumista myös Etelä-Suomen lappalaisten parissa, joista ainakin pääosa lienee suomalaistunut.
6. Ennen rautakauden päättymistä voidaan jo erottaa eri heimoja: (varsinais)suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset sekä saamelaiset.
7. Ahvenanmaa ruotsalaistui lopullisesti viikinkiajalla. Sen sijaan mantereen ruotsalaisväestö sai alkunsa vasta varhaisella keskiajalla. "

On valitettavaa, että Museoviraston verkkosivujen sinänsä tasokasta esihistorian opetuspakettia ei ole juurikaan päivitetty 1990-luvun jälkeen (no, Nevanlinnan veriryhmätutkimukset sieltä sentään on jo poistettu).

Siihen sisältyy vanhentuneita tietoja, joiden virheellisyyden nykyisin myöntävät kaikki - taatusti myös opetuspaketin suunnittelija itse. Kivikautisten kulttuurivaiheiden ajoitukset ovat aivan liian myöhäisiä (=kalibroimattomia radiohiiliajoituksia). Tältä osin jopa Wikipedian kuvatus on paremmin ajan tasalla:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_esihistoria

Vasarakirveskulttuurin kielellinen balttilaisuus lienee nykyisin jo täysin hylätty kielitieteellinen teoria, jota kukaan ei taida enää kannattaa. Eikä myöskään tuo kampakeramiikan suomalais-ugrilaisuuskaan enää ole samanlaista jumalansanaa kuin 15 - 20 vuotta sitten, vaan kovaan vastatuuleen joutunut teoria, kuten Lalli & Erik -ketjussa on osoitettu varmasti jo kymmeniä kertoja.

Näiden kielihistoriakysymysten suhteen esihistorian opetuspaketti ei missään tapauksessa ole ajan tasalla oleva autoritatiivinen lähde. Opetuspaketti kertoo lähinnä sen, mitkä teoriat olivat 1990-luvun alkupuolella yleisimmin hyväksyttyjä.

Gorgle
On valitettavaa, että Museoviraston verkkosivujen sinänsä tasokasta esihistorian opetuspakettia ei ole juurikaan päivitetty 1990-luvun jälkeen (no, Nevanlinnan veriryhmätutkimukset sieltä sentään on jo poistettu).

Sattumalta olin muutama tunti sitten melkoisen tovin samoilla sivuilla pitkästä aikaa vallan perusteellisesti ja erittäin pettynyt!
Etsin turhaan erästä tikaria, mikä liittyy oheiseen lippuun. On ainakin St. Petersburgissa ja useissa portugalilaisissa museoissa.

Muuta sekalaista asuttamisesta:
Kun Suomessa oli vuonna 400 jaa. noin ja vain 6000 asukasta, alkoivat rajut taistelut etelän auringosta miesten kyrpiinnyttyä lopullisesti Pohjois- ja Keski-Euroopan talvipakkasiin ja noin 200,000 hampaisiin saakka aseistautunutta miestä ilman DNA-testiä lähti Väimeren auringon suuntaan, jossa ainakin tuon lipun....

.... alla taistelleet noin 35,000 miestä kohmeisen kankeina ylittivät jäätyneen Reinin vuoden 406 joulukuussa suurena haaveenaan nähdä Portugalin huhtikuu ja tummat, pikisilmäiset señoritat bikineissään rantabiitsillä.

Nuo miehet palasivat joskus takaisin suurina ryppäinä jopa Karjalan Kannaksen kautta Suomeenkin, joiden saapumista ei nähtävästi ole huomioitu riittävästi Suomen asuttamisessa. Näiden sotaväsymyksen uuvuttamien miesten sateenkaarenkirjava geneettinen rakenne asettaa haploryhmien välisen taistelun hivenen kyseenlaiseksi ainakin ensimmäisen vuosituhannen loppupuoliskosta alkaen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat