Asteroidin torjuminen ydinpommilla

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eikö asteroidista saataisi selvää muutamalla tsar bomballa tai ainakin siirtää kurssia?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Ulkoavaruudessa kiitävä asteroidi on jääkylmä, vain muutama kelvin. Ne on kauhean hauraita.

Jos asteroidilla on vielä kova vauhti, eli semmoiset normaalit muutama km/s, niin se hajoaa kun törmää timanttikärkiseen rautakankeen. Ei tarvita ytypommia.

Vierailija
Telep
Eikö asteroidista saataisi selvää muutamalla tsar bomballa tai ainakin siirtää kurssia?



Riippuu varmaan vähän asteroidin koosta, mut mites meinasit tunkea ne ydinpommit sinne asteroidiin ennenkuin se on liian lähellä? Vanha kaivosryhmä raketilla reissuun vai?

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Lueskelen miltei päivittäin nykyään kissanpäivilläni alan populäärijulkaisuja ja suht vakavasti otettavissakin on alettu pitää melko suurenkin kappaleen rikkomista ydinlatauksella hyvinkin käyttökelpoisena, kun aiemmin asialle hymähdeltiin.

Ongelmat asiassa piilevät ihan muualla, kuin ydinlatauksen tehoamisessa/ei tehoamisessa

- Ubi bene, ibi patria -

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

Ydinlatauksen vieminen asteroidille vaatii liiketilan muutoksia (keskimäärin 15 km/s Maan kiertoradalta), jotka eivät ole mahdollisia nykyisillä kemiallisilla rakettimoottoreilla, joiden Isp (spesifinen impulssi) on luokkaa 425 s (vety-happi/avaruussukkulan päämoottorit). VASMR-moottori,jossa ioniraketin tapaan energia syötetään radioaalloilla kaasuun, voi saavuttaa teoreettisen impulssin n. 30 000 s ja riittäisi sinänsä,mutta kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä, ioneja ei ole helppo tuottaa kilokaupalla ja siten "rontti"-impulssi eli työntövoima jää heikoksi.

Siis: Viimeksimainittu impulssihan on massaa/aikayksikkö.

Spesifiseen impulssiin Isp, eli raketin "hyötysuhteeseen" vaikuttavat mm. suihkun kaasun lämpötila (verrannollinen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin) ja kaasun molekyylipaino (kääntäen verrannollinen molekyylipainon kuutiojuureen), sekä eräät muutkin tekijät.

Vierailija

Perusongelmaksi asteroidin torjumisessa muodostuu se käytettävissä oleva aika, mikä on havaitun kohteen ja lasketun törmäyshetken aikaväli. Muutama kuukausi tai puoli vuotta ei riitä vielä alkuunkaan, eli ihmiskunnalla pitäisi olla aikaa useampi vuosi suunnitella ja toteuttaa mahdollinen torjuntaisku.
Kun tiedetään, että "läheltä piti" ohituksia (esim. n. Kuun etäisyydeltä) on tapahtunut vuosikymmenten varrella siten, että ohittava asteroidi on havaittu vasta muutama päivä tai viikko ennen ohitusta, ajatukset ihmisen toteuttamasta torjunnasta tuntuvat enemmänkin vilkkaalta mielikuvitukselta.

Vaan jos leikimme ajatuksella, että törmäyskurssilla oleva asteroidi voitaisiin tuhota vaikkapa rajulla ydinlatauksella, seuraus olisi se, että gravitaatio pitäisi hajonneen asteroidin kappaleet jokseenkin yhdessä, jolloin törmäyspommitus olisi "sirpalepommitusta", joka laajemmalle alueelle osuessaan aiheuttaisi todennäköisesti vielä suurempaa tuhoa.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Kappaleiden riittävä hajoaminen(kahdessa mielessä) ei ole ongelma. Se periaatteessa ratkeaa pelkällä megatonnien lisäyksellä. Ylärajaa latauksien koolle/lukumäärälle ei ole. Valmiita latauksia joita voisi soveltaa on varastoissakin.

Logistiikka on ongelma.

Ihminen lajina pystyy periaatteessa niin halutessaan räjäyttämään maapallon. Mutta ei kuitenkaan pysty, koska logistiikka pettää yrittäjät.

Nyt alkaa tuntua että pitää hakea foliorulla keittiöstä.

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija
Tarkkailija
Vaan jos leikimme ajatuksella, että törmäyskurssilla oleva asteroidi voitaisiin tuhota vaikkapa rajulla ydinlatauksella, seuraus olisi se, että gravitaatio pitäisi hajonneen asteroidin kappaleet jokseenkin yhdessä, jolloin törmäyspommitus olisi "sirpalepommitusta", joka laajemmalle alueelle osuessaan aiheuttaisi todennäköisesti vielä suurempaa tuhoa.



Niinpä, loppujen lopuksi se on sama ammutaanko kiväärillä vai haulikolla, sillä kumpikin sattuu.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26845
Liittynyt16.3.2005
Pacanus Rusticanus
Kappaleiden riittävä hajoaminen(kahdessa mielessä) ei ole ongelma. Se periaatteessa ratkeaa pelkällä megatonnien lisäyksellä. Ylärajaa latauksien koolle/lukumäärälle ei ole. Valmiita latauksia joita voisi soveltaa on varastoissakin.



Kyllä tekniikan rajat asettavat ydinpommeille maksimikoon. Ydinpommia ei voi rajatta kasvattaa vain lisäämällä räjähtävää ainetta. Samoin pommin massa rajoittaa sen avaruuteen kuljettamista. Tsar Bombakin oli tosiasiassa vain propagandaväline. Se oli aivan liian massiivinen ollakseen mielekäs sota-ase.

Ihminen lajina pystyy periaatteessa niin halutessaan räjäyttämään maapallon. Mutta ei kuitenkaan pysty, koska logistiikka pettää yrittäjät.



No kun ei pysty, ei sinne päinkään. Laske piruuttasi montako joulea siihen tarvitaan, niin huomaat että tehtävä on yhtä helppo kuin Himalajan tasoittaminen papattimaton avulla.

Noin vertailun vuoksi iso maanjäristys (sellainen kerran muutamassa vuosikymmenessä -tyyppinen) vastaa energialtaan tuhansia Tsar Bombia. Ja sen vaikutus on tyypillisesti pienen maankuoren alueen siirtyminen muutamalla metrillä. Planeetan koko on vajaat 13000 km.

Nyt alkaa tuntua että pitää hakea foliorulla keittiöstä.



Luulen että hieman reippaammat ainevahvuudet ovat tarpeen siinä vaiheessa, kun aletaan tosissaan hajottaa maapalloa.

Vierailija

Jos se on kiertolainen, niin sen radan lähenemiseen menee laskettavissa oleva aika, jona voi siirtää tavaraa sen eteen maan jättöpuolelle jonne romut sinkoaa.

Vierailija

Lopuksi pitää muistaa vielä se seikka, että asteroidejakin on monenkokoisia:

1. about jalkapallo = ei toimenpiteitä
2. about linja-auto = pitäisi yrittää torjua
3. about Levi-tunturi = olisi pakko saada torjuttua
4. about sitä suurempi = ei mitään mahdollisuuksia

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Onhan näistä artikkeleita tehtailtu.

Tutkimuksen mukaan kilometrin kokoisen asteroidin pysyvä hajottaminen vaatisi noin 900 kilotonnin ydinräjähdyksen. Tarkka luku riippuu kuitenkin asteroidin koostumuksesta. (Aiheesta lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä)

Aiheesta lisää New Scientist -lehden verkkosivuilla

- Ubi bene, ibi patria -

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

(Tästä aiheesta on kyllä ollut pitkä topic jo aikaisemmin)

Tsar Bomban kokoiset pommit (> 50 megatonnia) ovat sotilaallisesti epämielekkäitä, koska suurin osa tehosta menee avaruuteen, ne "puhkaisevat" ilmakehän. Paljon enemmän tuhoa
saa aikaan esimerkiksi kymmenellä kehään sijoitetulla pienemmällä pommilla,joiden tulipallot kohtaavat keskellä,ne aiheuttavat valtavan tulimyrskyn joka tuhoaa kaiken suurella alueella. Näin oli mm. Moskova ajateltu hoitaa kylmän sodan skenaarioissa. Kirjoitin ydinaseista ja erityisesti terrori-sellaisista aikoinani laajan artkkelin TM:aan. Säteilyturvakeskuksen tutkija soitti ja kysyi: "Sinäkö kirjoitit sen helvetin hyvän jutun, viidennen kerroksen ylimykset tutkivat sitä hartaudella." (Minulle tietoja antoi mm. venäläinen tutkija,joka oli ollut mukana oikeissa ydinaseprojekteissa ja käytössäni oli US Senaattori Lugarin tuore raportti aiheesta).

Vierailija

Toimisiko onteloammuksen periaate ydinpommin kanssa?

Pommin voisi räjäyttää esim Kuussa, ja siitä sinkoaisi ohut suunnattu energiapulssi asteroidia kohti.

Valtaosa ydinpommin energiasta lienee röntgenfotoneja. Ne voisi höyrystää asteroidin pintaa.

Ydinpommi pitäisi suunnitella alusta asti tähän asateroidin tuhoamistarkoitukseen. Se olisi hyvin erilainen kuin tavallinen neutronipommi tai kobolttisuolattu teller-ulam.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat