Veden ominaisuudet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nyt tarvitsen vähän järeämpää tietämystä kemiasta. Mitäs sanotte miksi kuiva paperi on huomattavan paljon kestävämpää kuin märkä paperi? Liittyykö kenties siihen miksi märästä hiekasta voi tehdä pallon mutta kuivasta ei?

Kommentit (4)

Vierailija
lorkku
Nyt tarvitsen vähän järeämpää tietämystä kemiasta. Mitäs sanotte miksi kuiva paperi on huomattavan paljon kestävämpää kuin märkä paperi? Liittyykö kenties siihen miksi märästä hiekasta voi tehdä pallon mutta kuivasta ei?



http://back.antalis.com/sitesweb/media/ ... 147904.pdf

Paperin sisältämät selluloosakuidut ovat hydroskooppisia eli ne imevät mielellään vettä itseensä.

Niinpä vesi, alkoholit jne. kiipeävät paperia pitkin ylös, mitä käytetään hyödyksi paperikromatografiassa.

Paperissa selluloosakuituja koossa ja kiinni toisissaan pitäneet sidosten sähkökentät menettävät tämän kyvyn levitessään väliin tunkeutuneiden polarisoituneiden vesimolekyylien verkkoon. Selluloosakuidut myös muuttuvat monella tavalla, mitä selostetaan mm. seuraavissa linkeissä

http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... =&gs_rfai=

Vierailija

Ja paperikin on eri "vahvuista" suunnasta riippuen. Erityisesti tavallinen sanomalehtupaperi. Kuitujen suuntaisesti lujuus on suurempi kuin toisin päin.

Kun lehdestä repii suikaleita, niin toiseen suuntaan suikaleet repeytyvät suoraan, mutta toiseen suuntaan repeytyminen on poukkoilevaa. Tämä johtuu siitä, että mieten päin paperi on koneesta tullut.

Kuidut ovat paperiradan suuntaisesti.

Vierailija
Samuli
P.S.V.
http://back.antalis.com/sitesweb/media/library/59078_2619_1264147904.pdf

Paperin sisältämät selluloosakuidut ovat hydroskooppisia eli ne imevät mielellään vettä itseensä.




Oikea termi on hygroskooppinen, ei hydroskooppinen. Tuossa pdf-tiedostossa on oikoluku pettänyt.



Itsekin ihmettelin tuota hydroskooppisuutta, mutta sitten ajattelin, että se voisi kuulua samaan sarjaan kuin termit hydrofobinen ja -fiilinen. Näköjän tuo hydroskooppinen on viime aikoina otettu käyttöön laajemminkin:

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q ... a6595be5e8

Oman ongelmansa muodostaa paperin repeämisjäljen syntymisnopeus vakuumin laskentatapahtuman tuloksena. Vakuuminn kompuutterinhan täytyy aina laskea, mikä repeämisjälki saavutetaan pienimmällä aktiolla Et [Js]. Siis onko märän paperin repeäminen repäistessä nopeampaa vai hitaampaa kuin kuivan ja onko repeämisjäljen muoto ratkaisevasti erilainen.

Uusimmat

Suosituimmat