Todennäköisyyslaskenta sähkötekniikassa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen yrittänyt miettiä sähkötekniikan sovellusta, jossa hyödynnetään todennäköisyyslaskentaa. En millään keksi sovellusta, joten päätin kysellä olisiko jollain näkemystä asiasta. Joudun tekemään kouluaineen aiheesta.

Kommentit (12)

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
Petrified
Olen yrittänyt miettiä sähkötekniikan sovellusta, jossa hyödynnetään todennäköisyyslaskentaa. En millään keksi sovellusta, joten päätin kysellä olisiko jollain näkemystä asiasta. Joudun tekemään kouluaineen aiheesta.

Minulla tulee mieleen lähinnä kulutuksen vaihtelu. Jos laitan kaikki sähkövempaimet, myös suoran sähkölämmityksen päälle yhtaikaisesti, niin pääsulakkeet rapsahtavat. Voi olla hankala laskea minkä kokoiset sulakkeet minulla riittävät. Kun on kyse tuosta pihan poikki kulkevasta sähkölinjasta, jossa roikkuu parikymmentä omakotitaloa on jo paras käyttää vähän todennäköisyyksiä, muuten tulee linjasta turhan järeä.
Myös monet sähkömoottorit ottavat suuren virran käynnistyessään, mutta kaikkia ei todennäköisesti käynnistetä samanaikaisesti. Jos konepajassa kaikki ukot löisivät virran päälle ja moottorit pyörimään tasan seitsemältä, voitaisiin saada pääsulakkeet pimeiksi.

Vierailija
Neutroni
Kuuba-Pete



Tällä on tämän päivän sähkötekniikassa jokseenkin yhtä paljon käytännön sovelluksia kuin Higgsin bosonilla. Mutta hieno asia teoriassa.

No joo, onhan sitä tietysti muutakin sähkötekniikkaa kun kuluttajaromun valmistus.[/quote]
Tjoo, no en tiedä harrastetaanko Kiinassa valmistettavan kuluttajaromun suunnittelussa paljoakaan luotettavuusanalyysia.

Toisaalta esimerkiksi ydinvoimaloiden riskikartoitukset (PSA/PRA) tehdään hyvinkin huolellisesti. Niissä huomioidaan kaikki komponentit (kymmeniä/satoja kpl), joiden vikaantuminen voi johtaa reaktorisydämen vaurioitumiseen (PSA taso 1), ympäristöpäästöihin (PSA taso 2) tai terveydellisiin/taloudellisiin haittoihin (PSA taso 3). Veikkaisin, että aika moni tarkasteltavista ydinvoimalan komponenteista toimii sähköllä, mutta onko kyse sitten sähkötekniikasta vaiko pelkästä ydinvoimatekniikasta lienee makuasia.

Lisäksi väittäisin, että esim. lentokoneiden tai avaruusalusten suunnittelussa komponenttien luotettavuuteen panostetaan vähän eri tavalla kuin vaikka Kiinassa valmistettuihin taulutöllöihin, jotka kestävät hyvällä mäihällä 2 vuotta.

Vierailija
Kun on kyse tuosta pihan poikki kulkevasta sähkölinjasta, jossa roikkuu parikymmentä omakotitaloa on jo paras käyttää vähän todennäköisyyksiä, muuten tulee linjasta turhan järeä.



Myös monet sähkömoottorit ottavat suuren virran käynnistyessään, mutta kaikkia ei todennäköisesti käynnistetä samanaikaisesti. Jos konepajassa kaikki ukot löisivät virran päälle ja moottorit pyörimään tasan seitsemältä, voitaisiin saada pääsulakkeet pimeiksi.




Sähkökuormitusta ei todellakaan lasketa todennäköisyyslaskennalla vaan melko tarkoilla reaalitiedoilla.
Ei ole kovinkaan vaativaa matematiikkaa laskea sitä ukkojen määrää...

Lisäksi väittäisin, että esim. lentokoneiden tai avaruusalusten suunnittelussa komponenttien luotettavuuteen panostetaan vähän eri tavalla kuin vaikka Kiinassa valmistettuihin taulutöllöihin, jotka kestävät hyvällä mäihällä 2 vuotta.
Samaa mieltä. Avaruuskamat kestää tod. näk. noin yhden käyttökerran...keskimäärin.
(no JOO joo, vitsi...)

Vierailija

Täällä kysyttiin taannoin Markovin ketjun sovelluksista. Voisi luoda jonkun palvelun joka ennustaa sähkön hinnanmuutokset. Tilasiirtomatriisissa tietysti erilaisia eventtejä jotka hintaan vaikuttaa. Eihän tää nyt suoraan sähkötekninen sovellus ole mutta oheispalvelu. Tietty tästä saa sähköteknisen jos integroi omaan sähkökaappiinsa vaihtamaan sopimuksia automaattisesti

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Kuuba-Pete

Lisäksi väittäisin, että esim. lentokoneiden tai avaruusalusten suunnittelussa komponenttien luotettavuuteen panostetaan vähän eri tavalla kuin vaikka Kiinassa valmistettuihin taulutöllöihin, jotka kestävät hyvällä mäihällä 2 vuotta.



Joo, siksi panin tuon loppukaneetin. Teollisuuselektroniikassa luotettavuusanalyysit ovat luonnollisesti aina erittäin tärkeitä. Vaikka jokaisen pikkutehtaan tuotantokoneen vioittuminen ei olisikaan seurauksiltaan yhtä dramaattinen kuin lentokoneen tai ydinvoimalan vakava vioittuminen, se tuottaa omistajalle persnettoa ja seuraavalla kerralla hän maksaa hieman enemmän luotettavasta laitteesta. Typerä kuluttaja (sorry fiksut kuluttajat, mutta 99,99% kuluttajista on pilannut maineenne) taas ostaa entistä halvemman paskan, jossa on muutama "ominaisuus" lisää.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
KBolt
Kun on kyse tuosta pihan poikki kulkevasta sähkölinjasta, jossa roikkuu parikymmentä omakotitaloa on jo paras käyttää vähän todennäköisyyksiä, muuten tulee linjasta turhan järeä.



Sähkökuormitusta ei todellakaan lasketa todennäköisyyslaskennalla vaan melko tarkoilla reaalitiedoilla.
Ei ole kovinkaan vaativaa matematiikkaa laskea sitä ukkojen määrää...

Reaalitiedot ja todennäköisyyslaskenta eivät sulje toisiaan pois.

Vierailija
Jorma
Petrified
Olen yrittänyt miettiä sähkötekniikan sovellusta, jossa hyödynnetään todennäköisyyslaskentaa. En millään keksi sovellusta, joten päätin kysellä olisiko jollain näkemystä asiasta. Joudun tekemään kouluaineen aiheesta.

Minulla tulee mieleen lähinnä kulutuksen vaihtelu. Jos laitan kaikki sähkövempaimet, myös suoran sähkölämmityksen päälle yhtaikaisesti, niin pääsulakkeet rapsahtavat. Voi olla hankala laskea minkä kokoiset sulakkeet minulla riittävät. Kun on kyse tuosta pihan poikki kulkevasta sähkölinjasta, jossa roikkuu parikymmentä omakotitaloa on jo paras käyttää vähän todennäköisyyksiä, muuten tulee linjasta turhan järeä.
Myös monet sähkömoottorit ottavat suuren virran käynnistyessään, mutta kaikkia ei todennäköisesti käynnistetä samanaikaisesti. Jos konepajassa kaikki ukot löisivät virran päälle ja moottorit pyörimään tasan seitsemältä, voitaisiin saada pääsulakkeet pimeiksi.



Tämä on mielestäni hyvä aihe. Moottorien käynnistysvirrat lienevät noin 5-10 -kertaisia nimellisvirtoihin verrattuna, joten tuo on erittäin realistista. Teollisuudessa on jouduttu myös miettimään käynnitysjärjestyksiä verkon kannalta.

Näin nippelitietona muuten, että jopa Britannian ulkopuolella kuulemma joudutaan varautumaan sähkölaitoksilla brittien klo 17:00 teehen, koska verkosta hörpätään niin paljon pätötehoa, että taajuus alkaa heittämään 50 Hz:stä

Vierailija
jees
KBolt
Sähkökuormitusta ei todellakaan lasketa todennäköisyyslaskennalla vaan melko tarkoilla reaalitiedoilla.
Ei ole kovinkaan vaativaa matematiikkaa laskea sitä ukkojen määrää...



Sä et taida tietää mitään todennäköisyyslaskennasta?

E: Jorma kerkesikin jo.

sä et taida kyetä arvioimaan mitä asiasta tiedän ja mitä en...mutta napakasti kirjoitettu lause silti.

En ole todennäköisyyslaskennan johtavia tutkijoita mutta samat perusteet hallitsen kuin muutkin täällä kirjoittavat

Reaalitiedot ja todennäköisyyslaskenta eivät sulje toisiaan pois.
Ei toki suljekaan. En näin ole väittänytkään. Kirjoitin että sähkökuormituslaskenta ei perustu todennäköisyyslaskentaan vaan tarkkoihin tietoihin. Tottahan se "vara" arvioidaan erikseen mutta ei siihenkään käytetä tod.näk. laskentaa.

(Voi toki käyttää jos haluaa )

P.S. Saattaa olla että joku urakoitsija käyttääkin todennäköisyyslaskentaa...ainakin tarjoushinnoitteluista päätellen. Myös luku 3.14... esiintyy näissä laskelmissa usein.

Uusimmat

Suosituimmat