Miten kirjoitatte?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Itse aloitin novellin kirjoittamisen puhtaasta mielenkiinnosta luovaa prosessia kohtaan. Kirjoitettuani vihdoin kahdeksannenkymmenennen sivun ja ollessani tuskin tarinan puolessa välissä, alkoi epäilykseni heräämään: tästä taitaakin tulla kirja. Tarkoituksenani on saattaa tekele loppuun ja julkaista se joko kustantamon toimesta tai pistää härskisti ilmaisjakeluun ihmisten iloksi, ärsytykseksi ja haukuttavaksi. Palaute on ollut positiivista: tiedotusoppia opiskeleva ,aloitteleva kirjailijalajitoverini kuvaa keskeneräistä sydänverituotostani päähenkilöiden luonneanalyysejä myöten akateemisen pikkutarkaksi ja pohjavirettä elitistiseksi sekä tietoa ihailevaksi.

Itsereflektiivisenä asioiden kokeilijana, olen kyseistä prosessia tarkkailemalla löytänyt itselleni sopivan tyylin kirjoittaa. Erittelen tekniikkaani pääpiirteitä suurinpiirteisesti.

Sikariportaan ja Sakariaan virallinen kirjoitusohjeistus:

[size=85:1i41eewh]Ideointi on kirjoittamisen taustatyötä. Päivän aikana teosta koskevia ideoita kirjataan ylös kritiikittä, oli kyseessä kuinka korni päähänpisto tahansa. Näitä ideoita ainakin allekirjoittaneella kumpuaa alitajunnasta, unista sekä useimmiten herättyäni aamun ensimmäisinä ajatuksina.

Tunnelmaan virittäytyminen tapahtuu musiikin avulla, ei liian dynaamista sellaista, vaan sopiva ambient ajaa asiansa mitä parahultaisimmin.

Lämpeneminen tapahtuu hitaasti. Kirjoitukseen tarttuminen ahdistaa, mutta jossakin vaiheessa itsekriittisyys höltyy ja kirjoitus tapahtuu aivomyrskytyylisesti, joskin hienoisella kriittisellä otteella.

Hiomisessa palautetaan kriittisyys ja tekstiä muokataa raa'alla kädellä. Tekstiä voidaan myös poistaa, mutta mieluummin siirrän sitä syrjemmälle ja useimmiten näistä kehittyykin ajan kuluessa jotain alkuperäistä parempaa ja käyttökelpoisempaa.

Taukoa pidetään omien kirjoitusten lukemisessa, koska tekstille sokeutuu ja sitä arvioidessa kadottaa tälle prosessille oleellisen "objektiivisen otteen".[/size:1i41eewh]

Minkälaisia kirjoitustekniikoita löytyy tiede-foorumin populaation edustajista? Ideoita ja huomioita - myös linkit aihepiiriä koskeviin sivustoihin ovat tervetulleita.

EDIT1: Kyseessä ei ole tieteellisen artikkelin kirjoittaminen, vaan kaunokirjallisen teoksen "luominen".
EDIT2: Äänestyksen kysymyksenasettelussa poissuljetaan nettikirjoittelu ja muu "ei perinteinen julkaisukanava".

Sivut

Kommentit (266)

Vierailija

Metodisi on sekavahko. Oikeille kirjailijoille kirjoittaminen on työtä, jota he tekevät vähävirikkeisessä ympäristössä klo 9-16. Se on suunnilleen sama, kuin julkisten virastojen aukioloaika. Mahdollisiin oheisaineistoihin perehtyminen tapahtuu muina päivinä.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Minulle on annettu jo edesmenneen Venäjälle kauppamatkoja tehneen jannun muistelmat, jotka ajattelin viedä joku päivä kustantajalle pientä korvausta vastaan. Oikeuksien omistajat kun ovat täyspäiväisiä juoppoja, niin ei heiltä aivosoluja enää siinä iässä mihinkään riitä. ..Ehkäpä vien Knigalle, koska tekele muistuttaa gonzoa paljolti. Siinä on kasattu parhaat palat matkoiltaan yhdelle kuvitteelliselle matkalle.
(Ku sais ne olee ees tunnin selvinpäin niin vois sopiakkin jotain.. Tai voisihan sitä käyttää kirjassa mainittua Venäläistä metodia ja odottaa että ne on aivan kaameessa jurrissa)
Härö maa tuo Venäjä.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Oma prosessini käsittää ensiksi taustatiedon haun. Sitten teen rungon josta muokkautuu myös story line. Rungossa on lukujen lukumäärä ja yhdellä lauseella mitä luvussa tulee tapahtumaan. Sitten käsittelen jokaisen luvun erikseen tekemällä jokaiselle luvulle rungon. Tässä vaiheessa tarina on jo aika hyvin kasassa. Rungossa on sitten helppo vaihtaa paikkaa jollain asialla toiseen lukuun, jäädä pois, lisätä, muuttaa järjestystä, jne. Tuon vaiheen teen yleensä julkisilla paikoilla. Kotona häiriöttömässä ympäristössä en saa aikaseksi. Keskittyminen on parempaa jos pitää oikeasti keskittyä. Runkoa on kiva värkkäillä kahvilassa, puistossa tai nousuhiprakassa punkkulasin kanssa jossain tarpeeksi rähjäsessä paikassa. Varsinainen kirjoitustyö tapahtuu sitten kotona koneella. Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman paljon paperille ja käyttämään muutenkin paperia. Vihkosta, jossa on isot sivut on helpompi hahmottaa mitä on tekemässä. Reunamerkintöjä, nuolia, kuvioita ja tuhruja on helpompi tehdä. Sitten kun jäljellä on enää valmiin tarinan siirtäminen paperille, puhtaaksikirjoitus, teen se koneella 9-17. Valmista tekstiä tulee fiiliksestä riippuen 2-5 sivua päivässä. Joskus enemmänkin. Joskus vähemmän jos tulee blokki. Mutta huolellisen tarinarungon kun tekee niin niitä blokkeja ei tule niin paljoa. Mulla on aina kädet jossain tussissa tai musteessa. Nyt en ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään. Yhtä aihetta alan tässä pikku hiljaa työstämään. Vuodentakainen opinnäytetyön teko ja masennusjakso puristivat minusta kirjoitusinnon, mutta nyt tuntuu taas siltä että voisi jotain keksaista. Muuten olen kirjoitellut päiväkirjaa, runoja ja foorumia ja oikolukenut tollomman velipojan juttuja. Voisi toisaan alkaa kehittelemään taas jotain pitempää. Kannattaa muistaa, että kirjoittamisessa se on paras kellä on voimakkaimmat perslihakset.

Hämmentää.

Vierailija

Anomalia kirjoitti:

Metodisi on sekavahko.
Se on toimiva, yhtenäinen kokonaisuus, jonka erittelin ja jaon osiin. Ymmärrän toki, jos tämä ylittää virastojen byrokratian ja pykälien homehduttaman virkamiehen käsityskyvyn.

Oikeille kirjailijoille kirjoittaminen on työtä, jota he tekevät vähävirikkeisessä ympäristössä klo 9-16
Minulla on muutakin elämää eikä tarkoituksenani toki olekaan ryhtyä ammattikirjailijaksi, kirjoittamiseni on osa laajempaa itseilmaisun kokonaisuutta.

...jatkan aiheesta, täytyy kiitää harjoituksiin.

Vierailija
Sakarias
Ideointi on kirjoittamisen taustatyötä. Päivän aikana teosta koskevia ideoita kirjataan ylös kritiikittä, oli kyseessä kuinka korni päähänpisto tahansa. Näitä ideoita ainakin allekirjoittaneella kumpuaa alitajunnasta, unista sekä useimmiten herättyäni aamun ensimmäisinä ajatuksina.



Ennen ideointia on hyvä, että sinulla on tiedossa, mitä ja miten haluat kertoa; tarinan punainen lanka, joka pätee yhtä lailla niin Joycen kuin Gogolinkin teksteihin. Ja hyvä on myös, jos olet suurinpiirtein hahmotellut kirjan rakenteen, sen teemat, henkilöt luonteineen sekä paikat ja tapahtumat, koska se helpottaa kirjoitusvaiheessa jännitteen rakentamista.

Tajunnanvirtaista tekstiä ei jaksa lukea kukaan ja harvoin siitä tulee teemoiltaan ja motiiveiltaan niin vahvaa, että se toimisi kokonaisuutena.

Lisäys: Vatkain sivusikin samaa kuin minä.

Vierailija

...perkele, olen jäljessä aikataulusta, enkä enää kerkeä harjoituksiin. Kompensoin tätä menetystäni käymällä illalla salilla.

Pubi kirjoitti:

Ja hyvä on myös, jos olet suurinpiirtein hahmotellut kirjan rakenteen, sen teemat, henkilöt luonteineen sekä paikat ja tapahtumat, koska se helpottaa kirjoitusvaiheessa jännitteen rakentamista.
En hahmotellut kirjan rakennetta, vaan novellin rakenteen, joka siirtyi sellaisenaan kirjan rakenteeksi. Ajattelin, että selviäisin vähemmällä kirjoittamalla novellin.

Vatkain kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että kirjoittamisessa se on paras kellä on voimakkaimmat perslihakset.
En täysin allekirjoita tätä väitettä. Lyhyt ja hyvä novelli tai runo voittaa pitkän ja paskan kirjan.

Voisi toisaan alkaa kehittelemään taas jotain pitempää.
Pistä tuotantoa luettavaksi, tahtoo lukea.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Sakarias
Vatkain kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että kirjoittamisessa se on paras kellä on voimakkaimmat perslihakset.
En täysin allekirjoita tätä väitettä. Lyhyt ja hyvä novelli tai runo voittaa pitkän ja paskan kirjan.

Lyhyttä ja hyvää novellia harvoi kirjotetaan kertarykäsyllä. Pitää jaksaa istua viilamassa sitä.

Hämmentää.

Vierailija

Vatkain kirjoitti:

Lyhyttä ja hyvää novellia harvoi kirjotetaan kertarykäsyllä.
Ajallisesti määrä voi kuitenkin olla pienempi kuin heikompaan pidempään tuotokseen käytetty.

Vierailija
Vatkain
Oma prosessini käsittää ensiksi taustatiedon haun. Sitten teen rungon josta muokkautuu myös story line. Rungossa on lukujen lukumäärä ja yhdellä lauseella mitä luvussa tulee tapahtumaan.

Jos yhdellä lauseella voi kuvata yhden luvun sisällön, niin miksi ihmeessä kirjaa tehdään? Siihenhän tulee lukua kohden parikymmentä sivua ihan turhaa tekstiä.

Vierailija
JW
Vatkain
Oma prosessini käsittää ensiksi taustatiedon haun. Sitten teen rungon josta muokkautuu myös story line. Rungossa on lukujen lukumäärä ja yhdellä lauseella mitä luvussa tulee tapahtumaan.

Jos yhdellä lauseella voi kuvata yhden luvun sisällön, niin miksi ihmeessä kirjaa tehdään? Siihenhän tulee lukua kohden parikymmentä sivua ihan turhaa tekstiä.



Niinpä, helpointa olisi, jos kirjan sisällön voisi kuvata lyhyellä matemaattisella kaavalla.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
Sakarias

Sikariportaan ja Sakariaan virallinen kirjoitusohjeistus:

[size=85:2va7ja8g]Ideointi on kirjoittamisen taustatyötä. Päivän aikana teosta koskevia ideoita kirjataan ylös kritiikittä, oli kyseessä kuinka korni päähänpisto tahansa. Näitä ideoita ainakin allekirjoittaneella kumpuaa alitajunnasta, unista sekä useimmiten herättyäni aamun ensimmäisinä ajatuksina.

Tunnelmaan virittäytyminen tapahtuu musiikin avulla, ei liian dynaamista sellaista, vaan sopiva ambient ajaa asiansa mitä parahultaisimmin.

Lämpeneminen tapahtuu hitaasti. Kirjoitukseen tarttuminen ahdistaa, mutta jossakin vaiheessa itsekriittisyys höltyy ja kirjoitus tapahtuu aivomyrskytyylisesti, joskin hienoisella kriittisellä otteella.

Hiomisessa palautetaan kriittisyys ja tekstiä muokataa raa'alla kädellä. Tekstiä voidaan myös poistaa, mutta mieluummin siirrän sitä syrjemmälle ja useimmiten näistä kehittyykin ajan kuluessa jotain alkuperäistä parempaa ja käyttökelpoisempaa.

Taukoa pidetään omien kirjoitusten lukemisessa, koska tekstille sokeutuu ja sitä arvioidessa kadottaa tälle prosessille oleellisen "objektiivisen otteen".[/size:2va7ja8g]




Edellä kuvattu vastaa jotensakin sitä tyyliä joka itselläni oli silloin kun vielä kirjoitin fiktiota. Päätekeleeni eli romaanini syntyä on mahdoton kuvitellakaan ilman siihen innoittanutta musiikkia. Enimmäkseen EN kuuntele juurikaan musiikkia, sillä koen sen helposti häiritsevänä, mutta fiktion luomisprosessissa tarvitsin sitä kuin narkkari huumetta.

Minulla lämpeneminen ei tapahtunut hitaasti vaan ripeästi. Yleensä koin valtavan ideoiden hyökyaallon jonka yritin taltioida mahdollisimman autenttisesti ja mahdollisimman elävästi niin että lukija kokisi juuri niitä visioita kuin itsekin koin (joka tosin lienee mahdotonta kun kyse kumminkaan ei ole telepatiasta vaan kylmistä kirjaimista jotka joko heräävät henkiin ihmisten korvien välissä tai sitten eivät herää).

Valtavasta materiaalin paljoudesta olikin sitten helppo ronkkia jotain vähemmän paskaa talteen. Mutta ongelma kohdallani on siinä että seulontaprosessi ei päättynyt koskaan. En muista monesko versio kirjasta oli menossa pari vuotta sitten kun sitä viimeksi vielä käsittelin.

Jokatapauksessa alitajunta ja unet oli juuri se mistä ammensin. Väkisin, keinotekoisesti ja teennäisesti en ole koskaan pystynyt kirjoittamaan mitään. Sen vuoksi minusta ei koskaan tullutkaan OIKEAA kirjailijaa joka pukeltaa täsmällisesti joka vuosi uuden kirjan ulos itsestään kuin aamupaskajöötin.

Taidankin olla vähän turhan romanttinen tämän kirjoittamistouhun kanssa koska ammattikirjailijat ottavat jotenkin aivoon. Voin toki olla kateellinenkin, mutta mistä hevon p...stä he oikein tuuttaavat tuuttaamistaan sitä tavaraansa? Voiko luovuus olla pohjaton aarreaitta (ei ollut ainakaan minulla tai ei ole ollut vuosiin), vai onko se edes luovuutta heidän kohdallaan?

Jotkut kirjailijat ovat myöntäneet melko suoraan plagioineensa aiemmin ilmestynyttä tuotantoa ottamalla vähän sitä ja vähän tätä ja yhdistelemällä sen uusiksi mieleisekseen sekoitukseksi. Ja näistä uusvanhoista tekeleistä tapaa usein tulla kovin suosittuja. Silläköhän reseptillä pääsee/päätyy oikeaksi kirjailijaksi?

Tsemppiä jokatapauksessa Sakariaalle siinä mielessä että pidä kiinni siitä omasta visiostasi. Helvettiin kaikki kaiken paremmin tietäjät.

Vierailija

Rousseau kirjoitti:

Päätekeleeni eli romaanini...
Haluan lukea sen.

Jotkut kirjailijat ovat myöntäneet melko suoraan plagioineensa aiemmin ilmestynyttä tuotantoa ottamalla vähän sitä ja vähän tätä ja yhdistelemällä sen uusiksi mieleisekseen sekoitukseksi.
Eiköhän tuo kulttuurillinen kehitys ole jo tuottanut valtaosan keksittävissä olevista innovaatioista kirjallisuuden saralla. Uuden synty on tässä tapauksessa vain vanhojen ideoiden yhdistelyä.

Helvettiin kaikki kaiken paremmin tietäjät.
Ajattelin tutustua Vanhaan Kehnoon vasta saatuani kirjan valmiiksi.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
JW
Vatkain
Oma prosessini käsittää ensiksi taustatiedon haun. Sitten teen rungon josta muokkautuu myös story line. Rungossa on lukujen lukumäärä ja yhdellä lauseella mitä luvussa tulee tapahtumaan.

Jos yhdellä lauseella voi kuvata yhden luvun sisällön, niin miksi ihmeessä kirjaa tehdään? Siihenhän tulee lukua kohden parikymmentä sivua ihan turhaa tekstiä.


Tosissasiko kysyt vai?

Hämmentää.

Vierailija
Vatkain
JW
Vatkain
Oma prosessini käsittää ensiksi taustatiedon haun. Sitten teen rungon josta muokkautuu myös story line. Rungossa on lukujen lukumäärä ja yhdellä lauseella mitä luvussa tulee tapahtumaan.

Jos yhdellä lauseella voi kuvata yhden luvun sisällön, niin miksi ihmeessä kirjaa tehdään? Siihenhän tulee lukua kohden parikymmentä sivua ihan turhaa tekstiä.


Tosissasiko kysyt vai?



Se voi tuntua vaikealta kysymykseltä, mutta ihan oikeasti voisi pohtia olisiko paikallaan lisätä myös teoksen substanssisisältöä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat