Seuraa 
Viestejä45973

Olen miettinyt laitetta jolla kahmittaisiin vesistöistä lämpöenergia sähköksi. Laitteessa olisi stirling moottori joka tuottaisi 1kw mekaanisen tehon ja tuolla teholla pyöritettäisiin lämpöpumppua joka siirtäisi/tuottaisi 1kw teholla 5kw lämpöenergiaa vedestä strirling moottorille ja tietenkin stirling moottorissa olisi myös generaattori joka muuttaisi osan tehosta sähköenergiaksi.. Olisiko tuollaiselle laitteelle teknisiä esteitä?

Jos stirling koneen hyötysuhde saataisiin yli ~20% lämpöpumpun parhaalla hyötysuhdealueella (jossa lämpökerroin n. 5) niin eikös tuo toimisi ja saataisiin osa energiasta sähköksi?

Kommentit (8)

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
moulinex
Olen miettinyt laitetta jolla kahmittaisiin vesistöistä lämpöenergia sähköksi. Laitteessa olisi stirling moottori joka tuottaisi 1kw mekaanisen tehon ja tuolla teholla pyöritettäisiin lämpöpumppua joka siirtäisi/tuottaisi 1kw teholla 5kw lämpöenergiaa vedestä strirling moottorille ja tietenkin stirling moottorissa olisi myös generaattori joka muuttaisi osan tehosta sähköenergiaksi.. Olisiko tuollaiselle laitteelle teknisiä esteitä?

Jos stirling koneen hyötysuhde saataisiin yli ~20% lämpöpumpun parhaalla hyötysuhdealueella (jossa lämpökerroin n. 5) niin eikös tuo toimisi ja saataisiin osa energiasta sähköksi?




Ongelma on se, että stirlingin hyötysuhde 20% vaatii hyvin suuren lämpötilaeron, jolloin taas lämpöpumpun hyötysuhde pienenee. Jos taas stirlingiä käyttää lämpöpumpun lämpötila-alueella, on hyötysuhde lähellä nollaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskimäärin 4 asteisesta järvivedestä olisi saatavilla -10 asteen pakkasella noin 3-4% realistinen hyötysuhde.

Jos sellainen laite rakennetaan, niin ei kannata käyttää mitään lämpöpumppuja vaan ihan vaan pumpataan järvivettä lämmönvaihtimeen.

Litrassa vettä on välillä 5...3 C energiaa noin 8000 Joulea. Siitä 3,5% on pyöreästi 300 Joulea. Siis jäähdyttämällä litran vettä sekunnissa saadaan 300 Wattia akselitehoa stirlingmoottorista.

Siitä voikin sitten joku fiksumpi laskea että riittääkö 300 Wattia tehoa pumppaamaan litran vettä sekunnissa lämmönvaihtimen läpi kun letkuja on useampi sata metriä pitkin järven pohjaa.

Näissä stirlingjutuissa tulee ongelmaksi myös se, että pienillä lämpötilaeroilla lämmönvaihtimien pinta-ala nousee typeryyksiin ja laitteen koko kasvaa.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6608
maalaisukko
MITÄ!!!!
ENERGIAPULA....MISSÄ????.



Eihän sulla tiettävästi energiapulaa olekaan! Siitä gravitaatiomoottoristasi kun voi ammentaa rajattomasti ehtymätöntä energiaa. Onko jo Fortum ja muut energiayhtiöt jo kyselleet valmistuslisenssejä?

maalaisukko
Seuraa 
Viestejä495
ovolo

Eihän sulla tiettävästi energiapulaa olekaan! Siitä gravitaatiomoottoristasi kun voi ammentaa rajattomasti ehtymätöntä energiaa. Onko jo Fortum ja muut energiayhtiöt jo kyselleet valmistuslisenssejä?

Juu. Ei ole energiasta pulaa. Pitkästä aikaa ollut kunnon talvi joten sitä energiaa on saanut tuottaa runsaasti.

En nyt enää rakentele gravitaatiomoottoria. Tulin tulokseen, että maapallon heikon gravitaatiokiihtyvyyden (9,81 m/s) vuoksi keksintöni ei ole kilpailukykyinen Otto-moottorin kanssa. Varsinkaan jos Otto-moottori on turbolla tehostettu. Gravitaatiomoottorin rakenteessa tarvittaisiin uraania painavampaa alkuainetta. Esim. kryptoniittia. Olen kuullut, että sormustimen verran sitä painaa tuhat tonnia.
No. Ei huolta. Tomiihan moottorini tehokkaasti esim. jupiterissa. Aikanaan kun astronautit sinne matkaavat ottanevat mukaa maalaisukon gravitaatiokulkijan.
Nyttemmin rakentelen magneettivoimamoottoria. Yritän saada mallikappaleen valmiiksi kunhan energiatuotannolta kerkiän.

Lue vähemmän-tiedät enemmän.

Diam
Seuraa 
Viestejä2751

Joku kirjoitti hesariin ettei voisi kaasuttaa biotavaraa ja laittaa kaasua putkea pitkin Helsinkiin, mutta kyllä ainakin 15 vuotta sitten tämmöistä kehiteltiin useammassakin maassa.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Olikos se Jules Verne kun otti jossain romaanissaan merestä sähköä lämpötilaeroon perustuen? Eli toinen elektrodi oli meressä lämpimässä pintavedessä ja toinen syvällä kylmässä, käyttäen näille ominaista jännite-eroa energialähteenä.

- Ubi bene, ibi patria -

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat