Atlantiksen mahdollisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Atlantiksen mahdollisuus

Vettä myllyyn, ettei hyvä tarina unohtuisi!

Jos muuttaa mielensä Atlantista kohtaan oikein positiiviseksi ja lukee sanatarkasti mitä Critiaassa kerrotaan, niin hämmästyy!

http://classics.mit.edu/Plato/critias.html

Platonin ihannevaltio Atlantis sijaitsi Atlantilla Gibraltarilta länteen. Atlantis muodostui samankeskeisistä rengasmaisista saarista, se oli vajonnut mereen 9000 vuotta ennen hänen elinaikaansa ja Atlantiksella oli väriltään vaihtelevaa metallia, mitä ei ollut missään muualla.

Asia kuulostaa tutulta! Atlantillahan on sellainen paikka!

Samankeskeisten renkaiden muodostuma voi olla vain meteoriittikraatteri ja metalli voi olla vain iridium, jota on juuri meteoriiteissa. Ainoa tunnettu Atlantiin vajonnut suuri meteoriittikraatteri on Chicxulub! Vajoamisaikakin sopii jääkauden päättymiseen!

Ei Platon voinut tietää Chicxulubista, iridiumista eikä jääkaudesta! Kertoiko joku hänelle Atlantiksesta vai kirjoittiko hän todella vain omista unelmistaan?

Omista unelmista kirjoittaen todennäköisyys osua jo pelkästään näiden asioiden osalta yhteen Chicxulubin kanssa lie yksi sadastatuhannesta. Vaikuttaa kovin isolta sattumaksi! Varmaa on, ettei kanavia ihmiskäsin kaivettu eikä iridiumia raaka-aineeksi asti ollut, mutta kun luonto oli tehnyt paikan valmiiksi, niin asuttiinko siellä?

Kuinka monen kohdan Critiaasta pitää osua yhteen todellisuuden kanssa, jotta kannattaisi ostaa lapio ja matkalippu Jukatanille? Riittääkö seuraava lista?

1
Atlantis sijaitsee Atlantilla, Herakleen pylväiltä (Gibraltarilta) länteen.
Tähän sopii Chicxulub. Karibia voidaan Platonin kannalta katsoa Atlantin lahdeksi.
2
Atlantis muodostui samankeskeisistä rengasmaisista saarista.
Meteoriittikraatterina Chicxulub oli jääkauden loppuessa tällainen.
3
Väriltään erikoinen metalli, jota oli vain Atlantiksella
Iridiumia on vain meteoriiteissa. Iridium on hopeanvalkea metalli, joka ei juuri reagoi kemiallisesti, mutta rikin kanssa tekemisiin joutuessaan se värjäytyy valon suunnan mukaan muuttuvaksi. Chicxulubin meteoriitti tuli etelästä 30 asteen kulmassa vain 20 km/s nopeudella rikkipitoiseen kohtaan meren pohjassa. Koska meteoriitti osui mereen, se taisi saada oikein ”vaahtokylpyvastaanoton”. Meteoriitti hehkui ilmakehässä tuhansien aurinkojen lailla lähes kymmenen sekuntia, jolloin meri sen alla alkoi rajusti kiehua ja nostaa painetta ennen törmäystä. Paineen ja lämmön noustessa höyrystyivät kenties kaikki kevyemmät aineet niin, ettei kova kovaa vastaan törmäystä sattunut kenties ollenkaan. Selviytyikö iridium kuin airbag-törmäyksessä?
Iridiumin sulamispiste ja höyrystymispiste ovat kovin korkeat ja ominaispaino on noin 22, joten on mahdollista, että sitä olisi säilynyt törmäyksessä höyrystymättä pienen pieni määrä. Tämä määrä olisi voinut pinnoittaa lähellä keskuskohoumaa olevia kerroksia erikoisen värisiksi. Tässä kohdassa saa hymyillä, mutta tämä on ainakin periaatteessa mahdollista.
4
Atlantis on vajonnut meren ja sedimentin alle.
Chicxulub sopii tähän.
5
Vajoaminen tapahtui 9000 vuotta ennen Platon aikaa.
Jääkausi oli silloin päättymässa ja mere pinta nousussa.
6
Kertomus oli saatu Egyptin papeilta.
Ihmiskunta muistaa todistetusti 10 000 vuoden takaisia asioita, mutta miten Atlantiksen tarinassa voi vuosien määräkin lisääntyä ajan saatossa oikein? Ainoan mahdollisuuden tällaiseen antaa riittävän hyvä kalenteri. Vain egyptiläisillä ja Väli-Amerikan kansoilla saattoi olla sellainen.
7
Äärimmäisen voimakas yhden yön sade huuhtoi maan kallioksi.
Jääkauden päättyessä hurrikaanit yleistyivät Caribialla. Tämäkin sopii Jukatanin alueelle.
8
Suuri tulva hukutti Atlantiksen.
Muun muassa Al Gore esitti ilmastoluennossaan, että jääkauden loppuessa Pohjois-Kanadasta vapautui yhtäkkiä suuri järvi Atlantiin jääpadon pettäessä Grönlannin eteläpuolella. Veden määrä riitti tsunamiin koko Atlantin alueella ja samalla estyi pitkäksi ajaksi Golf-virran pääsy pohjoiseen. Suomessa ilmasto viileni samasta syystä ja Salpausselkä syntyi.
9
Vajonneen Atlantiksen paikalle jäi purjehduskelvoton muta.
Veden noustessa lie Chicxulubin alue ollut pitkään Floridan Evergladesiin verrattava suoalue. Voimakkaassa merivirrassa on mangrove vallannut lisää alaa merestä ja näin on syntynyt Jukatanin Uxmalista ulospäin oleva osa. Uxmalin harjanteen muoto kertoo sen olleen joskus rantaviivana.
10
Atlantis kanavineen ja saarineen sijaitsi tasangolla, joka oli tarkasti suorakaiteen muotoinen. Tasangon kooksi Platon mainitsee 3000 x 2000 stadionia
Campechen matalikko on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan sopivat 540 x 360 km.
11
Tasangon ympäri oli kaivettu ympyrämäinen kanava, jonka pituus oli 10 000 stadionia.
Tämä ”kanava” sopii Chicxulubin kraatteriin liittyväksi luonnonmuodostumaksi (ei käsin kaivettu).
12
Kanava oli yhteydessä mereen eteläreunaltaan.
Chicxulubin kraatterissa on painauma keskustasta etelään, meteoriitin tulosuuntaan. Erikoisen hyvin tämä näkyy alueen painovoimakartoituksessa.
13
Tasanko vietti loivasti etelään ja pohjoisreunalla oli matalia vuoria, jotka ovat yhä saarina näkyvissä.
Saaret ovat Cayo Nuevo, Cayo Arenas, Isla Perez, Isla Desterrada sekä Arrecifes Triangulos ja Cayos Arcas.
14
Alueella kasvoi poikkeuksellisen suuria puita.
Mammuttipetäjät ja punapuut kasvoivat jääkauden päättyessä Caribialla.
15
Atlantiksella oli hevosia
Amerikan mantereen oma alkuperäishevonen equus kuoli sukupuuttoon vasta noin 9000 vuotta sitten.

16
Temppelien koristeluun käytettiin norsunluuta
Esimerkiksi Floridassa luonnon tervahaudoista nousee silloin tällöin ikivanhoja norsueläinten jäänteitä pintaan.
17
Atlantiksen keskustassa oli säteittäisiä kanavia.
Kraatterin keskustan säteittäinen rakenne näkyy hyvin painovaoimakartassa. Myös Hildebrand mainitsee nämä säteismuodostumat 1995 Nature-lehdessä.
18
Atlantiksella oli paljon lähteitä, joita palvotaan yhä pyhinä paikkoina.
Satelliittikuvassa näkyvät lähteet olivat yksi syy Chicxulubin kraatterin löytymiseen. Lähteistä on löydetty paljon ihmiselon jäänteitä, mm. tulisija 10 tuhannen vuoden takaa, jolloin vedenpinta oli alempana.
19
Ilmasto alueella oli erittäin suotuisa viljelylle.
Sopii jääkauden jälkeiselle Jukatanille.
20
Tasanko oli erittäin hedelmällinen.
Entisenä merenpohjana Campechen alue on varmaan ollut hedelmällinen.
21
Keskustassa oli Akropolis-kukkula.
Sopii hyvin yhteen painovoimakartan kanssa.
22
Suurin rengassaarista rajoittui mereen laskevaan vuorenseinään 9 km etäisyydellä sataman ulko-osasta. Saaret olivat ”kuin sorvattuja”.
Nature-lehdessä 1995 Hildebrand väittää, että 180 km kehän sisäpuolella on ainakin kuusi erillistä kehää. Keskuskohouman syntytapa ”kuin maitopisara” tekee renkaista hyvin pyöreitä ja niiden materiaali saattaa olla hyvin valikoitunut.
23
Poseidon alkoi pikkuhiljaa vihastua ylpistyviin asukkaisiin ja tuhosi Atlantiksen.
Mayojen Popul Vuh kertoo aivan saman tarinan elämisineen, ylpistymisineen ja tuhoineen, mutta Hurakan-jumalan toteuttamana. Se oli Popul Vuhin mukaan heidän ansimmäinen maailmansa ja ensimmäisen, puusta luodun ihmisen aika. Nyt he elävät neljättä, 13 baktunia (noin 5000v) kestävää maailmaansa ja maissista luodun ihmisen aikaa, joka päättyy vuonna 2012. Milloin päättyi heidän ensimmäinen maailmansa? Miksi myös azteekkien Tira kertoo uponneesta maailmasta?
Erikoisen vakavasti on otettava myös Väli- ja Etelä-Amerikan kansojen kertomukset, joiden mukaan heidän esi-isänsä tulivat Atlantiin uponneelta saarelta.

23
Euroopasta saattoi siihen aikaan purjehtia Atlantikselle kuin saarelta saarelle.
Amerikan väitetään saaneen osan asukkaistaan jääkauden aikaan vesitse Atlantilla olleen mannerjään/merijään reunaa pitkin. Näin olisi myös tietämys Atlantiksesta voinut tulla Eurooppaan.

http://miac.uqac.ca/MIAC/chicxulub.htm

http://www.sheppardsoftware.com/images/ ... ty_map.gif

http://www.space.com/scienceastronomy/p ... 01122.html

http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ap000226.html

En väitä Atlantiksta todeksi, mutta näillä kohdilla ei ainakaan voi kumota Atlantiksen mahdollisuutta ja lista jatkuisi vielä pitkään samalla tavalla Chicxulubiin sopien.

Jos kertomuksen joka kohdan todennäköisyys osua yksiin todellisuuden kanssa olisi vaikka vain ½ , olisi koko listan yhteistodennäköisyys yksi yli kahdeksasta miljoonasta! Kaikkiaan Critiaasta löytyy noin 40 Atlantista määrittävää kohtaa ja jokainen sopii Chicxulubiin. Niin monen kohdan yhteistodennäköisyys olisi jo yksi tuhannesta miljardista! Platonhan pitäisi nykyajan veikkaustoimistoja pilkkanaan!

Tässä vaiheessa pitäisi kai ottaa oikein negatiivinen kanta Atlantikseen ja lukea Critias uudelleen! Mutta kun toivossa on hyvä elää, niin olkoon! Kumotkoon skeptikot!

On suorastaan todennäköistä jo alkuperäiskansojen uskomustenkin pohjalta, että Chicxulubin alueella oli asutusta jääkauden päättyessä, mutta tuskin mitään korkeakulttuuria. Kyseinen alue oli ja on meren pohjaa eikä Platon voinut tietää mitään jääkaudestakaan, joten hän lie keksinyt koko jutun.

Ellei sitten joku kertonut sitä hänelle!!

-------------
Umpihanki

Kommentit (6)

Vierailija

Mikä sitten oli myös Madrid Codexissa (Mayojen koodeksi) mainitsema Mu, jota pidetään myös yhtenä Atlantilla sijainneena mantereena?

Omaa mieltäni kiehtoo ajatus kadonneesta sivistyksestä.

Vierailija
Mercury

Omaa mieltäni kiehtoo ajatus kadonneesta sivistyksestä.



Vaikka huomattavan paljon aikaisemmin olisikin jonkinlainen ihmisyhteisö uponnut jostain syystä mereen jollakin saarella, ei ole kovin todennäköistä, että kyse olisi Atlantis-tarujen kaltaisesta sivistyskulttuurista. Yksinkertaisesti mitään merkkejä tällaisesta ei ole.

Vierailija

Platon kenties oli saanut tietonsa kadonneesta mantereesta egyptin papeilta, mutta alun perin huhut mereen uponneesta mantereesta lienevät peräisin Campaynlahden kaupungin valahtamisesta meren syleilyyn (tai sitä edeltään Lemurian riutan erosioitumisesta vedenpinnan alle)

Tiedä sitä miten paljon jutut ovat matkalla muuttuneet, mutta olettaisin niiden liittyvän näihin.

Vierailija
Jussi
Platon kenties oli saanut tietonsa kadonneesta mantereesta egyptin papeilta, mutta alun perin huhut mereen uponneesta mantereesta lienevät peräisin Campaynlahden kaupungin valahtamisesta meren syleilyyn (tai sitä edeltään Lemurian riutan erosioitumisesta vedenpinnan alle)



Astunko miinaan tähän vastatessani vai satutko olemaan tosissasi? Toki aihe on omiaan houkuttamaan kaiken maailman New Age-esoteerikot koloistaan.

Edit. Mu ja Lemuria, terve taas.

Vierailija
nuori_urho
Astunko miinaan tähän vastatessani vai satutko olemaan tosissasi? Toki aihe on omiaan houkuttamaan kaiken maailman New Age-esoteerikot koloistaan.

Edit. Mu ja Lemuria, terve taas.




Aihe on hyvin mielenkiintoinen ja siitä voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta ei tuon kanssa kauhean tosissaan pysty olemaan.

Vierailija

Pistetäänpäs varsin ote Jani Närhen Paratiisien synty nimisestä kirjasta:

Varsinaisen uskonnontutkimuksen lisäksi 1970-luvulta alkaen kehittynyt ympäristöpsykologia tarjoaa nykyisin yhä kattavamman kuvan tavoistamme mieltää ja käsitellä ympäristöä (paratiisitkin ovat ympäristöjä!) koskevaa tietoa. Se on auttanut ymmärtämään, miten paljon yhtäläisyyksiä ihmisten tavoissa arvottaa ympäristöjä on ja miten paljon mieltymyksemme ovat tiedostomattomien taipumustemme tulosta. Näyttää siltä, että ihmisiä viehättävät juuri tietyntyyppiset maisemat sen vuoksi, että näitä maisemia suosineet yksilöt ovat menestyneet muita paremmin monesti vihamielisessä ympäristöissä. Nämä yksilöt ovat nykyisten ihmisten esivanhempia, ja mitä ilmeisimmin ihminen kantaa edelleen tätä psykologista perintöä omissa geeneissään.

Paratiisiuskomusten keskinäinen samankaltaisuus ja kulttuurinen menestys selittyvät sillä, että paratiisikuvaukset esittävät maailman, joka lupaa konkreettisesti täyttää kaikkien ihmisten perustarpeet. Sisällyttäessään itseensä lupauken perustarpeiden tyydyttämisestä paratiisit tekevät samalla itsestään helposti omaksuttavia, muistettavia ja automaattisia positiivisa tunnereaktioita herättäviä. Toisin sanoen juuri parhaiten menestyvät paratiisit sopivat mieleen paremmin kuin mikään kilpaileva esitys paratiisista ja menestyvät siksi paremmin kulttuurisessa mielessä kuin muut.

Uusimmat

Suosituimmat