Polttoaineen kulutus kiihdyttäessä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tulipa työpaikan kahvipöydässä "hieman" kinaa aiheesta. Mikä on taloudellisin tapa kiihdyttää henkilöautolla? Mielipiteitä oli enemmän kuin keskustelijoita, eräillä oli jopa kaksi ideaa mutta juuri minkään asteista yhteisymmärrystä ei tullut.

perusideana on kääntyä moottoritielle, nopeus ~20km/h -> 120km/h, yhden mielipide oli mahdollisimman nopeasti kaasu pohjassa, toisen mukaan vaihtaa niin että kierrokset pysyvät mahdollisimman lähellä maksimi vääntöä, kolmas kiihdyttäisi mahdollisimman isolla vaihteella, neljäs vain puolikaasulla ja viides toteaa ettei kiihdytysen tavalla ole juuri väliä jnejne....

Ideana kiihdyttää tuohon 120km/h nopeuteen mahdollisimman pienellä polttoaineen kulutuksella, ajalla ja matkalla ei mitään väliä. Käytännössä tällä tiedolla ei kaip kukaan mitään tee kun yleensä kiihdytellään niin ettei jäädä muiden jalkoihin mutta kun on pullakahvit panoksena eikä mitään yhteisymmärrystä ole niin tarvitaan ulkopuolista apua

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija
Pallot hukuksissa
Ideana kiihdyttää tuohon 120km/h nopeuteen mahdollisimman pienellä polttoaineen kulutuksella, ajalla ja matkalla ei mitään väliä.

Mitä vähemmän aikaa kiihdytykseen menee, sitä vähemmän energiaa hukkuu ilmanvastukseen, vierintäkitkaa, sakä voimansiirron lämmittämiseen.
Ihan pohjaan kaasupoljinta ei silti kannattane laittaa, moottorin hyötysuhde voi laskea. (esim bensakone voi käydä rikkaammalla seoksella ja dieselissä osa polttoaineesta jäädä palamatta)
Kierrosten tulisi pysyä koko ajan vähintäänkin suurimman väännön kierroksissa tai yläpuolella. Tarkemmin riippuu moottorista, ja varsinkin siitä onko bensa diesel, vai mikä kone.

Pisaralla pisimmälle kisoissa noin ei vaan kannata tehdä koskaan, sillä tavoitteena on silloin minimi polttoaineen kulutus tietyllä matkalla, ja mahdollisesti tietyllä minimi keskinopeudella, mikä on aivan eri asia.

-PP74-
Seuraa 
Viestejä337
Liittynyt6.1.2010

Kyllähän ne erot mainituissa tapauksissa on niin pieniä, ettei kovinkaan kummosta merkitystä mihinkään.
Kuitenki, jos pilkkua viilataan niin kylläse nopea kiihdytys aina taloudellisempaa. Ei kuiten hullua moottorin kierrätystä.

Vierailija

Omalla autolla en kaasu pohjassa viitsi kiihdytellä kun aiheuttaa renkaiden pikaista kulumista, mutta ajotietokoneen mukaan ripeä kiihdytys on parempi kuin vähemmän ripeä. Kulutus tavallisessa kiihdytyksessä on luokkaa 40-60 l/100 km lämpimällä koneella jos oikein muistan. Jos kiihdyttää 10 sekunnin ajan ja kulutus on 40 l/100 km tai 5 sekunnin ajan kulutuksen ollessa 60 l/100 km, niin jokainen voi laskea säästön.

Edit. Ajat ovat viitteellisiä. En väitä että 20-120 km/h menisi viidessä sekunnissa varsinkaan ym. kulutuksella.

Vierailija

Kiihtdys on paikkakohtaista. M-tie tietysti on vapaa harrastaa mutta kaupunkitaajamassa kannattaa hissutella vaikka se maksaakin bensoissa. Kiihdyttäminen kovaa toisen hanurin tuntumaan saa vihat pintaan.

Vierailija

M-tiellä voi säästää pienellä riskinotolla kun kyttää liittymässä rekan tms ja ajaa sen jäljessä alle 30 m päässä sen imussa. Hommaa pidetään laittomana. On kyllä olemassa automaattisesti jarruttavia autojakin, mutta kulut ei ole objekti sen omistajilla.

Vierailija

Kiihdyttää voi niin, että painaa kaasupoljinta saman verran kun pitäisi painaa silloin, jos ajaa nopeutta, johon haluaa kiihdyttää. Kiihtyy hitaasti, mutta varmasti ja taloudellisesti eikä kulu yhtään enempää polttoainetta.

Tosin tuo ei toimi pienillä nopeuksilla. Minun autossa täytyy painaa kaasupoljinta yhtä paljon, ajoi 60 km/h tai 80 km/h, 80 km/h on vain suuremmat kierrokset moottorilla. 80 km/h jälkeen on vasta oikeasti painettava kaasua, ei riitä että jalka lepää kaasu polkimen päällä.

Vierailija
Sahrah
Kiihdyttää voi niin, että painaa kaasupoljinta saman verran kun pitäisi painaa silloin, jos ajaa nopeutta, johon haluaa kiihdyttää. Kiihtyy hitaasti, mutta varmasti ja taloudellisesti eikä kulu yhtään enempää polttoainetta.

Fysiikan lakien mukaan ei toimi.

Kiihdytykseen kuluu energiaa, jostain sen on tultava. Siis enemmän energiaa, kuin tasaisen nopeuden pitämiseksi. Tosiasiassa kaasua pitää painaa enemmän, tuntemus valehtelee.

Ja, moottori toimii taloudellisimmin suhteellisen suurella teholla, joten se reipas kiihdytys ajonopeuteen ja sitten tasaisen nopeuden pitäminen ennakoimalla mahd. paljon, jota taloudellisuusajon kursseilla ja vastaavilla opetetaan, toimii. Kiihdyttää myös vähemmän takanatulijoita.

Vierailija

Olenkohan sitten painanut liikaa kaasua tai tiessä on ollut loiva alamäki. Täytyy alkaa hötkymään ohjaamossa, jos sillä saisi auton kulkemaan.

Tai sitten voin pistää autoon 100 kilogrammaa painavan kuulan, jonka vedän toiseen päähän käsikäyttöisellä veivillä (loiva kouru) ja annan sen kiihdytyksessä vieriä eteen päin takasin alas.

Kuula tuhlaa varmaan polttoainetta kovasti, mutta saisin mielenrauhan.

Vierailija
Sahrah
Olenkohan sitten painanut liikaa kaasua tai tiessä on ollut loiva alamäki. Täytyy alkaa hötkymään ohjaamossa, jos sillä saisi auton kulkemaan.

Et varmaan liikaa, mutta väittäisin, että enemmän kuin kuvittelitkaan

Vierailija

Kuulasta tuli mieleen, että mietin joskus minkälainen maailma olisi, jos kaikki akut olisi korvattu painavalla vauhtipyörällä ja generaattorilla. Akun saisi ladattua käsivoimin täyteen. Se akku olisi vaan järjettömän painava.

Sähkön jakelu toimisi mekaanisesti sähköjohdon tilalla olisi pyörivä akseli ja pistorasia olisi reikä, johon pooreilla varustettu akseli liitettäisiin, josta vaijerilla välitettäisiin energia mekaanisesti toimivaan laitteeseen esimerkiksi televisioon. Televisio kuva tulisi myös mekaanisesti kotiin ihmisiä työllistyisi paljon enemmän hoitamaan pyörijä verkkoa.

Vierailija
Sahrah
Kuulasta tuli mieleen, että mietin joskus minkälainen maailma olisi, jos kaikki akut olisi korvattu painavalla vauhtipyörällä ja generaattorilla. Akun saisi ladattua käsivoimin täyteen. Se akku olisi vaan järjettömän painava.

Sähkön jakelu toimisi mekaanisesti sähköjohdon tilalla olisi pyörivä akseli ja pistorasia olisi reikä, johon pooreilla varustettu akseli liitettäisiin, josta vaijerilla välitettäisiin energia mekaanisesti toimivaan laitteeseen esimerkiksi televisioon. Televisio kuva tulisi myös mekaanisesti kotiin ihmisiä työllistyisi paljon enemmän hoitamaan pyörijä verkkoa.


Lihavuus tuskin olisi ongelma.

Vierailija

Kyllä se vaan voi olla niin että 60 ja 80 km/h vauhdissa kaasupolkimen asento on sama.

Johtuu siitä, että moottori tuottaa eri tehon eri kierrosluvuilla.

Kaasupoljin säätää tehoa välillä 0-100% mutta teho riippuu siitä kuinka lujaa ajetaan ja mikä on moottorin hyötysuhde sillä nopeudella ja kuormalla.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Tietoni ovat vanhentuneet alalta, mutta.

Tässä on sellainen juttu, että asia on sidoksissa moneen. Polttomoottoreita on erilaisia ja ne ovat myös ominaisuuksiltaan erilaisia. Hyötysuhde erilaisissa olosuhteissa vaihtelee ja sen myötä täytös, seossuhde, palorintama, sytytysajankohta, ahtopaine, imusarjan aliaine, vastapaine, venttiiliajoitus, palokammion muoto, puristuspaine, apulaitteiden kuorma, voimansiirron hyötysuhde, jne.

Kaasutinmoottorissa polttoaineen syöttö hoidetaan kokonaan kompromisseilla. Mekaanisessa ruiskussa tilanne on hiukan parempi. Tietokoneohjatussa polttoaineen monipisteruiskutuksessa voidaan mitata useita muuttujia jolloin kompromissit vähenevät. Mekaanista muuta moottoria ei kuitenkaan saada näinkään kompromissittomaksi, jolloin hyötysuhde vaihtelee eri olosuhteissa. Asiaa helpottamaan on tullut tavaksi käyttää mm. pakoahdinta joka osaltaan parantaa täytöstä.

Edelliseen viitaten. Jos halutaan ajaa pisaralla pisimmälle, on hyödynnettävä moottorin suurimman hyötysuhteen tekijät. Ei teoreettisen fysiikan. En tunne kelkasta jääneenä klassikoilla liikkujana menetelmää jolla reaaliaikainen polttoaineen kulutus yleensä mitataan. Minulla on kuitenkin epäilyksiä määränäytön todellisuudesta äärioloissa, kuten ravakoissa kiihdytyksissä. Syitä epäluulooni on niin kaupallispoliittisia, kuin tekniseen toteutukseen liittyviä. Opiskeluaikoina tutkimme asiaa irroitettavilla pikku polttoainesäiliöillä ja dekantterilaseilla, kun eri ajosuoritteita tehtiin. ( Koeautona oli valtioneuvoston leijonakilpinen entinen virka-auto, jolle poliisikin veti kättä lippaan, vaikka olisi ollut mikä Kekkosen aikaan nääs.)

Kun kirjoitin, että pyhäinpäiväinen kulkupelini kulkee tankillisilla 400 km pitempään jos en sille anna saapasta, olin tosissani. Suuritilavuuksinen matalaviritteinen kaasaripeli. Käyrät huitelee.

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija

Vanhoissa tojoissa on ns. 1800 cm3 laihaseosmoottori, joka kuluttaa alle 6 litraa ajettaessa laihaseoksella 100km/h. Ylämäessä tuntee pienen nykäisyn, kun moottori alkaa käyttää rikkaampaa seosta. Samoin on kiihdytyksessä. Tosi hyvä moottori, joka vetää hyvin jo 1500 rpm kierroksilla. Moottori on tosin vähätehoinen kuutiotilavuuteensa nähden verrattuna esim. hondaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat