Seuraa 
Viestejä45973

Suomeen suunnitellaan erilaisia energiapeltoja, mm. ruokohelpeä ja jopa kauraa poltettavaksi. Kai noita on jo käytössäkin.

mulle tosta herää monia kysymyksiä:

- eettisyys; ruoan poltto
- omavaraisuus; hyvä asia kriisitilanteita varten
- työllistävyys; hyvä asia, mutta onko se verrattavissa maataloustukeen?
- tuotto; energiaa pinta-alaa kohti nettona paljonko?

Lähinnä viimeinen kohta kiinnostasi. Pinta-ala voitaisiin käyttää aurinko- ja/tai tuulivoiman tuotantoon. Mitähän noi kasvienergiat tuottaisi m2 kohti?

Sivut

Kommentit (22)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällä hetkellä eniten keskustelua energiantuotossa aiheuttaa hiilidioksidipäästöt, ja niitä pyritään vähentämään. Kysyisin siis siksi että kuinkas paljon tämä polttaminen päästäisi hiilidioksidia ilmakehään? Jos vain vähän, tämä polttaminen on OK. Jos paljon, niin nauran tälle.
Ydinvoima rulettaa! Maapallon lämpeneminen on mikroskooppista mahdollisuutta saada oireita ydinvoimasta vakavempaa!!

Olisko jopa niin, että hiilidioksidipäästöt ovat samat, tuotettiimpa energiaa viljaa polttamalla, tai saman pinta-alan peittämisellä aurinkokennoilla? Peltohan nielee saman määrän hiilidioksidia, kuin sen polttamisessa vapautuu. Aurinkopaneelit taas estäisivät kasvien yhteyttämisen peittämällään alalla.

Kummassa sitten parempi hyötysuhde?

- eettisyys; ruoan poltto



Jos ei ole polttoainetta kuljettaa ruokaa, ei ole väliä vaikka ruokaa olisi kuinka paljon.

- omavaraisuus; hyvä asia kriisitilanteita varten



Totta. Fossiilisia olisi muutenkin pyrittävä eroon, ei niinkään kasvihuonekaasujen takia, vaan öljyn epävarman tulevaisuuden takia.

- työllistävyys; hyvä asia, mutta onko se verrattavissa maataloustukeen?



Työntekeminen ei pitäisi olla itseisarvo yhteiskunnassa, ellei esim.haluta pitää reservissä ammattitaitoista työväkeä esim.kriisitilanteita varten. Ihmistyötä voidaan toki suosia, esim. saastuttavien työtapojen kustannuksella. Yhteiskunnan ollessa nykyisenlainen tämä toki olisi hyödyllistä

- tuotto; energiaa pinta-alaa kohti nettona paljonko?

Ilmeisesti aika huono. Nykyisillä tuotantotavoilla viljasta saatava energia on merkittävästi pienempi, kuin siihen käytettävästä öljystä saataisiin suoraan polttamalla. Jos koneellisesta ja lannoitetusta maanviljelyksestä luovutaan merkitsisi se moninkertaisesti suurempia "luomu"peltoja.

Aurinko ja tuulivoima lienevät edullisempia sähkön tuotantoon, mutta esim. rypsistä voitaisiin jalostaa polttooainetta liikenteeseen. Mikäli tästä saadaan tarpeeksi tuottavaa, ei traktoreita tarvitse korvata hevosilla.

Toisaalta aurinkovoima tarvitsee paljon energiaa aurinkopaneelien tekoon, koska vaativat pitkälle prosessoituja raaka-aineita, ja tarvitsevat varavoimaa, joten ovat aika hankalia korvaamaan energiantarvetta merkittävissä määrin. Ovat kyllä tutkimisen arvoisia. Tuulivoima sopisi paremmin suomen oliohin, mutta silläkin onglemia.

Energiantuotantoon metsät olisivat ehkä peltoja parempia, sillä ne eivät vaadi samaa lannoitusta ja hoitoa, mitä pellot.

Mitä noihin hiilidioksidipäästöihin tulee, niin pellot eivät vapauta yhtään uutta hiilidioksidia, kuten fossiiliset, koska pellot ottavat hiilidioksidia ilmasta, ja kun palavat (voimalassa polttoaineena tai ihmisenä ruokana, tai mätänevät varastoon) vapauttavat saman määrän.

Fossiilisia polttoaineita polttamalla vapautuu miljoonia vuosia sitten kierrosta poistunutta hiiltä hiilidioksidina. Maataloudessa tosin syntyy eläimistä metaania, joka pitäisi kerätä talteen ja käyttääpolttoaineena.

Fossiilisien aineiden hiilidioksidipäästöihin ei juurikaan voida vaikuttaa. Hidastaa korkeintaan muutamalla vuodella. Syy tähän on se, että jos monet maat vähentäisivät fossiilisten käyttöä, halpenisi öljyn hinta, ja loput käyttäisivät sitä entistä enemmän. Mikäli kaikki pysyisivät vähentämään käyttöä, hidastuisi vain öljyn loppuminen muutamilla vuosilla, kunnes öljyn vähyys vähentää käyttöä pakosta.

Pointti on se, että kaikki öljy, mitä löydetään, tullaan pumppaamaan ja käyttämään. Osa tosin muoveiksi sun muiksi, mutta valta osa hiilestä vapautuu ilmakehään. Käyttöä siis kannattaisi rajoittaa omaehtoisesti, ennenkuin luonto asettaa rajat.

Ydinvoimalla sama ongelma. Kaikki uraani mitä löydetään, tullaan käyttämään. Jos ei meillä, niin Venäjällä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Maatiloille on suunnitteilla ainakin ehdotusasteella etanolin tuottamista esimerkiksi herasta. Maininta asiasta tuli noin viikon sisällä TV:stä. Ja perusteluna tuottaa etanoli raaka-aineen lähellä. Muistaakseni loppukesästä kaavailin samaa. Että maatilan matti voisi tuottaa etanolia tilallansa vaikka viljasta ja se vietäisiin vaikka 40% asteeseen tislattuna tankkiautoilla jonnekin jatkojalostukseen. Vilja ja polttopuu tislaukseen jalostuisi näin varsin arvokkaaksi tuotteeksi.

Kumpi mahtaisi olla taloudellisesti kannattavampaa. Maidon tuotanto vai viinan tuotanto? Viinan tuotanto ei ainakaan sitoisi työtunteja juuri mitään. Ja eikö käymisprosessin pohjasakka ole edelleen arvokasta rehua? Mitä ohrasta häviää viinan valmistuksessa? Hiilihydraattia. Valkuainen jää jäljelle.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Tirigan
- tuotto; energiaa pinta-alaa kohti nettona paljonko?



Ilmeisesti aika huono. Nykyisillä tuotantotavoilla viljasta saatava energia on merkittävästi pienempi, kuin siihen käytettävästä öljystä saataisiin suoraan polttamalla. Jos koneellisesta ja lannoitetusta maanviljelyksestä luovutaan merkitsisi se moninkertaisesti suurempia "luomu"peltoja.



Tuo olisi järkyttävää: tuotettaisiin vähemmän energiaa kuin tuottaminen kuluttaa! Vähän ton suuntaista pelkäsinkin.

Aurinko ja tuulivoima lienevät edullisempia sähkön tuotantoon, mutta esim. rypsistä voitaisiin jalostaa polttooainetta liikenteeseen. Mikäli tästä saadaan tarpeeksi tuottavaa, ei traktoreita tarvitse korvata hevosilla.

Toisaalta aurinkovoima tarvitsee paljon energiaa aurinkopaneelien tekoon, koska vaativat pitkälle prosessoituja raaka-aineita, ja tarvitsevat varavoimaa, joten ovat aika hankalia korvaamaan energiantarvetta merkittävissä määrin. Ovat kyllä tutkimisen arvoisia. Tuulivoima sopisi paremmin suomen oliohin, mutta silläkin onglemia.

Energiantuotantoon metsät olisivat ehkä peltoja parempia, sillä ne eivät vaadi samaa lannoitusta ja hoitoa, mitä pellot.

Mulla pasahti tosta päähän hassu ajatus: energiapelto, jossa tuulimyllyjä, joissa osa seinää (etelään) aurinkopaneelein päällystetty!

Riittävä energian tuotanto/saanti kohtuuhintaan on edellytys rauhanomaiselle valtioiden väliselle kanssakäymiselle koko maailmassa.
Suomen on syytä harkita tarkasti kaikki keinot, joilla energiaa kyetään tuottamaan myös mahdollisissa kriisiolosuhteissa; silloin ei paljon kysellä sen perään, paljonko se maksaa, vaan energiaa/polttoaineita on saatava hinnalla millä hyvänsä...

Venäjä ja Ukraina käyvät parast´aikaa mielenkiintoista (ja vaarallista?) kädenvääntöä maakaasun hinnoittelusta.

Energian ja ruoan tuotanto ovat parhaita kiristyskeinoja kriisitilanteissa niitä valtioita kohtaan, jotka eivät yksin pysty niitä tuottamaan. Se on yksi syy m.m. sille, miksi Suomessa on jatkossakin jatkettava paljon parjatun maatalouden tukemista valtion varoin.

tiäremiäs
Eettisyys on hihuleitten ja uskovaisten käsityksiä. Eikö ole parempi elää puhtaassa maassa tai maailmassa.

Etiikka nimenomaan turvaa puhtaa maailman ja mielekkään elämän. Se on, Eero Paloheimon sanoin, ihmiskunnan tärkein keksintö, tekniikkaa tärkeämpi.

Vastaaja_s24fi

- tuotto; energiaa pinta-alaa kohti nettona paljonko?

Lähinnä viimeinen kohta kiinnostasi. Pinta-ala voitaisiin käyttää aurinko- ja/tai tuulivoiman tuotantoon. Mitähän noi kasvienergiat tuottaisi m2 kohti?

Kaivelin hieman täällä syksyllä käytyyn metanolikeskusteluun selvittämiäni lukuja:

Siis peltoviljelyhehtaarilta saadaan Suomessa noin 2000 litraa alkoholia tai vaihtoehtoisesti öljyä maksimissaan 1000 litraa vaikkapa dieselautoihin.

Jos ajatellaan, että Suomen kaikkien bensiiniautojen polttoaine pitäisi korvata kotimaisella "peltometanolilla", niin viljelyalan pitäisi olla 1,35 miljoonaa hehtaaria. Nykyinen kaikkien Suomen peltojen yhteenlaskettu viljelyala on 1,22 milj. hehtaaria.

Niin ja nuo Snautin mainitsemat luvut ovat tehomaatauden (=nykyinen viljelystapa Suomessa, ei ryöstöviljelys, johon termi yleisesti sotketaan) avulla tuotettuja, jos vastaavat määrät tuotettasiin luomulla, niin pinta-alan saa kertoa kahdella.

Aivan. Paljonko tarvitaan, kun pitää selvitä ilman öljypohjaista lannoitetta ja osa sadosta käytetään peltokoneita pytörittämään ja viljan käsittelyyn, öljyksi jalostamiseen ja kuljetukseen polttoaineena?

Taitaa olla huviajelut ajeltu.

vorrester
Seuraa 
Viestejä615

Oma pähkäily tuottaa seuraavaa lämpö ja sähkö energia tuotantoa.

Toisarvoiset pellot siirretään energia tuotantoon. Kasvussa es. paju ja ruokohelpi ja öljykasvit.
Yhdyskunta jätteellä, liete ja komposti lannoitetaan pellot.
Tarvittaessa lisäksi täsmälannoitus kalkitus. Pääasiallinen tuotanto on polttokelpoinen materiaali. Öljykasveista kylmäpuristuksella dieselin korvaaja koneisiin. Ruokohelpi korjuu kevättalvella kun aurinko on kuivannut sen. pajut niittona nippuihin. Lietelantaa kasvukunnon ylläpitoon.

Kuivaus tarpeeton, koska nykyisinkin jo lämpövoimalaitoksen puhdistusprosessiin joudutan lisäämään vettä.

Haittoina peltojen raskametalli pitoisuuden nousu (puhdistamoliete). Runsas tuhkajäämä vaatii läjityspaikat.

Mahtaiskohan toimia

Aivopierun tunnistaa rivin alun merkistä *

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Onko kaikki peltotuotanto jotain tuota luokkaa että 2000 litraa alkoholia tai 1000 litraa öljyä?

Paljonko sokeria saa hehtaarilta sokerijuurikkaalla? Kai nyt sentään enemmän kuin 2000 kiloa? Entä tärkkelystä perunalla?

Etsiskelin tuotosta. Linkissä http://www.biolan.fi/suomi/puutarhanhoi ... iljely.htm on maininta, että yhden ihmisen vuosittainen perunan 55 kg kulutusmäärään riittää 25 m2 viljelyala. Jos tuo pitää paikkansa, on hehtaarituotos luokkaa 22 tonnia. Paljonko 22 tonnista perunaa tulee alkoholia?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

vorrester
Seuraa 
Viestejä615

>Ruokohelpistä saa myös LSD:n tyyppistä huumetta, Helpin kasvatusta ei >vissiin niin ole rajoitettu, kuin hampun...

Energia helpi on eri lajiketta. Ei käynyt niin hyvin että tupa lämpiää ja pää sekoaa samalla kamalla. Sama se on hampulla, ei tuu kuituu ja pilvee samasta.

Oishan se hienoo kun pellot lainehtis pilvee ja muuta keskushermoston kutitetta.

Aivopierun tunnistaa rivin alun merkistä *

vorrester
Oma pähkäily tuottaa seuraavaa lämpö ja sähkö energia tuotantoa.

Toisarvoiset pellot siirretään energia tuotantoon. Kasvussa es. paju ja ruokohelpi ja öljykasvit.
Yhdyskunta jätteellä, liete ja komposti lannoitetaan pellot.
Tarvittaessa lisäksi täsmälannoitus kalkitus. Pääasiallinen tuotanto on polttokelpoinen materiaali. Öljykasveista kylmäpuristuksella dieselin korvaaja koneisiin. Ruokohelpi korjuu kevättalvella kun aurinko on kuivannut sen. pajut niittona nippuihin. Lietelantaa kasvukunnon ylläpitoon.

Kuivaus tarpeeton, koska nykyisinkin jo lämpövoimalaitoksen puhdistusprosessiin joudutan lisäämään vettä.

Haittoina peltojen raskametalli pitoisuuden nousu (puhdistamoliete). Runsas tuhkajäämä vaatii läjityspaikat.

Mahtaiskohan toimia

Tai sitten tuhkan voisi rakeistaa, ja kylvää sen niille energia pelloille, tai miksei vaikka metsiin. Etenkin suometsät kärsivät ravinnepuutoksista, ja on todettu että tuhka on oikein hyvä lannoite suometsiin.

Eikä välttämättä kannata laskea liiaksi biolannoitteiden varaan, nimittäin ne eivät ole ihan niin hyviä kuin asialle omistautuneet antavat ymmärtää.

Ehkäpä joskus 50-luvulla tehtiin suuriakin virheitä keinolannoiteiden kanssa, mutta ala on kehittynyt melkoisesti puolessa vuosisadassa. Mielestäni kaikkea kerättyä tietämystä ei kannata heittää hukkaan pelkän aatteen vuoksi, vaan parempi olisi jos vain annetaan alan asiantuntijoiden hoitaa se puoli. Mitä vähemmän tietämättömät puuttuvat asiantuntijoiden työhön, sitä parempi.

Ja jos esim. lietettä halutaan välttämättä käyttää energian tuotantoon, niin ehkäpä olisi parempi tehdä siitä vaikkapa metaania. Ja tuskin kannattaa ruveta kauheasti miettimään käyttökohteita jäljelle jäävälle aineksellekaan, jotenkin minusta tuntuu että sille kyllä löytyy kysyntää.

Toisekseen... En oikein ymmärrä miksi pajut pitäisi välttämättä sitoa nippuihin... Eikös niitä voisi pistää samantien hakkeeksi? Sitähän ne lämpölaitokset kuitenkin polttavat.

Ja mitä kuivaukseen tulee, niin hake kuivaa itsekseen, kunhan se vain viedään katoksen alle. Tokihan se sillä menetelmällä niin sanotusti "lämpiää", jolloin häviää osa polttoarvosta, mutta muistaakseni joku oli joskus laskenut että polttoarvossa hävitään vähemmän kuin mitä kuivaamiseen menisi, joten se siitä.

Ja kyllähän lämpövoimalassa palaa vähän kosteampikin tavara, mitä nyt huipputehojen saamiseksi saatetaan tarvita jotain muutakin, perinteisesti on käytetty öljyä, mutta myös turvepellettiä on kokeiltu hyvällä menestyksellä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat