Onko sukunimesi nen-päätteinen?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Galluppia sukunimistä. Tietääkö moni sukunimensä alkuperää?

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi98s.htm

http://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/ ... tjnen.html

Kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan muukalaiset nimet J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä toukokuun 12. päivänä 1906. Mainittuna päivänä julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24.800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä. Nimien suomalaistamista on sen jälkeenkin tapahtunut jatkuvasti, ja huomattavin nimenmuutosliike oli vv. 1935-36, jolloin noin satatuhatta henkilöä otti suomalaisen nimen. Viime vuosien nimenmuutoksissa on kuitenkin myös ollut havaittavissa pyrkimys pois joko sopimattomista tai liian tavallisina pidetyistä nimistä (esim. Virtanen-Virtaniva).

Snellmanin muistopäivänä kuulutetut uudet nimet olivat valtaosaltaan ns. appellatiiveja, yleisnimiä. Vuonna 1906 -nen-päätteiset nimet eivät enää olleet huudossa: Virtasia oli "syntynyt" liian monta jo edellisen vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä. Seuraavantyyppiset nimenmuutokset olivat siis runsainakin vähemmistönä:

Aaltonen (mm. nimistä Ahlström, Rosenberg, Roth), Alanen (Hagelberg), Haapanen (Holmgren),.... Murtonen (Mecklin), Mynttinen (Vigelius), Mäkinen (Knagg, Lillbacka, Saksberg), , Nieminen (Lindroos, Lundvall, Till, Wallin)....

Monessa tapauksessa nimenmuutokset noudattivat "Hellstenin-Paasikiven linjaa": Lindberg-Lehmuskallio, Ström Virta. Tehtiin suoranainen käännös. Toinen linja oli lievempi: uusi nimi muistutti vanhaa, mutta oli silti suomalainen. Leideniuksesta tuli Leikola, Lydenistä Lyytiö.

Ja kolmas linja muodostui yllämainittujen esimerkkien tapaisista muutoksista. Usein myös harvinaiset nimet käännettiin liiankin tavallisiksi. Muuan vanhaan aateliseen Lohjelm-sukuun kuulunut Ernst Lohjelm otti nimekseen Järvinen, ja hänen veljestään tuli Laakso.

Voimme myös todeta, että monet vanhat ruotsinkieliset nimet sisälsivät piilevän "merkityksen", jonka olisi suonut säilyvän uusissa nimissä. Sellaiset tyypilliset sotilasnimet kuin Tapper ja Trofast (urhea, uskollinen) olivat kenties olleet miesten luonnekuvauksia, ja moniin luonnonnimiinkin sisältyi vanha paikannimi (esiin. Kjellgren Kelkkalasta).

Savolaisia nimiä tapaa kaikkialta Pohjois-Karjalasta. Niinpä löydämme esim. Ilomantsin seurakunnan kirkonkirjoista 1840-luvulla pääasiallisesti -nen-päätteisiä nimiä. Tavallisimmat nimet olivat:

....Hassinen, Huovinen, Ikonen, Kainulainen, Kuosmanen, Kuronen, Kurvinen, Laakkonen, Laatikainen, Lauronen, Lehikoinen, Leinonen, Lintunen, Luostarinen, Majurinen, Matilainen, Meriläinen, Moilanen, Mononen, Mähönen,.... Puumalainen, Puustinen, Pääkkönen, Romppanen, Ronkainen, Ryhänen, Rynänen, Rytkönen, Saarelainen, Sihvonen....

Karjalaistyyppisiä tai muuten -nen-päätteettömiä olivat Ahokas, Harakka, Hulkko, Ihanus, Kiiski, Kontturi, Kuikka, Loikas, Määttä, Puhakka, Repo, Sorsa, Suihko, Sykkö, Tikka, Valjus, Varis ja Vänskä.

Sakkolasta, Karjalan kannakselta, löydämme taas 1850-luvulla esim. sukunimet Loponen, Pekkanen, Pitkänen ja Paakkarinen, mutta täällä olivat enemmistönä seuraavantyyppiset nimet:

Hatakka, Kekki, Kelo, Kemppi, Kiuru, Kuisma, Kukko, Kuuppo, Käppi, Lamppu, Lemetti, Liira, Luukko, Naskali, Nuora, Paaso, Pajari, Paukku, Pekki, Pusa, Rastas, Ruuna, Sikiö, Silvasti, Susi, Torikka, Tuokko ja Viskari.

On muuten todettava, että -nen-päätteisiä nimiä on vuosisatojen kuluessa esiintynyt kaikkialla Suomessa, vaikka niiden varsinainen tyyssija onkin Savo. Turun tuomiokirkon tileissä on 1700-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä esim. nimet:

Hunkkainen, Hyryinen, Kalonen, Koponen ja Tarkinainen. Paljon tyypillisempiä olivat kuitenkin tuolloin Turussa sellaiset nimet kuin Eskola, Hollo, Härmä, Lähteenkorva ja Ojala.

Lounaissuomalaisessa Halikossa tilanne oli viime vuosisadalla suurin piirtein sama kuin Hämeen esimerkki-pitäjässä..1840- ja 1850-luvulla esiintyy torppari Lindberg, suutari Lindfors ja sorvari Lindgren. Vain muutama suomalainen nimi erottuu: Rajala, Seppä, Huhtala, Aro, Mäkilä, Ketola.

Helsingin kaupungissa esiintyy Erik Ehrströmin laatiman luettelon mukaan 1600-luvulla pääasiassa ruotsalaisia tai saksalaisia nimiä. Selvästi suomalaisia nimiä olivat vain:

Kalkkoinen, Kalljärvi, Karskola, Kaura, Kipu, Kornala, Kotka, Kärnälä, Melkko, Metsäkylä, Mäkilä, Napiala, Nukari, Pajala, Pakkala, Pätä, Ryttälä, Salmi (varsin "uudentuntuinen" nimi!), Sankari, Santa, Suomies, Terroinen, Tervonen, Tolpo ja Viisas.

Pohjanmaalla sukunimet liittyivät asuinpaikkaan. Otamme esimerkiksi Kauhavan seurakunnan, jossa on 1840-luvulla mm. seuraavat nimet:

Annala, Autio, Hannuksela, Jokela, Korkeakoski, Kosola, Kumpu, Lahti, Mannermaa, Mattila, Perälä, Saarikoski, Saarimaa, Viinikka ja Ylitalo. Lisäksi Kauhavalla esiintyy tyypillisiä pohjalaisia, talojen jakojen yhteydessä syntyneitä nimiä: [Yli-Pelkola, Ala-Kantola. Kampinen, Pulkkinen ja Pelkonen edustavat -nen-päätteisiä nimiä, jotka ovat ehdottomana vähemmistönä.

Olemme aikaisemmin todenneet, ettei sukunimi sellaisenaan ole sukulaisuuden merkki - Virtasia on monta, ja esimerkiksi Bergejäkin on hyvin monta. Luettelossamme Berg-nimen kohdalla on A, mutta maassamme elävä, Liivinmaalta polveutuva kreivillinen Berg-suku (aikaisemmin von Berg) käsittää vain muutamia harvoja jäseniä, jotka kaikki varmasti ovat tietoisia syntyperästään.

Tämän mainitsemme siksi, ettei "Sukunimien luetteloa" pidettäisi hakemistona, josta vain nimen perusteella voi löytyä aatelinen tai muu "mielenkiintoinen" alkuperä.

Useimpien suomalaisten esivanhemmat ovat Väinö Linnan kuvaileman Pentinkulman kaltaisten viljelmien raivaajia, joista kirkonkirjoihin on jäänyt vain lyhyet merkinnät syntymästä, vihkimisestä lasten kasteesta ja kuolemasta. Oma mielikuvituksemme luokoon ulkonaiset puitteet sukututkimusten avulla löytyvien, usein varsin niukkojen paikallis- ja aikatietojen ympärille.

Sivut

Kommentit (82)

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

Kuten kuvasta näkyy,on. Aivan turha tuo savolainen vähättelymuoto,olenkin aikonut ottaa suvun alkuperäisen nimen vonDanskain. Suvun historiasta on kymmenen senttiä paksu kirja. Tulivat Tanskasta rakentamaan Olavinlinnaa 1500-luvulla,linnanrakennuksen asiantuntijoita ei ollut maassa.
Osa sitten hurmaantui paikallisista tyttösistä ja jäi maahan. Kun ei kukaan mongerrustaan ymmärtänyt,nimitettiin yleisnimellä Danskain, tanskalaiset.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Hannu Tanskanen
Kuten kuvasta näkyy,on. Aivan turha tuo savolainen vähättelymuoto,olenkin aikonut ottaa suvun alkuperäisen nimen vonDanskain. Suvun historiasta on kymmenen senttiä paksu kirja. Tulivat Tanskasta rakentamaan Olavinlinnaa 1500-luvulla,linnanrakennuksen asiantuntijoita ei ollut maassa.
Osa sitten hurmaantui paikallisista tyttösistä ja jäi maahan. Kun ei kukaan mongerrustaan ymmärtänyt,nimitettiin yleisnimellä Danskain, tanskalaiset.

No mistä se von siihen eteen tuli?

Hämmentää.

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009
Vatkain
Hannu Tanskanen
Kuten kuvasta näkyy,on. Aivan turha tuo savolainen vähättelymuoto,olenkin aikonut ottaa suvun alkuperäisen nimen vonDanskain. Suvun historiasta on kymmenen senttiä paksu kirja. Tulivat Tanskasta rakentamaan Olavinlinnaa 1500-luvulla,linnanrakennuksen asiantuntijoita ei ollut maassa.
Osa sitten hurmaantui paikallisista tyttösistä ja jäi maahan. Kun ei kukaan mongerrustaan ymmärtänyt,nimitettiin yleisnimellä Danskain, tanskalaiset.

No mistä se von siihen eteen tuli?



Ellen väärin muista,aateloitiin jonkun kunkun toimesta poikkeuksellisesta urhoollisuudesta.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Pohjosessa on vähempi -nen päätteitä ja -la on yleisempi tai sitten joku kaksiosainen tai jonkun paikan mukaan. Esimerkkinä hyvin tyypillisiä sukunimiä minun lapsuusalueilta: Pahkamaa, Kunnari, Toppala, Erkinantti, Ylitalo, Hietala, Puhakka, Kuusimaa, Matinlassi, Esko, tai sitten ruotsalaisperäisiä. Nen päätteisiä on muutama, mutta selkeä vähemmistö.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Hannu Tanskanen
Ellen väärin muista,aateloitiin jonkun kunkun toimesta poikkeuksellisesta urhoollisuudesta.

Mjaa. Ei kyllä Suomen tai Ruotsin kuninkaan toimesta. von Danskain ei ole ainakaan ruotsalaista tai suomalaista aatelia.

Hämmentää.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
Hannu Tanskanen
Kuten kuvasta näkyy,on. Aivan turha tuo savolainen vähättelymuoto,olenkin aikonut ottaa suvun alkuperäisen nimen vonDanskain. Suvun historiasta on kymmenen senttiä paksu kirja. Tulivat Tanskasta rakentamaan Olavinlinnaa 1500-luvulla,linnanrakennuksen asiantuntijoita ei ollut maassa.
Osa sitten hurmaantui paikallisista tyttösistä ja jäi maahan. Kun ei kukaan mongerrustaan ymmärtänyt,nimitettiin yleisnimellä Danskain, tanskalaiset.



Ei se mikään vähättelymuoto ole. Sehän on savolainen aatelispääte. Ihan sama, kuin tuo suvussasi ehkä ollut von. Paikka vaan on mukavuussyistä siirretty edestä perään.
Kyllä voit parooni- tai vapaaherra- nimitystä huoletta noilla sukujuurilla käyttää. Entisten titteleiden jatkeena.

No joo. Eikös nuo von, af, av, jne. ole alunperin merkinneet sta, stä, lta, ltä- päätteitä? Siis jostakin kotoisin.
vonDanskain = Danskainista, Tanskasta. En ole varma.

Btv, miltä se joku Nentanska nyt sitten näyttäisi? Tai Pikkutanska?

Edit: "Voit valita maksimissaan kaksi vaihtoehtoa"???

---

Vierailija
Jägermeister
Eikös nuo von, af, av, jne. ole alunperin merkinneet sta, stä, lta, ltä- päätteitä? Siis jostakin kotoisin.
vonDanskain = Danskainista, Tanskasta. En ole varma.

Jep, von on saksaa, av on ruotsia, af taitaa olla norjaa/tanskaa. Ei liity aateluuteen millään tavalla. Aateliset(kin) alkoivat käyttää sukunimiä vasta keskiajan loppupuolella, vaikka sukuvaakunoita on ollut jo kauan ennen sitä.

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

Vapaaherra vonDanskain?

Parooni vonDanskain?

Hmmm ... kumpi on parempi? Suvun vaakunakin pitäisi uudelleenpiirtää, heraldikot varmaan maksavat maltaita?
Alkuperäisessä oli Olavinlinna ja teksti (latinaksi): "Äl yli
päästä perhanaa !". Tuo Karjala-purkin vaakuna olisi makea,
Suomen ja ryssän typerä käyrämiekka vastakkain,taitaa
kuitenkin olla jo varattu? Saisi helposti peltisaksilla purkin
kyljestä .. .

Minulla on ollut pari aatelista tuttuakin,vähän höpsähtäneiltä
vaikuttavat. Ryssä vei linnamme Viipurissa,sitä emme anna
anteeksi . "Silmien välliin,silmien välliin !!!"-

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009
za-zen
Jägermeister
Eikös nuo von, af, av, jne. ole alunperin merkinneet sta, stä, lta, ltä- päätteitä? Siis jostakin kotoisin.
vonDanskain = Danskainista, Tanskasta. En ole varma.

Jep, von on saksaa, av on ruotsia, af taitaa olla norjaa/tanskaa. Ei liity aateluuteen millään tavalla. Aateliset(kin) alkoivat käyttää sukunimiä vasta keskiajan loppupuolella, vaikka sukuvaakunoita on ollut jo kauan ennen sitä.



Höpsistä,tunsin yhden vonEssenin ja se oli aatelinen !

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
za-zen
^Voi olla, mutta mikään tae aateluudesta von-etuliite ei ole.

Juuri näin. Samoin kuin -nen pääte sukunimessä ei ole diminutiivi vaan enemmänkin omistusliite.

Hämmentää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat