Korkeakoulumaksut

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Selittäkää nämä jutut

- miksi minun (veronmaksajan) tulisi maksaa jonkun muun opiskelu?

- onko itsestäänselvyys, että jos opiskelen jotakin niin muiden velvollisuus on järjestää minulle valitsemaani opiskelua vastaavaa työtä?

- tuleeko opiskelijoiden ja valmistuvien määrää säädellä sisäänpääsykokeilla yms. jotta valmistuneille turvattaisiin valmis työpaikka?

- yliopistosta valmistuneista suurin osa 82 % (2007) sijoittuu kunnan tai valtion palvelukseen, eikö tämä ole omituista?

Kommentit (12)

Vierailija

Selittäkää nämä jutut

- miksi minun (veronmaksajan) tulisi maksaa jonkun muun opiskelu?

- onko itsestäänselvyys, että jos opiskelen jotakin niin muiden velvollisuus on järjestää minulle valitsemaani opiskelua vastaavaa työtä?

- tuleeko opiskelijoiden ja valmistuvien määrää säädellä sisäänpääsykokeilla yms. jotta valmistuneille turvattaisiin valmis työpaikka?

- yliopistosta valmistuneista suurin osa 82 % (2007) sijoittuu kunnan tai valtion palvelukseen, eikö tämä ole omituista?

Vierailija
nebulosa
- yliopistosta valmistuneista suurin osa 82 % (2007) sijoittuu kunnan tai valtion palvelukseen, eikö tämä ole omituista?



Tyhmähän sellainen valtio olisi, joka maksaisi koulutuksen eikä mitenkään houkuttelisi koulutuksen saanutta tulemaan valtiolle itselleen töihin.

Vierailija

No kun minulla tulee tästä mieleen se, että akateeminen maailma on vähän sulkeutunut.

Yliopistomaailma näyttää tuottavan valtavasti hallinnollisia virkamiehiä, tutkijoita valtion palvelukseen yms. mutta ei yrittäjiä (työtä rahoittava raha tulee siis yrittäjilät ja yritysmaailmasta, ei valtiolta tai esmes. yliopistoilta).

Tämä siis näyttää äkkiseltään vähän hassulta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
nebulosa
Selittäkää nämä jutut

- miksi minun (veronmaksajan) tulisi maksaa jonkun muun opiskelu?




Asia voidaan ajatella myös investointina. Ensin valtio (veronmaksaja) investoi opiskelijaan, joka valmistuttuaan ja työllistyttyään maksaa itse koulutuksensa ja tuottaa valtiolle enemään kuin kouluttamattomana. Toinen ääripää on jenkkityyppinen, kaikki maksavat koulunsa itse. Mutta se ei mielestäni istu suomalaiseen verotuskäytäntöön ja holhousyhteiskuntaan ilman muita isoja muutoksia.

Systeemissä, jossa jokainen maksaa koulutuksensa itse, on myös ongelmansa. Silloin köyhemmistä perheistä kouluttautuminen vaatii yksilöltä todella kovaa riskinottoa, uskoa siihen, että koulutus todella tuottaa niin paljon, että saa lainat maksettua ja jää vielä voitolle. Väkirikkaissa maissa on ehkä varaa menettää iso osa köyhien lasten lahjakkuuspotentiaalista, mutta Suomessa, jossa koulutettu työvoima on oikeastaan ainoa mahdollisuus tuottaa mitään paremmin kuin luonnon- ja väkirikkaammissa maissa, se on yhteiskunnan kannalta kestämätöntä. Ja kyllä niillä turvallisuuhakuisilla ja vaatimattomilla puurtajillakin on paikkansa, joissa ei kunnianhimoinen ja riskejä kaihtamaton pyrkyri pärjää, vaikka sitten yhteiskunnan virkamiehenä.

- onko itsestäänselvyys, että jos opiskelen jotakin niin muiden velvollisuus on järjestää minulle valitsemaani opiskelua vastaavaa työtä?



No eihän se ole. Mutta kyllä minusta olisi kohtuullista säädellä koulutuspaikkoja työvoiman tarpeen mukaan. Nuoret eivät välttämättä osaa arvioida koulutuksen järkevyyttä pitemmän päälle.

- tuleeko opiskelijoiden ja valmistuvien määrää säädellä sisäänpääsykokeilla yms. jotta valmistuneille turvattaisiin valmis työpaikka?



Turvaaminen johtaisi väistämättä työvoimapulaan, mikä sekään ei ole hyvä asia. Mutta jonkinlainen sääntely olisi tarpeen, ja käsittääkseni sitä onkin. Turha sitä on kouluttaa vuosittain tuhansia aloille, joitka työllistävät ehkä 50 ihmistä.

- yliopistosta valmistuneista suurin osa 82 % (2007) sijoittuu kunnan tai valtion palvelukseen, eikö tämä ole omituista?



Aika isolta tuo prosentti vaikuttaa, kun omalla alalla suhde on perstuntumalta päinvastainen. Mutta toisaalta aika moni yliopistoala on sellainen, ettei varmaan kukaan pääse toteuttamaan osaamistaan firmoihin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
nebulosa
Yliopistomaailma näyttää tuottavan valtavasti hallinnollisia virkamiehiä, tutkijoita valtion palvelukseen yms. mutta ei yrittäjiä (työtä rahoittava raha tulee siis yrittäjilät ja yritysmaailmasta, ei valtiolta tai esmes. yliopistoilta).

Tämä siis näyttää äkkiseltään vähän hassulta.




Ei yliopisto voi alkaa tuottaa yrittäjiä. Yrittäjyys on ihmisen persoonasta kiinni. Ja tietysti myös kulttuurista ja yhteiskunnasta, jotka eivät Suomessa suosi yrittäjyyttä, vaan pikemminkin sortavat ja estävät sitä. Yhteiskunnan osuus olisi suhteellisen helppo muuttaa, esimerkiksi tukemalla yrittäjyytä verotuksen keinoin (tai edes lopettamalla suoranainen yritysten tuhoaminen), mutta kulttuurin muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa ja hidasta. Perinteisessä agraaritaloudessa sooloilijat ovat kuolleet nälkään, mikä näkyy kansanperinteessä ja ajattelutavoissa, mutta olojen muututtua riskinottajia suosivammiksi kulttuuri muuttuu varmaan sukupolvien satossa itsestään.

Vierailija
nebulosa
Selittäkää nämä jutut

- miksi minun (veronmaksajan) tulisi maksaa jonkun muun opiskelu?




Siksi, että kaikkien pitää tehdä mahdollisimman korketasoista ja hyödyllistä työtä. Jopa siitä riippumatta, maksetaanko siitä kovin hyvin vai ei (jos se on esimerkiksi tiedettä tai taidetta). Sillä kaikkein eniten maksetaan kuitenkin sopivanlaisesta paskasta. Eikä raha noin ollen kelpaa ainakaan tieteessä ollenkaan sellaisenaan laadun puntariksi.

- onko itsestäänselvyys, että jos opiskelen jotakin niin muiden velvollisuus on järjestää minulle valitsemaani opiskelua vastaavaa työtä?



Ei. Se on taas kokonaan eri asia.

- tuleeko opiskelijoiden ja valmistuvien määrää säädellä sisäänpääsykokeilla yms. jotta valmistuneille turvattaisiin valmis työpaikka?



Kyllä pitää säädellä sisäänpääsykokeilla, mutta kaikille valmistuville ei ole koskaan varmoja työpaikkoja, koska valtio ei voi komennella markkinoita.

- yliopistosta valmistuneista suurin osa 82 % (2007) sijoittuu kunnan tai valtion palvelukseen, eikö tämä ole omituista?



Miksi olisi? Yliopitoistahan sijoitutaan paljon itse tieteen palvelukseen. Kaikkien, joilla on siellä jotakin todellista annettavaa, pitäisikin sijoittua. Se on silloin tuottavinta työtä.

Vierailija
nebulosa
No kun minulla tulee tästä mieleen se, että akateeminen maailma on vähän sulkeutunut.

Yliopistomaailma näyttää tuottavan valtavasti hallinnollisia virkamiehiä, tutkijoita valtion palvelukseen yms. mutta ei yrittäjiä (työtä rahoittava raha tulee siis yrittäjilät ja yritysmaailmasta, ei valtiolta tai esmes. yliopistoilta).

Tämä siis näyttää äkkiseltään vähän hassulta.




Tiedeyliopistojen ainakaan ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa yrittäjiä, vaan ensisijainen tehtävä on tuottaa sen tieteen tekijöitä.

Loppujen lopuksi maat ja taloualueet kilpailevat kuitenkin nimenomaan tieteellä.

Objektiivinen tiede vetää puoleensa osaajia, mutta huijaritiede aiheuttaa täyspysähdyksen. Vaikka olisi poliittisesti kuinka mieleistä esimerkiksi sijoittajille.

Toinen juttu on, että onko meillä liikaa tiedeylipistoja ja liian vähän muita yliopisto- ja korkeakoulutyyppejä, ja pitäisikö olla erityisiä bisnesyliopistoja, jotka EIVÄT siis olisi tiedeyliopistoja, vaan kouluttaisvat mm. yrittäjiä.

Tiedeyliopistolaiset eivät osaa tuotantorutiineja yliopistonpenkiltä lähtiessään. Ammattikorkeakoululaiset luultavasti osaavat perusrutiinit, mutta ne vaativat siiten taas muuta kehittämistä, ja tukeutumista asiantuntijoihin tiedekysymyksissä.

Tutkijoita tulee hyviä yrittäjiä tai tuotekehittäjiä lähinnä silloin, kun he soveltavat omia kesintöjään tieteen puolelta. Muussa tapauksessa on erittäin todennäköistä, että muut osaavat bisneskuviot paremmin ja ovat niistä huomattavasti kiinnostuneempiakin.

Vierailija
Neutroni
nebulosa
Selittäkää nämä jutut

- miksi minun (veronmaksajan) tulisi maksaa jonkun muun opiskelu?




Asia voidaan ajatella myös investointina. Ensin valtio (veronmaksaja) investoi opiskelijaan, joka valmistuttuaan ja työllistyttyään maksaa itse koulutuksensa ja tuottaa valtiolle enemään kuin kouluttamattomana.

Toinen ääripää on jenkkityyppinen, kaikki maksavat koulunsa itse. Mutta se ei mielestäni istu suomalaiseen verotuskäytäntöön ja holhousyhteiskuntaan ilman muita isoja muutoksia.




Jenkit saavat erilaisia stipendejä. Niitä jakavat osavaltiot, kunnat, yliopistot itse, urheiluseurat, kirkot, uskonlahkot, firmat, valtion laitokset kuten armeija, säätiöt, yksityiset henkilöt. Paitsi että opiskelijat kilpailevat opiskelupaikoista, myös yliopistot kilpailevat opiskelijoista. Valtio pitää lopulta KAIKKIA tiedeyliopistoja pystyssä omilla tilauksillaan, kuten esimerkiksi aseteollisuuttaakin, joten niiden muka "yksityisyys" on sikäläistä diplomatiaa eikä mikään toiminnallinen tosiasia. Valtio hyötyy tästä sen, että se ei ole kaikista todellista toimistaan kansalaisille minkäänlaisessa vastuussa, esimerkiksi vahingonkorvausvastuussa yliopistojen munauksista ja hölmöilyistä.

Jokainen opiskelija, joka pääsee ylipistoon, saa ainakin jonkin aikaa jostakin stipendejä, jos tarvitsee sellaisia. Yliopisto itse on usein se viimeinen takaaja.

Kaiken kaikkiaan järjestelmä on kuin vasta kumottu terveydenhuoltolaki, jonta malleista pyri(ste)tään kovasti eroon vailtion sääntelemän ja halvemman hyväksi.

USA:n yliopistojen tehtävä on myös imeä ulkomailta väkeä maahaan ja mieluiten myös rahaa.

Systeemissä, jossa jokainen maksaa koulutuksensa itse, on myös ongelmansa. Silloin köyhemmistä perheistä kouluttautuminen vaatii yksilöltä todella kovaa riskinottoa, uskoa siihen, että koulutus todella tuottaa niin paljon, että saa lainat maksettua ja jää vielä voitolle.



Tai että saa kuitenkin stipendejä, jolloin esimerkiksi kirkossa on pokattava ja niiattava syvään...varsinkin jos on tyhmähkö...

Väkirikkaissa maissa on ehkä varaa menettää iso osa köyhien lasten lahjakkuuspotentiaalista, mutta Suomessa, jossa koulutettu työvoima on oikeastaan ainoa mahdollisuus tuottaa mitään paremmin kuin luonnon- ja väkirikkaammissa maissa, se on yhteiskunnan kannalta kestämätöntä.



USA sa sitä potentiaalia ulkoa, mutta esimerkiksi Suomi ei saa, eikä tule koskaan saamaan.

Ja kyllä niillä turvallisuuhakuisilla ja vaatimattomilla puurtajillakin on paikkansa, joissa ei kunnianhimoinen ja riskejä kaihtamaton pyrkyri pärjää, vaikka sitten yhteiskunnan virkamiehenä.

- onko itsestäänselvyys, että jos opiskelen jotakin niin muiden velvollisuus on järjestää minulle valitsemaani opiskelua vastaavaa työtä?



No eihän se ole. Mutta kyllä minusta olisi kohtuullista säädellä koulutuspaikkoja työvoiman tarpeen mukaan. Nuoret eivät välttämättä osaa arvioida koulutuksen järkevyyttä pitemmän päälle.



Eikä tieteessä tiedetä, missä mitäkin tullaan keksimään ja luomaan. Silloin työvoimantarvekin voi äkkiä räjähtää hyvinkin eksoottisella alalla.

- tuleeko opiskelijoiden ja valmistuvien määrää säädellä sisäänpääsykokeilla yms. jotta valmistuneille turvattaisiin valmis työpaikka?



Turvaaminen johtaisi väistämättä työvoimapulaan, mikä sekään ei ole hyvä asia. Mutta jonkinlainen sääntely olisi tarpeen, ja käsittääkseni sitä onkin. Turha sitä on kouluttaa vuosittain tuhansia aloille, joitka työllistävät ehkä 50 ihmistä.

- yliopistosta valmistuneista suurin osa 82 % (2007) sijoittuu kunnan tai valtion palvelukseen, eikö tämä ole omituista?



Aika isolta tuo prosentti vaikuttaa, kun omalla alalla suhde on perstuntumalta päinvastainen. Mutta toisaalta aika moni yliopistoala on sellainen, ettei varmaan kukaan pääse toteuttamaan osaamistaan firmoihin.
Oho
Seuraa 
Viestejä2004
Liittynyt2.3.2008
Arkkis

Tiedeyliopistojen ainakaan ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa yrittäjiä, vaan ensisijainen tehtävä on tuottaa sen tieteen tekijöitä.




No ei kait nyt sentään. Tieteen tekoa harjotellaan edes jokseenkin tosissaan vasta tieteellisissä jatko-opinnnoissa joihin edelleenkin päätyy kuitenkin pieni vähemmistö ja vielä pienempi saattaa ne päätökseen.

Jotkut maisteri- tai DI opinnot ei tieteen tekoa taida kunnolla edes sivuta vähän ehkä pintaa raavitaan gradussa tai diplomityössä lähinnä kirjallisuustutkimuksen saralla.

Vierailija
Oho
Arkkis

Tiedeyliopistojen ainakaan ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa yrittäjiä, vaan ensisijainen tehtävä on tuottaa sen tieteen tekijöitä.



No ei kait nyt sentään. Tieteen tekoa harjotellaan edes jokseenkin tosissaan vasta tieteellisissä jatko-opinnnoissa joihin edelleenkin päätyy kuitenkin pieni vähemmistö ja vielä pienempi saattaa ne päätökseen.



Tähtäin pitää olla tiedeyliopistossa kohdistettuna uuden objeketiivisen tieteellisen tiedon tuottamiseen. Jos ei sitä osata itse tuottaa, sitä ei osata käyttääkään.

Kokonaan eri asia on, että kuinka paljon pitää olla niemomaan nimenomaan tiedeyliopitoja,ja pitäiskö esimerksi Aallon Surffaamo avoimesti muuttaa joksikin muuksi, mikä taitaisi lopultakin olla kaikille parasta...

Jotkut maisteri- tai DI opinnot ei tieteen tekoa taida kunnolla edes sivuta vähän ehkä pintaa raavitaan gradussa tai diplomityössä lähinnä kirjallisuustutkimuksen saralla.



Kyllä ne sivuavat aika tiiviistikin niillä laitoksilla missä todella tehdään tiedettä.

Ja niillä, missä ei tehdä, ei jatko-opiskelijoita juuri olekaan, vaan siellä voin luennoidaan opetusohjelman määräämiä pakollisia peruskursseja! (Mikä sen mukavampaa "professorille"...)

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

Suomalaisille ilmainen opiskelu, MUTTA ulkomaalaisille maksullinen koska ei ole mitään takeita että Suomi saa niiltä satsauksen takaisin.

Erittäin hyvä malli olisi se, että ulkomaalaisilta opiskelijoilta kerättäisiin asianmukaista lukukausimaksua, ja valmituttuaan sen saman rahan saisi takaisin verovähennyksinä pitkällä aikavälillä JOS jää Suomeen töihin. 100% reiluutta kaikkia kohtaan.

Suomalaisten veronmaksajien ei todellakaan pidä maksaa niiden elämää, jotka muuttavat tänne vain opiskelemaan ja sen jälkeen muuttavat takaisin.

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Uusimmat

Suosituimmat