Biojätteen säteilyttäminen

Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Taas tämmöinen ilmaan heitetty ajatus.

Koirankakkoja ei saa laittaa biojätteisiin suolinkaisten takia. Samasta syystä ihmislietteellä ei saa lannoittaa peltoja, sillä maissa joissa näin tehdään, esiintyy paljon useammin tätä loista.

Kuinka kannattavaa olisi säteilyttää biojäte (mukaanlukien koira- ja ihmiskakkelit) steriiliksi ja sen jälkeen kompostoida / mädättää se normaalisti? Säteilytyksessä kuolisivat kaikki loiset. Samalla kuolisivat toki myös maatumiseen osallistuvat pieneliöt, mutta jos steriili biojäte sekoitettaisiin turvalliseen, loisettomaan ja taudittomaan "kompostijuureen", tätäkään ongelmaa ei olisi.

Jälleen; kuolleena syntynyt ajatus, koska näin ei tehdä, mutta kertokaahan miksi.

Kommentit (11)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Ehkä tässä voitaisiin yhdistää eri jätelinjojen haasteet ja kumota yksi ongelma toisella. Eli siis sekoitettaisiin korkea-aktiivista ydinjätettä biojätteisiin ja hajasijoitettaisiin se maanparannusaineena viljelyksille, istutuksiin, talousmetsiin ja muualle luontoon. Ydinjäte laimenisi niin että siitä ei enää kauheasti olisi haittaa, mutta samalla desinfioisi eloperäisen jätteen. Tällaista luonnonmukaisesti säteilyllä desinfioitua biolannoitetta voisi esim. luomuviljelyssäkin sitten käyttää ilman terveysriskejä, kun nykyisin vaaditaan ylimääräistä käsittelyä jotta jätettä voi käyttää lannoitteena. Puhtaita kemikaaleja käyttävä tavanomainen viljelyhän ei sinänsä tästä mitään hyötyisi.

Mahdollinen riski on kuitenkin se, että voi mutatoitua supersuolinkaisia ja muuta kivaa. Kaikkihan tietävät sarjakuvista että säteily synnyttää supermutantteja.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Vastaat kieli poskessa, mutta vastaan siitä huolimatta:

Kosh
Ydinjäte laimenisi niin että siitä ei enää kauheasti olisi haittaa, mutta samalla desinfioisi eloperäisen jätteen.

Eihän se koskaan maatuisi, jos säteily tappaisi pieneliöt (myös ne hyödylliset sellaiset). Lisäksi ydinjäte on kemiallisestikin myrkyllistä ja pilaisi eloperäisen jätteen käyttökelvottomaksi.

Biojätteen säteilyttäminen olisi samankaltainen toimenpide kuin elintarvikkeiden säteilyttäminen. Radioaktiivisia aineita ei lisätä elintarvikkeisiin, vaan ne ainoastaan altistetaan säteilyannokselle.

Vierailija
PeterH
Taas tämmöinen ilmaan heitetty ajatus.

Koirankakkoja ei saa laittaa biojätteisiin suolinkaisten takia. Samasta syystä ihmislietteellä ei saa lannoittaa peltoja, sillä maissa joissa näin tehdään, esiintyy paljon useammin tätä loista.

Kuinka kannattavaa olisi säteilyttää biojäte (mukaanlukien koira- ja ihmiskakkelit) steriiliksi ja sen jälkeen kompostoida / mädättää se normaalisti? Säteilytyksessä kuolisivat kaikki loiset. Samalla kuolisivat toki myös maatumiseen osallistuvat pieneliöt, mutta jos steriili biojäte sekoitettaisiin turvalliseen, loisettomaan ja taudittomaan "kompostijuureen", tätäkään ongelmaa ei olisi.

Jälleen; kuolleena syntynyt ajatus, koska näin ei tehdä, mutta kertokaahan miksi.


Koska on olemassa myös paljon edullisempi ja biologisempi tapa tuhota loiset ja taudinaiheuttajat, nimittäin riittävän korkeassa lämpötilassa kompostointi. Joskus sitä kutsutaan myös kuumakompostoinniksi.

Kun kompostimassan lämpötila nousee yli +45 celsiusasteen, se tuhoaa yleisimmät pahikset. Siihen ei tarvitse mitään ylimääräistä energiaa, vaan mikrobit hoitavat homman ihan itse. Riittävän korkean lämpötilan saavuttaminen tarvitsee joko riittävän suuren massan, eli puhutaan usean kuution kompostiaumoista, tai sitten eristetyn kompostointitilan. Jos loiset leviävät käymäläjäte-lannoitteen käytön kautta, kompostointia ei joko ole suoritettu lainkaan, tai se on tapahtunut liian matalassa lämpötilassa. Siksi kompostoimattoman ihmisjätöslietteen levittäminen suoraan pellolle ei ole suositeltavaa.

http://www.huussi.net/vanhat/Leader/kaymalajateohjeet.html

10.2 TAUDINAIHEUTTAJAT JA BAKTEERIT
Kiinteässä ulosteessa on luonnostaan paljon ihmisen suolistosta peräisin olevia bakteereja, viruksia ja alkueläimiä. Suurin osa on harmittomia, mutta joukossa saattaa olla myös patogeeneja eli taudinaiheuttajia.

Hyvin toimivassa kompostissa mikrobien ankara kilpailu tuhoaa patogeeneja tehokkaasti.

Loisten munat ja normaalit suolistobakteerit tuhoutuvat jo +45-50 oC:ssa. Haitallisten suolistobakteerien ja virusten tuhoutuminen saattaa vaatia jopa +60-70 oC lämpötilan, johon päästään yleensä vain kompostin keskellä.

Mökillä tai kotona riittää, kun muistetaan pestä kädet ja kompostoida käymäläjätettä vuoden verran




Siksi käymäläjätekomposti on hyvä kääntää ainakin kerran kompostoinnin aikana, jotta kaikki kompostin osat pääsevät keskelle kompostia riittävän korkeaan lämpötilaan.

Jos ei itse kompostoi biojätettään, niin koirankakkoja ei voi laittaa biojätteeseen. En tiedä syytä, varmaan jonkun ylihygienisointipykälän vuoksi. Isoissa teollisissa laitoksissa kompostin keskellä varmasti päästään riittävän korkeisiin lämpötiloihin, mutta ruokajätteessä siihen ei ole mitään hygieenisiä perusteita, eikä sitä siis "teollisessa" biojätekompostoinnissa vaadita eikä valvota.

Vierailija
PeterH

Jälleen; kuolleena syntynyt ajatus, koska näin ei tehdä, mutta kertokaahan miksi.




Rahan takia tietysti. Aika typerälle tuntuisi rakentaa miljoonia maksava laitos, jossa voidaan säteilyttää koiranpaskoja. Ei kuulosta oikein luonnonmukaiselta roudata rekoilla pökäleitä pitkin Suomea.

OT:
Säteilytyksenhän ei pitäisi tehdä ruoasta vaarallista, mutta ionisoiva säteily tekee kuitenkin toisista atomeista radioaktiivisia. Esim ydinreaktoreiden seinämät ovat käytön jälkeen säteileviä, vaikka eivät olleet ennen käyttöä.
Eli miksi ruoka ei tule säteilytyksessä radioaktiiviseksi?

Vierailija

Suomessa ei saa olla markkinoilla muita säteilytettyjä elintarvikkeita kuin kuivattuja mausteyrttejä, mausteita ja maustekasveja, eikä maahan saa tuoda muita kuin edellä mainittuja säteilytettyjä elintarvikkeita.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/sat...

Käytetyillä annoksilla ja energioilla (10 kGy:yn saakka) ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä tuotteista radioaktiivisia. Sen sijaan tiedetään, että säteilytyksen aikana muodostuu niin sanottuja "radiolyyttisiä tuotteita". Useimmiten nämä eivät ole ainutlaatuisia säteilytetyille elintarvikkeille. Radiolyyttisiä tuotteita ovat esimerkiksi glukoosi, muurahaishappo, asetaldehydi, hiilidioksidi, vety ja metaani. Kaikkia esiintyy luontaisesti elintarvikkeissa tai niitä syntyy kuumennettaessa. Poikkeuksen saattavat muodostaa syklobutanonit, mutta siinäkään tapauksessa ei ole voitu osoittaa terveyshaittoja.

Uskokoon ken haluaa.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
kabus
za-zen
^Samasta syystä kuin se ei tule mikroaaltouunissakaan?
Annostuskysymys.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ionisoiva_s%C3%A4teily



Mikroaaltosäteilyllä ei saa radioaktiiviseksi materiaalia millään annoksilla, mutta esim. gammasäteilyllä saa.
Eli säteilytetty ruoka on radioaktiivista
Siinä teille miettimistä.[/quote]


Myöskään gammasäteily ei synnytä radioaktiivisuutta. Ydinreaktorin rakenteet altistuvat neutronisäteilylle, ja stabiilit ytimet voivat muuttua saman aineen radioaktiivisiksi isotoopeiksi kaapattuaan neutronin.

Vierailija
Zäp
kabus

Mikroaaltosäteilyllä ei saa radioaktiiviseksi materiaalia millään annoksilla, mutta esim. gammasäteilyllä saa.
Eli säteilytetty ruoka on radioaktiivista
Siinä teille miettimistä.




Myöskään gammasäteily ei synnytä radioaktiivisuutta. Ydinreaktorin rakenteet altistuvat neutronisäteilylle, ja stabiilit ytimet voivat muuttua saman aineen radioaktiivisiksi isotoopeiksi kaapattuaan neutronin.



Ai gammasäteily ei vaikuta atomien ytimiin ja tee niistä epävakaita?

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
kabus
Ai gammasäteily ei vaikuta atomien ytimiin ja tee niistä epävakaita?



Radioaktiivisuus on ytimen sisäinen ominaisuus. Jos ydin on radioaktiivinen, se on ollut sitä koko olemassaolonsa ajan. Samoin stabiili ydin on aina stabiili.

Jos esimerkiksi ydinreaktorin paineastian seinämän teräksessä epäpuhtautena olevaan koboltti-59 -ytimeen osuu korkeaenerginen fotoni (josta siis gammasäteily koostuu), ydin on edelleen Co-59, joka on edelleen stabiili. Jos ytimeen sen sijaan osuu neutroni, ydin saattaa suhteellisen helposti kaapata sen, jolloin tuloksena on radioaktiivinen Co-60 -ydin.

Eli toisin sanoen ainoa tapa "synnyttää" radioaktiivisuutta on muuttaa stabiileja atomiytimiä kokonaan toisiksi, radioaktiivisiksi ytimiksi.

Gammasäteily ei pääsääntöisesti tähän pysty, siitä yksinkertaisesta syystä että säteilyn absorboituminen ei neutronien tapaan muuta ytimiä toisiksi. Hyvin korkeaenergiset gammakvantit saattavat irrottaa ytimistä esim. neutroneita tai protoneita, jolloin reaktion tuloksena saattaa syntyä radioaktiivinen ydin. Ilmiö on kuitenkin ihan toista suuruusluokkaa kuin neutronien aiheuttama aktivoituminen ydinreaktorissa. Elintarvikkeiden säteilytykseen käytettävästä gammasäteilystä ei yksinkertaisesti löydy niin paljon noita kynnysenergian ylittäviä gammoja että ilmiöllä olisi mitään merkitystä. Tämä asiahan todetaan myös siinä Eviran tekstissä.

Uusimmat

Suosituimmat