Marx elää! - Antropologiassa

Seuraa 
Viestejä451
Liittynyt18.3.2008

Karl Marx ei olekaan kuollut teoreettisen vaikuttajana, vaan hänen teoriansa elävät edelleen antropologiassa. Tarkemmin sanottuna Marxin ajatus perustasta ja päällysrakenteesta on käytössä antropologiassa kun selvitellään sitä, miten kulttuuri lopulta syntyy ja muuttuu. Marxillahan oli idea siitä, että taloudellinen tuotanto, eli miten ruoka, tuotteet ym. tuotettiin ja minkälaisella teknologialla vaikutti lopulta päällysrakenteeseen, eli erilaisiin kulttuurin muotoihin ja ilmentymiin. Eli tuotanto oli perusta, ja erilaiset kulttuurin ilmentymät päällysrakennetta.

Amerikkalaiset antropologit, kun eivät kylmän sodan aikana saaneet siteerata Marxia, kehittivät tätä teoriaa nimittäen sitä kultuuriseksi materialismiksi.

Ja näin vapun, työväen juhlan kunniaksi nopea marxilainen analyysi vapun seksistä: Teollisen tuotantotavan kehittyessä kapitalismissa tultiin 1960-luvulla lopulta tilanteeseen, jossa tuotannon kehitys johti siihen, että työvoiman kysyntä vaati myös naisten täysipainoista mukaan tuloa työelämään. Naiset siirtyivät kotiliesien äärestä palkkatyöhön, ja näin saavuttivat taloudellisen itsenäisyyden. Tämä puolestaan johti siihen, että naiset eivät olleet enää kotirouvina taloudellisesti riippuvaisia miehistään, ja riippumattomuus, vapaus johti seksuaalisuuden kontrollin eli perheiden puolustamisen tarpeen vähenemiseen, ja lopulta seksuaaliseen vallankumoukseen. Naisten palkkatyö siis on selityksenä sille, että seksiä saa nykyisin harjoittaa myös avioliiton ulkopuolella, ja se on lopulta syy siihen, miksi sinäkin saat seksiä tänä vappuna, jos et sammu liian aikaisin tai kompastu omiin kengännauhoisisi. Vapaamielinen seksuaalikulttuuri on päällysrakennetta, naisten palkkatyö on perustaa.

Kommentit (6)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Emotion Science
Ja näin vapun, työväen juhlan kunniaksi nopea marxilainen analyysi vapun seksistä: Teollisen tuotantotavan kehittyessä kapitalismissa tultiin 1960-luvulla lopulta tilanteeseen, jossa tuotannon kehitys johti siihen, että työvoiman kysyntä vaati myös naisten täysipainoista mukaan tuloa työelämään. Naiset siirtyivät kotiliesien äärestä palkkatyöhön, ja näin saavuttivat taloudellisen itsenäisyyden. Tämä puolestaan johti siihen, että naiset eivät olleet enää kotirouvina taloudellisesti riippuvaisia miehistään, ja riippumattomuus, vapaus johti seksuaalisuuden kontrollin eli perheiden puolustamisen tarpeen vähenemiseen, ja lopulta seksuaaliseen vallankumoukseen. Naisten palkkatyö siis on selityksenä sille, että seksiä saa nykyisin harjoittaa myös avioliiton ulkopuolella, ja se on lopulta syy siihen, miksi sinäkin saat seksiä tänä vappuna, jos et sammu liian aikaisin tai kompastu omiin kengännauhoisisi. Vapaamielinen seksuaalikulttuuri on päällysrakennetta, naisten palkkatyö on perustaa.

Unohit tuosta E-pillerin joka omalta osaltaan mahdollisti naisen valinnan mennä työelämään tai jäädä kotia.

Hämmentää.

Vierailija

Niin. Naisten palkkatyö on palauttanut sukupuolijärjestelmää lähemmäksi metsästäjäkeräilijöiden aikaa. Tuolloinhan parisuhteet olivat melko löyhiä, isän tehtävistä vastasi pääsääntöisesti äidin veli, siis eno.

Peltoviljely toi mukanaan omaisuuden ja omistamisen käsitteet. Viljely vaati fyysistä voimaa, mikä korosti miesten asemaa. Syntyi seksuaalivapauksia rajoittava avioliitto varmistamaan, että maa periytyi patriarkaalisen isännän biologisille jälkeläisille.

Noinhan se meille opetettiin, enkä tuossa suurempaa vikaa näe.
Luulisin kuitenkin, että tuo talouden luonne kulttuuria määräävänä perustana olisi vanhempi kuin Marx?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Mimei
Niin. Naisten palkkatyö on palauttanut sukupuolijärjestelmää lähemmäksi metsästäjäkeräilijöiden aikaa. Tuolloinhan parisuhteet olivat melko löyhiä, isän tehtävistä vastasi pääsääntöisesti äidin veli, siis eno.

Mistä tuon voi tietää?

Hämmentää.

Vierailija
Vatkain
Mimei
Niin. Naisten palkkatyö on palauttanut sukupuolijärjestelmää lähemmäksi metsästäjäkeräilijöiden aikaa. Tuolloinhan parisuhteet olivat melko löyhiä, isän tehtävistä vastasi pääsääntöisesti äidin veli, siis eno.



Mistä tuon voi tietää?



Mm. kieltietestä, uskonnoista ja arkeologiasta ja nykyaiaksesta antropologiasta.

Tosin tuo malli saattoi olla aivan erityisen ominainen nimeomaan indoeurooppalisilleen heidän laajentumisvaiheessaan heimopohjalta.

post1328789.html?hilit=t%C4%97t%C4%97#p1328789

Vierailija

Antropologia ennenmuuta. Ei-maanviljelykulttuureista on havaintoja ihan viime vuosisadoiltakin. Mm. monin paikoin Afrikkaa tuo enojuttu on voimassa yhäkin. Paikallista variaatiota toki on, mutta noita suuria linjoja voi löytää eri mantereilta ja eri vuosituhansilta, mikä osaltaan tukisi tuota Marxin hahmottamaa päälinjaa.

Myös mm. lähetystyön historia on tärkeä lähde vuosikausia kentällä asuneiden lähetyssaarnaajien päiväkirjoineen.

Myös arkeologia, esim. hautalöydöistä voi päätellä aika paljon yhteisön rakenteesta ja valtasuhteista.

Myös mm. kansanrunouden tutkimus. Esim. kalevalaisessa runoudessa Louhi, Pohjolan emäntä voidaan nähdä jälkenä viljelypatriarkaattia edeltäneestä kulttuurimuodosta, joka joutuu väistymään vahvemman tieltä: Väinämöinen, tietäjä, olisi esikristillisen peltoviljelypatriarkaatin heijastuma (joka sitten vuorostaan joutuu väistymään kristinuskon tieltä.)

Tämä hahmoteltu kehityskaari on tuottanut mm. käsitteen urbaani viidakko.

Vierailija
Mimei
Antropologia ennenmuuta. Ei-maanviljelykulttuureista on havaintoja ihan viime vuosisadoiltakin. Mm. monin paikoin Afrikkaa tuo enojuttu on voimassa yhäkin. Paikallista variaatiota toki on, mutta noita suuria linjoja voi löytää eri mantereilta ja eri vuosituhansilta, mikä osaltaan tukisi tuota Marxin hahmottamaa päälinjaa.

Myös mm. lähetystyön historia on tärkeä lähde vuosikausia kentällä asuneiden lähetyssaarnaajien päiväkirjoineen.

Myös arkeologia, esim. hautalöydöistä voi päätellä aika paljon yhteisön rakenteesta ja valtasuhteista.

Myös mm. kansanrunouden tutkimus. Esim. kalevalaisessa runoudessa Louhi, Pohjolan emäntä voidaan nähdä jälkenä viljelypatriarkaattia edeltäneestä kulttuurimuodosta, joka joutuu väistymään vahvemman tieltä: Väinämöinen, tietäjä, olisi esikristillisen peltoviljelypatriarkaatin heijastuma (joka sitten vuorostaan joutuu väistymään kristinuskon tieltä.)

Tämä hahmoteltu kehityskaari on tuottanut mm. käsitteen urbaani viidakko.




Pohjolalaiten niemt vaan ovat germaanisia, kuten Joukahainen ja Aino. Tämä on aivan varmaa, vastaavat balttisanat ovat "juntti" ja "Väinö".

post1136070.html?hilit=juggan#p1136070

post1076635.html?hilit=Veiniama*#p1076635

post1004261.html?hilit=delila#p1004261

Uusimmat

Suosituimmat