Sivut

Kommentit (89)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
McAber
Kuinkahan paljon tykistön käyttämää alikaliiberitekniikkaa voisi hyödyntää eteenpäin nykyisissä järeissä kivääreissä?



Amerikkalaiset käyttävät sabotteja .50 Browningissa, siis konekiväärissä, panssarin läpäisyyn. Kyllä niitä on hyodynnetty mutta kysyntä rajoittuu sniper-hommiin.

Too many protest singers, not enough protest songs...

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Ihme että aseitten rihlaukseen ei ole kiinitetty huomiota , nuissa pitkänmatkan torrakoissa ?

Rihlan nousuhan voisi olla kiristyvää koko piipun matkalta, jolloin voitaisiin käyttää nopeampia luoteja.
Ennen joskus latailtiin 7mm Remmakkiin ylilatauksen tapaisia paukkuja , niillä osumatarkuus laski melko jyrkästi, ja niimpä sanomalehtikasaan ammuttiinkin muutama kuti.
Löyvetyissä luoteissa oli kaikissa sama vika , luoti oli lähtenyt sellaisella nopeudella että
se ei ehtinyt seuraamaan rihloja, jolloin rihlat leikkas luodista liiat pois.

Koko piipunmittaisella kiristyvällä rihlan nousulla tuoki olis estetty.
Luotin lähtiessä patruunapesästä, olisi rihlat loivia , jolloin luoti alottaisi pyörimisliikkeensä, ja piipun suuta kohti mentäessä rihlan nousu kiihtyisi tasaisesti, ja samoin kävisi luodin pyörimis nopeudelle. Näin saataisiin pitkillekkin matkoille tarkkoja luodeiltaan vakaita aseita.

Elikkä käytettäs legentaarisen " husovarnan " tekniikkaa, näissä " hyskvarnan savukryyti" haulikoissa supistus oli koko piipun mittainen, eikä mitään patruunapesän olkaa edes ollut.

Nuilla haulikoilla ammuttiin teirit puusta , jopa 60-80 metrinki matkoilta, eikä tuo ole tarua.

Eräs tuttuni on istuttanut legentaarisen "Hyskun" 12 kaliiperin piipun , nykyaikaseen puoliautomaattihaulikkoon. Ase on mahtava hanhipyssy.
Ei tartte hanhen silmät näkyä, ku sillä lasahuttaa niin " suttina tullee alas".

>Kahen millin hauleilla laajatuilla paukuilla narunpäässä roikkuva koskispullo , meni
"tuhkaksi" jopa 80 metrin päästä.
Nykyhaulikolla (Winchwster ) ammuttiin samasta paikasta pisimmällä supistajalla, kilahus kuulu ja pikkusen pullo heilu narunpäässä, mutta ei rikki mennyt.

Mutta kun aseeseen vaihetiin piippu, johon oli aseseppä asentanut "legentaarisen 12 kaliiberin Hysgvarnan piipun" niin ampumisen jälkhin pullosta jäi muisto jäljelle ja
pikkusen hienoja lasisiruja.

Luodin suuri pyörimisnopeus ei ole välttämättä tarkkuutta parantavaa:

"Pitkä luoti tarvitsee yleensä vakautuakseen lyhyen rihlannousun. Liian tiheä rihlannousu aiheuttaa nk. ylivakautumiseksi kutsutun ilmiön. Tällöin luoti ei muuta kulmaansa lentoradan kulman mukaan. Myös painetaso ja aseen kulumisalttius saattavat nousta ja tarkkuus kärsiä."

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Niin mie tarkoitinkin aseita joilla pyritään ampumaan niitten normaalia ampumamatkaa pitemmille matkoille.
Jos esim: 7,62x53 sotilaskiväärin tarkka ampumamatka on jotaki 600-800
metriä, ja sitä halutaan nostaa 1200-1500 metriin , niin luodin nopeutta on nostettava.
Muutenhan torrakolla täytyy tähätä taivaalla möllöttävää kuuta, jotta osus kilometrin päässä
olevaan pieneen maalitauluun.
Luodin lentorataa muuttamalla suoremmaksi, myös osumatarkkuus pitkille matkoille paranee.
Jos nimenomaan halutaan juuri kyseisella aseella osua maalliin yli kilometrin matkalta, muutenhan paras konsti olisi hankkia ase , joka on suuniteltu nimenomaan ylipitkille ampumamatkoille.
Luotien nopeutta muutettaessa, tulle helposti esiin juuri tuo mainitsemani luodin lento
"läpi rihlojen " elikkä luodin massa on niin suuri , että rihlan vastus on sitä huomattavasti pienempi, joten rihlaus leikkaa luodista pois rihlojen harjakorkeuden verran.

Tuo leikkautumisilmiö voitaisiin poistaa kertomallani tavalla, elikkä rihlan nousu olisi
jyrkkenevää mentäessä kohti piipun suuta.
Tällöin luojin tullessa ulos patruunapesästä ja osuessa rihloihin, niin loivan rihlan nousun takia paine rihloja vasten olisi pienempi kuin mitä vadittaan luodin leikkautumiselle, ja luoti alottaisi pyörivän liikkeensä, joka rihlannousun kiristyessä sitten kiihtyisi.

En tarkoittanut mitään ylivakautumista, mutta ilmiö tuli vastaan 7millin remington mangnumiin ladattaessa nopeampia luoteja. Nopeus oli jotaki 1200 , tai sitä luokka kun luotista rihlat "vuolivat" osan pois, eikä luoti enää ollut tarkka.
Tuskin pyöri ollenkaan piipusta kun erhon pääsi ?

No enää nykyisin ei tarvitse tuollaisia "kokeiluja", mutta nuorena piti kaikkia tutkia ja kokkeilla.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Suurilla nopeuksilla käytetään yksinkertaisesti loivempaa rihlaa.

Millä värkillä pystyisi edes vetämään progressiiviset rihlat? Terässähän on määrätty nousu.

Isäukko vannoi ampuneensa sorsan 102 m matkalta Huskulla.

- Ubi bene, ibi patria -

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Mieti vain aivan rauhassa, kulmikhaita piippuja.
Mutta muista että on aikoja sitte keksitty kaikenmaailman jyrsinkoneita ja jopa sorviki.

Myös juottamistekniikka , vaikkapa hopealla on aika vanha keksintö.
Kaverilla on kuitenki tuommonen hyskwarnawinchester , viis kertaa laukeava puoliautomaatti.

Ja jo nuita rihloja pystythän porraamhan jos minkälaisia.
Onhan se keksitty jos mitä konheita. Ennenvanhan tehthin pyssyn piipukki kahesta puoliskosta.
Alasimella taothin punasena loumottavhan piipunpuoliskhon upokshin kylmä
kierthelle väännetty tanko. sinä oli siis rihlat, sama toiselle puoliskjolle.
Taas lämmitethin ja hiekkaa ja hopeaa välhin ja taothin kiinni. Saumaa tuskin havatti , kuhan
pyssy oli jähtynyt, sitte rihloja silitelthin ja siinä soli.
Tosin ei ne niin tarkkoja olhet, mutta ennen oli lintujaki kuhan vain sinnepäin sohasi, niin
vähinthäin kolme mettoa varisi alas puusta. Soli jo huonova tuuria jos alas tuli vain yksi.

Merilintuja ja Korrijaki ( meriteeri, pilkkasiipi) oli ennevanhan semmosina lauttoina, että
ei niin kierosilmää ollu että olis kyenny ohi ampumhan.
Korritokkaki saatto olla järvellä 100 meetrijä pitkä ja saman leveä.
Lintuva kylki kyljessä, tuskin sanomalehan yks sivu olis välhin sopinu.
Siinä ne rannassa uithin, navetan nurkaltako lasahutti, niin pösilö piti olla jos ei keittämhän päässy.

Nykysin jos korrin näkkee , se ylhens uipi selällä , ja jos kurkkaat navetan nurkalta niin lenthon lähtee jo puolen kilometrin päästä.
Niimpä sitä oliski keitotta jos olis entiset torrakat, ja moni on nykysohloillaki keitotta.

Pokasaha
Seuraa 
Viestejä1472

Minulla on niin huonovientinen kivääri, että lintu tipahtaa väärästä puusta, se lintu mitä ammun taas pääsee karkuun, sekös ottaa päähän.

Naapurin isännällä oli aikoinaan se pitkäpiippuinen "Husovarna", oli aivan verraton lintupyssy, isännän vanhin poika sai sen sitten perinnöksi ja teetätti sille jonkin poraus-/supistusoperaation, pilalle meni.

Kansakunta joka kieltää historiansa, häviää maailmankartalta.
Pokasaha

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Torppari-Huskuja on ollut myynnissä satasella, joten vahinko ei ole suuri jos yhden suttaa. Niistä tavattiin lyhentää piippua ja se teki sen, ainakin joskus, että osumakuvioon jäi tyhjää keskelle. Niistä pilatuista sitten taas joskus sahattiin lyhyitä passihaulikoita jotka viritettiin luolan suulle. Ne kulki repussa kätevästi. Viimeksi on ollut , mitä tiedän, isäukolla semmoinen passiviritys joskus 70 paikkeilla. Ei niitä kukaan uskalla enää nykyään laittaa.

Ostin muuten markoilla jokunen vuosi sitten CZ Brno 308 kiväärin a 700 mk. Sakon kopio. Uus pyssy ja sata kiinalaista rautavaippaista tuli kaupan päälle. Käy todella hyvin ja sopii käteen. Nykyään sama verme maksaa tonneja euroissa. Kumma juttu.

- Ubi bene, ibi patria -

Aslak
Ihme että aseitten rihlaukseen ei ole kiinitetty huomiota , nuissa pitkänmatkan torrakoissa ?

Rihlan nousuhan voisi olla kiristyvää koko piipun matkalta, jolloin voitaisiin käyttää nopeampia luoteja.




Rihlat pitää olla samalla nousulla että rihla kulkee samassa urassa koko piipun matkan. Jos rihlauksen nousu muutuu niin luodissa oleva ura kasvaa kunnnes koko ura on hävinnyt.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Lyde
Aslak
Ihme että aseitten rihlaukseen ei ole kiinitetty huomiota , nuissa pitkänmatkan torrakoissa ?

Rihlan nousuhan voisi olla kiristyvää koko piipun matkalta, jolloin voitaisiin käyttää nopeampia luoteja.




Rihlat pitää olla samalla nousulla että rihla kulkee samassa urassa koko piipun matkan. Jos rihlauksen nousu muutuu niin luodissa oleva ura kasvaa kunnnes koko ura on hävinnyt.
Nopeammat luodit ei takaa juurikaan mitään. Raskas ja hitaampi luoti on ehdottomasti tarkempi yleensä. Erikoisolosuhteissa ehkä aivan tyynellä kelillä nopeampi parempi, silloinkin ongelmana on iskuenergian riittävyys. M85:ssa 7.62x53R esimerkiksi lähdöt on vajaa 800 m/s luoti painaa muistaakseni 12g - hyvin osuu todistetusti 700 metriin. Tuota nopeammat samanpainoiset luodit kasvattaa sitä paitsi melkoisesti rekyyliä, ellei aseesta sitten taas tehdä melkoista virtahepoa. TRG:n kanssa alkaa olla jo hilkulla, että kumman aseen mieluummin ottaa.

Jenkeillähän on nopeita luoteja, mutta eivätpä ne peitteisessä maastossa taistelekaan.

Everything you know, is about to change.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Teekkari
Lyde
Aslak
Ihme että aseitten rihlaukseen ei ole kiinitetty huomiota , nuissa pitkänmatkan torrakoissa ?

Rihlan nousuhan voisi olla kiristyvää koko piipun matkalta, jolloin voitaisiin käyttää nopeampia luoteja.




Rihlat pitää olla samalla nousulla että rihla kulkee samassa urassa koko piipun matkan. Jos rihlauksen nousu muutuu niin luodissa oleva ura kasvaa kunnnes koko ura on hävinnyt.
Nopeammat luodit ei takaa juurikaan mitään. Raskas ja hitaampi luoti on ehdottomasti tarkempi yleensä. Erikoisolosuhteissa ehkä aivan tyynellä kelillä nopeampi parempi, silloinkin ongelmana on iskuenergian riittävyys. M85:ssa 7.62x53R esimerkiksi lähdöt on vajaa 800 m/s luoti painaa muistaakseni 12g - hyvin osuu todistetusti 700 metriin. Tuota nopeammat samanpainoiset luodit kasvattaa sitä paitsi melkoisesti rekyyliä, ellei aseesta sitten taas tehdä melkoista virtahepoa. TRG:n kanssa alkaa olla jo hilkulla, että kumman aseen mieluummin ottaa.

Jenkeillähän on nopeita luoteja, mutta eivätpä ne peitteisessä maastossa taistelekaan.




Jenkit miettivät kovasti kaliperin kasvatusta muutenkin, sotilaiden luotiliivit alkavat yleistyä.

.50 Whisper olisi hyvä "äänetön" raskas, hidas ja tarkka kaliperi

Too many protest singers, not enough protest songs...

Suojaliivit toimivat sitä paremmin, mitä suurempi on luodin halkaisija. Toki 1000-graininen 50cal ruhjoo käyttäjän jauhelihaksi, mutta vastaavalla aseella ampuminen vaatii yhtä lailla nelipyöräisen alleen.

Kun nopeus kaksinkertaistuu, energia nelinkertaistuu. Kun paino kaksinkertaistuu, energia kaksinkertaistuu.

Kaikkein optimaalein ammus on hyvin pitkä ja erittäin kapea(nuoliammus) joka vakauttaa itse itsensä ja joka painaa verrattain vähän ja liikkuu mahdollisimman korkealla nopeudella. Tällaisten ammusten aerodynamiikka on lähellä optimia ja ne menettävät nopeuttaan jopa moninkertaisesti hitaammin kuin konventionaaliset luodit. En tiedä, mutta voi olla jopa mahdollista, että luotiammus saadaan liitämään liike-energiallaan, jolloin sen suora ampumamatka kasvaisi ylitse kaiken jalkaväellä saavutettavan tarkkuuden(useita kilometrejä vähintään).

Mitä tulee massan ja nopeuden suhteeseen, niin esim. 3.5 grammaa painava 1500m/s liikkuvan luodin energia on 3937.5 Joulea ja rekyyliarvo 3kg aseella 1.75m/s^2, kun taas 7 grammaa painava luoti saman energian saavuttamiseksi synnyttää 2.48m/s^2 rekyyliarvon. Edelleen 1 gramman painoisen luodin tulee saavuttaa yli 2800 metrin sekuntinopeus omatakseen saman verran energiaa, mutta sitten taas vastaavasti sen rekyyliarvo onkin enää vain 0.935m/s^2.

Mikä on ratkaisevinta ammusta valittaessa on se, että impulssienergia vapautuu aina radikaalimmin kuin massaenergia, ja 3 kilsan sekuntinopeudella liikkubs projektiili tekee pehmytkudokseen katastrofaalista tuhoa(lue=raajaosuma katkaisee koko raajan ja shokki on verrattavissa haulikkoon) ja tällaisten ammusten läpäisykyky mitä tahansa ohuempaa materiaalia vastaan on erittäin korkea. Massiivinen ammus kahlaa sen tiiliseinän läpi siinä missä kevyt ammus pirstaloituu ekan parin sentin matkalle, mutta kevyt ammus läpäiseekin pari senttiä käytännössä ihan mitä tahansa, eikä elävälle voimalle eikä usein järkevän painoisiin ajoneuvoihinkaan ole mahdollista sovittaa riittävän (tiiliseinän) paksuista suojamateriaalia.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347

Yli 1000 km/h liikkuville luodeille täytyy olla jo melkoisen pitkä piippu, että se ehtii vakautua rihloissa - varsinkin keveillä luodeilla. Perus pienoiskivääreissä ongelmia on jo ns. high speed patruunoissa >400 m/s. Rekyyli ei ole yleensä kylläkään ongelma, jos ei käsiasesita puhuta.

Optimaalista luotia pitää hakea eri olosuhteisiin.

Everything you know, is about to change.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

1200m sek on ihan ylärajoilla. "Lintupyssyt" hipoo tuota. 1600 m sek on tavoitteena ollut sotapyssyn kehittelyssä, koska se tekisi sopivasti muussia, mutta käytännössä ei homma ole vielä ratkennut.

Joskus lueskelin pst-kivääristä jossa hyvin iso väljyys ja 900 m sek. Siinä oli piippu kovilla.

Pahoittelen lyhennettä "sek".

- Ubi bene, ibi patria -

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat