Kapitalismista ja Kreikasta

Seuraa 
Viestejä593
Liittynyt24.5.2005

Kirjoitin lämpimikseni (ja oikolukematta), Jussi Saramon blogiin suht pitkän diibadaabauksen, jonka ajattelin läimäistä tännekin kansan luettavaksi. Saa kommentoida.

Egokapitalismin varjossa
—————————–

Raha on valtaa, mutta samalla myös velkaa, jota onkin enemmän kuin rahaa liikenteessä. Inflaatio kiihtyy kiihtymistään kun velkaruljanssiin syydetään pankkien luotonlaajennuksien myötä enemmän ja enemmän rahaa. Raha on pitkään ollut pelkkää virtuaalista pääomaa, jota ei todellisuudessa ole olemassa missään konkreettisessa muodossa (esim. sidottuna öljyyn tai kultaan). Ja koska näin ei ole, eikä enää voi olla, systeemi tulee auttamatta ennen pitkää romahtamaan. Mutta milloin?

Talouden kasvu, voittojen maksimointi on koko kapitalismin peruspilari. Se ruokkii itsekkyyttä, ahneutta ja epätasa-arvoa. Rikkaiden ja köyhien väliset erot kasvavat entisestään, koska rikkaat - ne keillä on valtaa - eivät halua päästää vallastaan, ihan ymmärrettävistä syistä, irti. Onhan voiton tavoittelu olevinaan demokraattisessa maailmassa kaikkien mahdollisuus! Todellisuudessa harvojen onni on monien epäonni. Kärsiviksi osapuoliksi joutuvat kaikki ”tavalliset ihmiset”. Eläkeiät pitenevät, julkisten palveluiden laatu huononee ja verot nousevat, jotta palvelut toimisivat edes jotenkin. Unohtamatta niitä tuhansia todella köyhiä kehitysmaissa, jotka maksavat muiden ahneudesta hengellään. Auttaa voitaisiin, mutta kun ei sillä rikastu, niin miksipä suotta…

Visioin tulevaisuuden näyttävän jotakuinkin tältä:

Velan määrä kasvaa kasvamistaan, jotta epätasa-arvoisessa järjestelmässä
saadaan roikuttua mahdollisimman pitkään. Onhan talouden on jatkettava kasvuaan. Taas elvytellään ja pusketaan keksittyä rahaa järjestelmään. Maksajina luonnollisesti kansa. Epätasa-arvo kasvaa käsittämättömiin mittasuhteisiin myös länsimaissa, tästä hyvänä esimerkkinä nämä Kreikan 700 euron opiskelijat. Hyvinvointivaltioissa syntyy entistä selkeämpää luokkajakoa ”orjien” ja ”herrojen” välille. Rikollisuus ja rasismi kääntyvät räjähdysmäiseen kasvuun, kun syitä ja ratkaisuita haetaan läheltä. Ihmiset joutuvat tekemään entistä epämielyttävämpiä töitä vain selvitäkseen, vaikka teknologia mahdollistaisi mitä. Raha kuitenkin ratkaisee eikä kukaan halua joutua maksajaksi. Voihan kuka tahansa sijoittaa rahansa hyvin ja päästä sitä kautta hyvinvoivan eliitin kenkiin. Vai?

Johonkin asti kyllä, mutta jossain vaiheessa, kansa, inflaation ja velkojen uhrit, kapinoivat. He vaativat muutosta epätasa-arvoiseen järjestelmään, jotta voitontavoittelu sekä rahan haaliminen ole enää tärkein motiivi bisneksille. Tästä alkusoittoa on mm. se että Suomessa nuoriso ei enää pidä työntekoa tärkeimpänä asiana elämässä.

Käytännössä organisaatiotasoilla (EU/EMU/YK ym.) täytyisi luoda sellaisia määräyksiä, jotka lopettavat ikuisen inflaation sekä velkakierteen ja samalla myös talouden kasvun. Ihmisten hyvinvoinnin, niin fyysisesti kuin henkisesti, on siirryttävä voiton maksimoinnin edelle. Talouden kasvu, harvojen onni, muuttuu hyvinoinnin kasvuksi, monien onneksi. Kolikon kääntöpuolena monien onni on nyt eliitin, harvojen, epäonni…

Ahneella on pask*inen loppu, vai onko?
———————————————-

Viime vuosina meinasi jo käydä hassusti. Pankit (erityisesti jenkeissä) ottivat voiton maksimoinnista johtuen suunnattomia riskejä, jotka johtivat siihen etteivät pankit enää kyenneetkään maksamaan omia lainojaan pois. Pankithan saavat lainansa toisilta rahoituslaitoksilta, sillä erotuksella että pankin ottamasta miljardin lainasta saadaan luotonlaajennuksin lainattua kymmeniä miljardeja lainaa eteenpäin. Järjestelmän logiikka on siinä, että eteenpäin lainattu raha tuo korkotuloja - taas rahaa tyhjästä. Näin ollen: mitä enemmän lainoja annetaan, sitä enemmän tuloja saadaan ja pankkien on helpompi myös maksaa omat lainansa pois. Mutta kuinka kävikään. Pankit kilpailivat lainansa niin halvoiksi että ihmisten maksukyvyn töppäessä pankeilta jäivät rahat saamatta. Pankkien omien lainojen maksupäivät umpeutuivat ja pankit päätyivät ulosottamaan lainoittamiltaan ihmisiltä valtavia määriä asuntoja. Mutta kun asunnoille ei ole kysyntää tarjonnan räjähtäessä käsiin, niin aijai! Nyt pankit eivät kyenneet maksamaan omia lainojaan pois ja jotta koko maailmanlaajuinen balanssi ei olisi romahtanut, päätettiin painaa lisää rahaa.

Ja niin alkoi elvytys
————————

Rahaa pumpattiin järjestelmään satoja miljardeja, vain siksi että ne jotka lainoja tarjoavat, voisivat tarjota niitä myös jatkossa. Siinä missä yksityiset ihmiset voivat menettää kaiken ilman että sillä on merkitystä järjestelmälle, luotonantajat eivät voi. Epätasa-arvoisuus on räikeää, mutta se onkin koko kapitalismin pohja. Pankit kilpailivat itsensä kuoliaaksi, mutta koska näin ei voi käydä - niitä herätettiin henkiin elvyttämällä. Antamalla rahaa lainojen maksuun, jotta pankit pystyisivät, tällä kertaa pienemmin riskein, tarjoamaan lainoja myös jatkossa.

Rahoituskriisin jälkeen ahdistuttiin Dubain tilanteesta. Samalla puheltiin mm. Japanin ja Irlannin mahdollisista tulevista maksuvaikeuksista. Mielestäni kyse on kuitenkin loppujenlopuksi enemmän lainojen maksuaikataulusta kuin kokonaismäärästä. Ja kuinka kävikään? Lainat räjähtivät käsiin Kreikassa. Budjettivajetta on reilusti, entiset lainat umpeutuvat eikä uusia enää saada, sillä vanhojakaan lainoja ei ole saatu maksettua pois. Kreikka tippuu roskalainaluokitukseen.

Kapitalismin balanssin takia on kuitenkin tärkeää, ettei Kreikka tipu oravanpyörästä pois sillä se olisi ison taloudellisen romahduksen alkusoittoa. Siinä missä Kreikassa oli ”ennen kaikki hyvin”, nousikin roskalainaluototuksen myötä eläkeikä kertaheitolla vaatimattomat 15 vuotta, liksojen tippumisesta sekä palveluiden kärsimisestä puhumattakaan. Sanokaa minun sanoneen, Kreikassa nähdään kansan toimesta isoja mielenosoituksia, jopa kapinointia.

EUssa ei voida kieltäytyä Kreikan lainoittamisesta, sillä ennen pitkään myös monet muut velkaantuneet maat, kuten jenkit, britit, japani ja irlanti, joutuisivat vastaavaan asemaan. Ja koska talouden kasvun edellytys on voiton tuotto -> lisää rahaa, tarvitaan myös jatkuvasti lisää lainaa. Harmillisesti lainan maksajiksi joudumme kuitenkin me tavalliset ihmiset, joilta tullaan vaatimaan enemmän ja enemmän, eliitin nauttiessa yltäkylläisyydestä. Näinollen lainahanoja ei voida sulkea, sillä se tarkoittaisi oravanpyörän tuhoutumista, järjestelmän rikkoutumista. Kapitalismi toimii vain niin kauan kuin voiton maksimointi on mahdollista. Ilman pääomaa, lainaa, se ei onnistu.

Piipun päässä
—————-

Kreikan roskalainoituksen myötä joudumme tarjoamaan Kreikalle lähes kaksi miljardia lainaa, joiden maksajiksi joutuvat siis Kreikan tavalliset ihmiset. Samalla me suomalaiset joudumme ottamaan itse lainaa, omasta budjettivajeestamme johtuen. Lainaamme Kreikalle, koska me saamme luottoa, mutta Kreikka ei. Pidämme Kreikkaa yhdessä mukana leikissä vielä hieman pidempään. Kuka onkaan seuraava?

Hyvänä vertailuna Kreikan lainoitukselle, Suomella on EU:n aseittama tavoite vuoteen 2020 mennessä tuottaa 38% energiastaan uusiutuvin energiamuodoin. Tähän on budjetointu kymmeneksi vuodeksi rahaa yhteensä 3 miljardia, n. 300 miljoonaa euroa vuosi. Mitä tuolla vajaalla 2 miljardilla olisikaan tehty Suomen uusiutuvien energiavarojen tuottamisen suhteen?

Absurdit mittasuhteet touhu saa kuitenkin siinä vaiheessa kun mukaan vedetään sotilaalliset budjetit. Jenkkien vuotuiset asemenot ovat
n. 700 miljardia dollaria. Summa on käsittämätön, mutta samaanaikaan myös turva sille, että jenkit saavat myös jatkossa lainojaan. Aseet loppupeleissä takaavat sen, etteivät lainahanat sulkeudu.

Jos ei vielä tullut selväksi, tämä nykyinen egokapitalismi on mielestäni aivan paska asia. Ihmiskunta olisi kyvykäs vaikka mihin, hävittämään nälänhädän ja tarjoamaan puhdasta juomavettä kaikille, mutta näin ei tehdä sillä sijoitukselle ei saada tuottoa. Ihminen on arvoton rahaan nähden.

Rikkaiden länsimaiden tehtäviksi jää siis säätää sellaiset pelisäännöt voiton tavoittelun ehdoksi, joilla ihmisten arvo saadaan tappiin. Muutoksien on tapahduttava sekä juridesti yksilötason rangaistuksissa (suuremmat rangaistukset henkilörikoksista, erityisesti korvaukset) mutta myös valtioiden tasoilla ”päästökaupan tavoin”. Ihmisoikeuksien vaalimisesta pitäisi tehdä siis ehto voiton tavoittelulle. Mutta miten?

Tämä lienee maailman vaikein kysymys.

Kommentit (7)

Vierailija

Tässä hommassa on jokin silmiinpistävä virhe?

Suomi:
BKT: 180 Mrd € (2009, arvio)
Julkiset menot: 93 Mrd € (2009, 51% bkt:stä)
Väestö 5,250,275
Julkiset menot per asukas = 17630 €/asukas

Kreikka:
BKT: 250 Mrd € (2009, arvio)
Julkiset menot: 110 Mrd € (2009, 44% bkt:stä)
Väestö 11,306,183
Julkiset menot per asukas = 9696 €/asukas

Vierailija

Kreikan talouden romahduksen aiheutti lyhyesti ja vain hieman yksinkertaistetusti sanottuna se, että maassa vedettiin pitkän aikaa liikaa rahaa taikaseinästä kaikenlaisiin hyviin tarkoituksiin ja oletettiin, että siellä seinässä sitä riittää.

Jos esimerkkiä seurattaisiin Suomessa (kuten monet palstalle kirjoittavat haluavat), sama konkurssi olisi edessä täällä. Kreikan ongelma on "sosialismi" (huom. lainausmerkit), ei "kapitalismi". Kansatalouden avoin kilpailulle altis sektori on se, joka ns loppupeleissä merkitsee.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Ei Suomi lainannu vajaata kahta miljardia Kreikalle. Todellisuudessa Suomi toimii vain takaajana tälle lainalle ja ottaa itse osan siitä. Jos Kreikka suurten ikäluokkien mentyä lähtee kovaan nousuun, niin heitä odottaa kivasti paisunut potti maksettavana. Neutraalissa vaihtoehdossa tulee hyberinflaatio, joka syö koko lainan. Kuitenkin Suomi on tässä asiassa voittajan asemassa, jos sitä vertaa kreikan tilanteeseen. Mielestäni melko reilusti tekivät siellä keskuspankissa, Kreikalle jäi käteen musta-Pekka. Tosin Kreikalle ei jäänyt muita vaihtoehtoja, jos he haluavat jäädä pilaamaan euron arvoa. Tässä pelissä lainantakaajan virka on kuin jakaja ruletissa, ei edes Portugali tai Espanjanja halunnu jäädä ulkopuolelle siitä pestistä.

Jos suomi lainaa 1.5 miljardia ja ottaa eurotuksena 1%, niin se tekee Suomelle 15 miljoonaa joka vuosi. Aivan sama kuin miten pankitkin toimivat, ottavat lainaa sijoittajilta matalalla korolla ja jakavat sen suuremmalla korolla pois tarvitseville. Jos Kreikkalaiset eivät lyhennä lainaansa ja korko on 5%, niin 40 vuodessa laina on 7x suurempi ja jatkaa expotentiaalista kasvuaan. Tieysti inflaation vaikutusta ei sovi unohtaa.

Vierailija

ja aiheeseen liittyen ja siihen vaikuttaen kun lisätään vielä kapenevat luonnon varat ja ruokavarat sun muu, niin avot.

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007

Kapitalismilla on mennyt yhä vain huonommin jo 150 vuotta ja samaan aikaan läntisten kapitalististen talousalueiden vauraus on moninkertaistunut. Myös niiden köyhien jotka ovat samaiset 150 vuotta tulleet entistäkin köyhemmiksi.

Anti-kapitalistien todellisuuden kuvaamisen realismi on huonon scifin galaktisen kvarkkilukon luokkaa. -Spock, käynnistä kvarkkilukko. -Käynnistetty. Galaksin kvarkit pysäytetty.

Vierailija
Pride
Rikkaiden länsimaiden tehtäviksi jää siis säätää sellaiset pelisäännöt voiton tavoittelun ehdoksi, joilla ihmisten arvo saadaan tappiin. Muutoksien on tapahduttava sekä juridesti yksilötason rangaistuksissa (suuremmat rangaistukset henkilörikoksista, erityisesti korvaukset) mutta myös valtioiden tasoilla ”päästökaupan tavoin”. Ihmisoikeuksien vaalimisesta pitäisi tehdä siis ehto voiton tavoittelulle. Mutta miten?

Tämä lienee maailman vaikein kysymys.




Valuuttapeleissä ei varsinaisesti SYNNY minkäänlaista arvoa, vaan kaikenlainen arvo, mikäniissä jokkekulle jää käteen, on aina joltakulta muulta pois. Kyseessä on nollasummapeli, tai sitten miinusummapeli, sillä myerrykset voivat johtaa kannatavan tuotannon ja siten myös arvon hävittämiseen.

muut-tiedeaiheet-f14/tiedeyliopistojen-funktio-tiede-vai-innovaatiot-t23373-79.html

Uusimmat

Suosituimmat