Sivut

Kommentit (252)

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Japetuksen vänkääminen tuppaa olemaan vuodesta toiseen palstan tsaikedeelisimmasta päästä. Siinä missä suurin osa sortuu liian vapaaseen assosiointiin, ei Japetus tunnu pääsevän yhdestäkään puolipilkusta yli, vaan ne pitää ottaa joka kommenttiin mukaan ja vieläpä avata lainaukset valmiiksi, jottei kukaan vahingossakaan missaa tärkeää informaatiota.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Muistelen kaiholla niitä aikoja kun Japetus oli hyvin arvovaltainen foorumin jäsen ja siqusta päätellen niin muistelee Japetuskin.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Tosin Fields puhuu nykyään vain Pavlovin laista (vaikka onkin Hebbin oppilas):
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumous-neurofysiologiassa

Hämeemmiästä on mielestäni turha käyttää, kun ei hänen pointtinsa tahdo tulla selkeästi esille. 

"Oppimisen soluperustasta kiinnostuneet neurotieteilijät ovat intensiivisesti tutkineet neuroneja yhteen kaapeloivia molekyylimekanismeja enimmäkseen synapseissa, mutta he ovat tällöin täydellisesti sivuuttaneet erään peruskysymyksen:

Mikä määrää sen, kytkeytyvätkö neuronit yhteen vai eivät?"

Heh.

Ajastus (timing) on kaikki. Informaatiovirran ajastuksen koordinoiminen on absoluuttisen kriittinen minkä tahansa kommunikaatioverkoston toiminnan kannalta. ... Aivot eivät tee poikkeusta.

...Emme ymmärrä, miten informaatiovirtaa aksonien läpi säädellään, jotta saadaan aikaan tarvittavan informaation yhtäaikainen saapuminen tiettyyn neuroniin. Ehdottoman selvää kuitenkin on, että tällaisen tarkan ajoituksen aikaansaaminen on absoluuttisen olennaista aivoille, jotta ne voisivat toimia. Loogisesti meidän siis tulee kääntää huomiomme niihin soluihin, jotka säätelevät impulssien johtumisnopeutta aksoneita pitkin: myelinisoiviin gliasoluihin. ”

Pian taitaa olla sama ongelma edessä. Mikrotubuuleihin asti on jo menty (Hameroff-Penrose).


Tuo on suoraan Fieldsin tekstiä. Jos et sitä ja siis neurofysiologiaa ymmärrä, minä en sille mahda mitään. Meidän koulujärjestelmämmehän on paska. "MIkrotuubeja" hän ei ole tarvinnut mihinkään eikä tarvitse vastakaan.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

Merlin kirjoitti:
Japetuksen vänkääminen tuppaa olemaan vuodesta toiseen palstan tsaikedeelisimmasta päästä. Siinä missä suurin osa sortuu liian vapaaseen assosiointiin, ei Japetus tunnu pääsevän yhdestäkään puolipilkusta yli, vaan ne pitää ottaa joka kommenttiin mukaan ja vieläpä avata lainaukset valmiiksi, jottei kukaan vahingossakaan missaa tärkeää informaatiota.

VAI VIELÄ "TÄRKEÄÄ"!!!  ]:-D!!!!

Totaa.... MInkähänlaista sitten sellainen EPÄTÄRKEÄ INFORMAATIOmahtaisi ollalakaan???!!!  ]:-D!!!!

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

Japetus kirjoitti:
Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
Astrosyytit eivät myelinisoi mitään, eivät etenkään dendriittejä, eikä dendriittien kautta voi kiinnittyä neuroniin, koska dendriitti on osa neuronia.

Tuota logiiikkaaen ymmärrä lainkaan: kun kiinnittyy dendriittiin, kiinnittyy myös neuroniin!

Logiikka tosiaan on sinulle paha paikka. Katsohan, jos kiinnittyy paikkaan x, ei kiinnity siihen x:n kautta. Jos menet Tampereelle, et mene sinne Tampereen kautta. Päämäärä ei voi olla yhtä kuin välietappi. Hyvin simppeliä, jos ei satu olemaan seniili räkäpää.

Jos neuroniin ei voi kiinnittyä dendriitin kautta JONKIN LOGIIKAN TAKIA, niin sitten ei voi kiinnittyä myöskään sooman kautta eikä aksonin kautta, koska nuo ovat kaikki LOOGISESTI SAMASSA ASEMASSA NEURONIN KOKONAISUUDESSA: SEN OSINA. Mikään logiikka ei estä ajamasta Helsinkiin kannelmäen kautta tai Tampereelle Hevannan kautta, kun nämä, aivan vastaavasti ovat Tampereen ja Helsigin osia, eivät koko kaupunki.

Jo vain estää. Jos olet jo Helsingissä, et voi enää ajaa Helsinkiin yhtään minkään kautta.

Olen ajanut sinne jotakin kautta.


Et Helsingin kautta, urvelo.

Lainaus:
Lainaus:
Voit ajaa kaupunkiin jonkin sen osan suunnasta mutta et kautta – ellet sitten tarkoita kaupungilla vain sen keskustaa, mistä tässä ei ole kyse.

Aika lailla sama. Sää voit ottaa vaikka jotakin mömmöä esimerkiksi suun nenän tai persreiän kautta, ennemminkin kuin sellaisten suunnasta...

Juu, koska mömmön on tarkoitus mennä ihan muualle kuin mitä kautta se otetaan. Sitäkään ei oteta suun kautta suuhun.

No miten sitten sinä katsot astrosyyttien liittyvän/kiinnittyvän dendriitteihin/neuroniin?

Vai eivätkö sinun "teorioidesi" mukaan mitenkään?

Eusa
Seuraa 
Viestejä17891

Niinun asrosyytti-ilta ja trosyytti ilakoivat. Niin Tavioka: liittyy sortajat, liittyy sorsan uniin.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

Käyttäjä4499][quote=Tokkura kirjoitti:
Japetuksen vanhaa, poistettua vääntöä, joka osoittaa, että hän on täydellisesti kuutamolla:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaanikarpasella-ei-voida-tutkia-ihmisen-psyykea

" Merietanalla ja banaanikärpäsellä ei voida tutkia ihmisen PSYYKEÄ

...

Ivan Pavlov sanoi, että noilla ei voi tutkia ihmisen psyykeä (korkeintaan ehkä joitakin neurologisia sairauksia).

Sittemmin on kuitenkin kovasti yritetty, vaan mikä on ollut tulos?

 Selkärangattomilla kuten banaanikärpäsillä ei esiinny lainkaan Fieldsin mekanismia, koska niiden neuronien aksonit eivät myelinisoidu:

Kärpänen aivosairauksien tutkimusmallina:

..Kärpäsen aksonikimput eivät ole myeliinin ympäröimiä kuten selkärankaisilla, ...

Hämeenmiehen kirjoituksesta ei saanut mitään selvää - miksi hän listasi lainauksia? [/qote]

Sille en mahda mitään, että sulla ei ole perustietoja. Eikös lainauksien käyttö ole hyvä?
Pannaan lisää tuota Japetuksen vanhaa settiä, jos rupeaisi ainakin joillekuille selviämään (Hämeemmiäs on tehnyt Japetukselle "palveluksen" ja säilyttänyt hänen kuten eräisen muidekin poistetut tekstit):

"  HM: Ennen kaikkea ja tämän ohella Fieldsin mekanismi on kuitenkin Hebbin lain mekanismi, joka sanoo, että neuronin A varauksenpurun aiheuttaessa myös neuronin B varauksenpurun näiden välinen yhteys(linja) vahvistuu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Donald_O._Hebb

” Hebb combined up-to-date data about behavior and the mind into a single theory. And, while the understanding of the anatomy of the brain did not advance much since the development of the older theories on the operation of the brain,he was still able to piece together a theory that got a lot of the important functions of the brain right.

His theory became known as Hebbian theory and the models which follow this theory are said to exhibit Hebbian learning. This method of learning is best expressed by this quote from the book:

When an axon of cell A is near enough to excite cell B and repeatedly or persistently takes part in firing it, some growth process or metabolic change takes place in one or both cells such that A's efficiency,as one of the cells firing B, is increased. This is often paraphrased as "Neurons that fire together wire together." It is commonly referred to as Hebb's Law. ”

Tätä teoriaa pysytään tunnetusti testaamaan paitsi neurofysiologisesti,myös aksiomaattis-deduktiivisesti, informaatioteknisesti. Siinä suhteessa on tehty myös ylilyöntejä väittäen tämän muka TODISTAVAN myös neurofysilogisen mekanismin, mitä se ei tee, vaan se on enemmän tai vähemmän onnistunut analogia siinä suhteessa ja voisi tietysti osoittaa Hebbin lain vääräksi, mutta sitä se ei tee. Fields on useissa yhteyksissä todennut mallinsa olevan nimenomaan Hebbin lain mekanismiselitys.

Japetus”: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin banaanikärpästen muistin toimintaa pavlovilaisessa olfaktorisen ehdollistamisen tehtävässä. Tuloksista havaittiin, että banaanikärpäsellä LTP:hen vaikuttavat ainakin osittain samat solunsisäiset toiminnan mekanismit kuin nisäkkäilläkin.

Nisäkkäiden pitkäaikaisen muistin solutason muutosten perustana on ATP:stä muodostuvan toisen viestinviejän cAMP:n aloittama kaskadi.

”Kirjatoukka”: Ei varmasti ole ainakaan selkärankaisten PITKÄAIKAISMUISTIN perustana, sillä sen perustana on Fieldsin mekanismi.

AMP ja cAMP liittyvät SYNAPTISEEN MUISTIIN, eli ihmisellä siihen keskipitkään (jota venäläiset nimittävät ”lyhyeksi”), ja jonka muistijälki tietysti on pitkäaikaisin sellaisilla lajeilla kuten banaanikärpäsellä, joilla ei ole aksonien myelinisoitumista, ja joiden elinikä on tämän (synaptisen) mekanismin muistijäljen maksimisäilymisajan luokkaa (ilman ehdollistumista) selkärankaisilla, ainakin ihmisellä. Tällöin muunteleva tekijä on synapsin kyky välittää noiden kahden aineen välillä, joista AMP esiintyy solun ulkopuolella ja c(yclic)AMP sen sisällä (josta se ei pääse ulos ”mekaanisista” syistä kehämuotonsa takia).

[www.sdbonline.org]

Drosophila dorsal paired medial neurons provide a general mechanism for memory consolidation

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7256

Tokkura kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Tosin Fields puhuu nykyään vain Pavlovin laista (vaikka onkin Hebbin oppilas):
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumous-neurofysiologiassa

Hämeemmiästä on mielestäni turha käyttää, kun ei hänen pointtinsa tahdo tulla selkeästi esille. 

"Oppimisen soluperustasta kiinnostuneet neurotieteilijät ovat intensiivisesti tutkineet neuroneja yhteen kaapeloivia molekyylimekanismeja enimmäkseen synapseissa, mutta he ovat tällöin täydellisesti sivuuttaneet erään peruskysymyksen:

Mikä määrää sen, kytkeytyvätkö neuronit yhteen vai eivät?"

Heh.

Ajastus (timing) on kaikki. Informaatiovirran ajastuksen koordinoiminen on absoluuttisen kriittinen minkä tahansa kommunikaatioverkoston toiminnan kannalta. ... Aivot eivät tee poikkeusta.

...Emme ymmärrä, miten informaatiovirtaa aksonien läpi säädellään, jotta saadaan aikaan tarvittavan informaation yhtäaikainen saapuminen tiettyyn neuroniin. Ehdottoman selvää kuitenkin on, että tällaisen tarkan ajoituksen aikaansaaminen on absoluuttisen olennaista aivoille, jotta ne voisivat toimia. Loogisesti meidän siis tulee kääntää huomiomme niihin soluihin, jotka säätelevät impulssien johtumisnopeutta aksoneita pitkin: myelinisoiviin gliasoluihin. ”

Pian taitaa olla sama ongelma edessä. Mikrotubuuleihin asti on jo menty (Hameroff-Penrose).


Tuo on suoraan Fieldsin tekstiä. Jos et sitä ja siis neurofysiologiaa ymmärrä, minä en sille mahda mitään. Meidän koulujärjestelmämmehän on paska. "MIkrotuubeja" hän ei ole tarvinnut mihinkään eikä tarvitse vastakaan.

Onneksi sinä opetat meille neurofysiologiaa. Mutta mitä huomioitavaa on gliasoluissa?

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

[www.sdbonline.org]

Drosophila dorsal paired medial neurons provide a general mechanism for memory consolidation

It is widely believed that (drosiphila odor) memory is encoded as changes in synaptic efficacy between neurons in a network. This concept of synaptic plasticity predicts that it will be possible to localize memory to discrete synapses in neural networks in the brain. The relatively small brains of insects are well suited to this endeavor, and genetic manipulation in the fruit fly Drosophila has greatly aided neural circuit mapping of odor memory. ”

Tuossa on ennen kaikkea kyseessä geneettinen hajujen tunnistus kuten esimerkiksi alkoholin, joka ohjaa banaanikärpästä mätänevien hedelmien luo. Tunkevat mm. sankoin joukoin käyvän kotiviinin vesilukkoon hukkumaan. Aitoa oppimista tapahtuu, kun jokin ”perushaju” (joita banaaikärpäselle on tuskin kovin monta) yhdistetään johonkin ihan muuhun asiaan, kuten kuumuuteen, kylmyyteen tai sähköiskuun.

....

”Japetus”: cAMP aktivoi proteiinikinaasi A:n (PKA), joka fosforyloi transkriptiotekijä CREBin käynnistäen siten DNA-sekvenssin kopioitumisen mRNA:ksi. mRNA kulkeutuu ribosomeihin ja aloittaa pitkäkestoisiin muutoksiin johtavan proteiinisynteesin.

”Kirjatoukka”: Höpö. Nyt ainakin selvisi, että CREBillä ei ole mitään tekemistä aksonien myelinisoitumisen kanssa, eikä siten myöskään pavlovilaista ehdollistumista ja temporaalista summautumista selittävän Hebbin lain kanssa.

Varauksensa yhdessä purkavien neuronien välistä yhteyttä vahvistavat eli niiden välistä aksonilinjaa nopeammaksi tekevät gliasolujen myeliinit luetaan niiden gliasolujen eikä neutronin itsensä geeneistä!

Nuo pulinat ovat siltä ajalta, kun ihmeteltiin, ”mistä sooma voi ”tietää”, mitä nimenomaista synapsia pitää vahvistaa varauksenpurusssa”... Eihän ainakaan sen aksonin sooman (eikä geenien...) mitään tavitsekaan”tietää”, kun aksonin ympärille kiertyvät glia-solut huolehtivat juuri sen aksonilinjan vahvistamisesta, jota pitkin signaali on kulkenut!Lainaus yltä (Fields):

For decades neuroscientists exhibited little interest in white matter.

They considered the myelin to be mere insulation and the cables inside it little more than passive passageways.

Theories about learning, memory and psychiatric disorders centered on molecular action inside the neurons and at the famous synapses the tiny contact points between them.

But scientists are now realizing that we have underestimated the importance of white matter in the proper transfer of information among brain regions. New studies show that the extent of white matter varies in people who have different mental experiences or who have certain dysfunctions. It also changes within one person's brain as he or she learns or practices.1 skill such as playing the piano.Even though the neurons in gray matter execute mental and physical activities, the functioning of white matter may be just as critical to how people master mental and social skills, as well as to why it is hard for old dogs to learn new tricks. ”

Japetus”: Saman kaskadisarjan on osoitettu olevan muistin pohjana myös Aplysialla, jonka hermosto on vieläkin yksinkertaisempi kuin banaanikärpäsellä (lainaus yllä linkitetystä artikkelista):

”Kirjatoukka”: Aplysia ei liity millään tavalla nisäkkäiden muistiin.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Tokkura kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
Japetuksen vänkääminen tuppaa olemaan vuodesta toiseen palstan tsaikedeelisimmasta päästä. Siinä missä suurin osa sortuu liian vapaaseen assosiointiin, ei Japetus tunnu pääsevän yhdestäkään puolipilkusta yli, vaan ne pitää ottaa joka kommenttiin mukaan ja vieläpä avata lainaukset valmiiksi, jottei kukaan vahingossakaan missaa tärkeää informaatiota.

VAI VIELÄ "TÄRKEÄÄ"!!!  ]:-D!!!!

Totaa.... MInkähänlaista sitten sellainen EPÄTÄRKEÄ INFORMAATIOmahtaisi ollalakaan???!!!  ]:-D!!!!

No nyt kun kysyit, niin tuolta voit tarkistaa:

The problem of identifying “the” relevant structures is commonly addressed in supervised learning tasks, by providing a “relevant” label to the data, and selecting features that are discriminative with respect to this label. An information theoretic generalization of this supervised approach has been proposed in [9, 15] through the information bottleneck method (IB). In this approach, relevance is introduced through another random variable (as is the label in supervised learning) and the goal is to compress one (the source) variable, while maintaining as much information about the auxiliary (relevance) variable. This framework has proven powerful for numerous applications, such as clustering the objects of sentences with respect to the verbs [9], documents with respect to their terms [1, 6, 14], genes with respect to tissues [8, 11], and stimuli with respect to spike patterns [10]. An important condition for this approach to work is that the auxiliary variable indeed corresponds to the task. In many situations, however, such “pure” variable is not available. The variable may in fact contain alternative and even conflicting structures. In this paper we show that this general and common problem can be alleviated by providing “negative information”, i.e. information about “unimportant”, or irrelevant, aspects of the data that can interfere with the desired structure during the learning. As an illustration, consider a simple nonlinear regression problem. Two variables x and y are related through a functional form y=(x)+epsilon , where f(x) is in some known function class and epsilon is noise with some distribution that depends on . When given a sample of pairs with the goal of extracting the relevant dependence , the noise - which may contain information on and thus interfere with extracting - is an irrelevant variable. Knowing the joint distribution of can of course improve the regression result. A more “real life” example can be found in the analysis of gene expression data. Such data, as generated by the DNA-chips technology, can be considered as an empirical joint distribution of gene expression levels and different tissues, where the tissues are taken from different biological conditions and pathologies. The search for expressed genes that testify for the existence of a pathology may be obscured by genetic correlations that exist also in other conditions. Here again a sample of irrelevant expression data, taken for instance from a healthy population, can enable clustering analysis to focus on the pathological features only, and ignore spurious structures. These two examples, and numerous others, are all instantiations of a common problem: in order to better extract the relevant structures information about the irrelevant components of the data should be incorporated. Naturally, various solutions have been suggested to this basic problem in many different contexts (e.g. spectral subtraction, weighted regression analysis). The current paper presents a general unified information theoretic framework for such problems, extending the original information bottleneck variational problem to deal with discriminative tasks of that nature, by observing its analogy with rate distortion theory with side information. 2

http://papers.nips.cc/paper/2223-extracting-relevant-structures-with-sid...

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

...

”Japetus”: Pavlovian olfactory learning in Drosophila is believed to involve rutabaga-dependent coincidence detection of conditioned stimulus (CS; odor) and unconditioned stimulus (US; shock) pathways primarily in MB γ lobe neurons [23, 26, 31]. The CS olfactory information is carried by PNs from the antennal lobe and the US is thought to be mediated by dopaminergic or octopaminergic neurons for aversive and appetitive learning respectively [38, 39].

”Kirjatoukka”: Tässä käytetään väärin nimitystä ”pavlovilainen”, sillä se tarkoittaa pois-opittavissa olevaa, (selkärankaisten!) aivokuoreen liittyvää informaatiota!

”Japetus”: In this model, the rutabaga adenylyl cyclase is synergistically activated by concurrent elevation in intracellular calcium, driven by the CS stimulus, and by G-protein coupled protein receptor activation driven by the US rutabaga stimulation results in elevated levels of cAMP/activation of PKA, which in turn is assumed to drive synaptic plasticity underlying memory.

STM is thought to involve transient elevations in PKA activity with impacts on trafficking and post-translational modifications of synaptic proteins. In contrast, LTM is believed to involve more stable elevation in PKA levels that are induced by repetitive spaced training. Activated PKA that is translocated to the nucleus is thought to cause phosphorylation of CREB and the activation of a cascade of gene-expression.

This explanation of olfactory learning in flies derives in part from genetic manipulations of cAMP pathway in MB neurons and in part from a parallel dissection of synaptic plasticity underlying learning in Aplysia [3].

”Kirjatoukka”: Eli tuo spekulaatiopuoli tulee ”aplysiapuolelta”, eikä tällä tutkimuksella ole mitään muuta tekemistä selkärankaisten oppimismekanismien kanssa, kuin että tämä esittelee jotakin ilmiöitä, jotka selkärankaisilla aivan välttämättä seuraa (vain myelinisoitumisesta).

”Japetus”: In flies, convergent data from several different types of experiment support this model.

"Kirjatoukka": Juttusi kirjoittajat vetävät laajoja ”paralleeleja” traumapsykiatriaan tuloksista banaanikärpäsellä, jolla ei lainkaan ole mekanismia, jolle ulkomalliman kuvautuminen selkärankaisten aivoissa ja siten myös ihmisen tietoisuus perustuvat:

[dubnaulab.cshl.edu]” Individuals who experience traumatic events may develop persistent posttraumatic stress disorder.... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

"Kirjatoukka": Juttusi kirjoittajat vetävät laajoja ”paralleeleja” traumapsykiatriaan tuloksista banaanikärpäsellä, jolla ei lainkaan ole mekanismia, jolle ulkomalliman kuvautuminen selkärankaisten aivoissa ja siten myös ihmisen tietoisuus perustuvat:

[dubnaulab.cshl.edu]

” Individuals who experience traumatic events may develop persistent posttraumatic stress disorder.

Patients with this disorder are commonly treated with exposure therapy, which has had limited long-term success. In experimental neurobiology, fear extinction is a model for exposure therapy. In this behavioral paradigm, animals are repeatedly exposed in a safe environment to the fearful stimulus, which leads to greatly reduced fear. Studying animal models of extinction already has lead to better therapeutic strategies and development of new candidate drugs. Lack of a powerful genetic model of extinction, however, has limited progress in identifying underlying molecular and genetic factors. In this study, we established a robust behavioral paradigm to study the short-term effect (acquisition) of extinction in Drosophila melanogaster. We focused on the extinction of olfactory aversive 1-day memory with a task that has been the main workhorse for genetics of memory in flies. Using this paradigm, we show that extinction can inhibit each of two genetically distinct forms of consolidated memory. We then used a series of single-gene mutants with known impact on associative learning to examine the effects on extinction. We find that extinction is intact in each of these mutants, suggesting that extinction learning relies on different molecular mechanisms than does Pavlovian learning.”

Koska banaanikärpäsellä ei ole Fieldin mekanismia, sillä ei ole myöskään pavlovilaista ehdollistumista.

Kummallisia yhdistyksiä julkaisun takana:

[en.wikipedia.org]

[www.ibangs.org]

[fens.mdc-berlin.de]

....

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

Merlin kirjoitti:
Matikka ei tullut mukaan, enkä jaksanut alkaa korjailemaan tuota f(x)+epsilon enempää.

Tuolla matemaattisen informaatioteoriann tekniikalla ei ole tämän teoriamuodostusasian kanssa mitään tekemistä.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6936

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Tosin Fields puhuu nykyään vain Pavlovin laista (vaikka onkin Hebbin oppilas):
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumous-neurofysiologiassa

Hämeemmiästä on mielestäni turha käyttää, kun ei hänen pointtinsa tahdo tulla selkeästi esille. 

"Oppimisen soluperustasta kiinnostuneet neurotieteilijät ovat intensiivisesti tutkineet neuroneja yhteen kaapeloivia molekyylimekanismeja enimmäkseen synapseissa, mutta he ovat tällöin täydellisesti sivuuttaneet erään peruskysymyksen:

Mikä määrää sen, kytkeytyvätkö neuronit yhteen vai eivät?"

Heh.

Ajastus (timing) on kaikki. Informaatiovirran ajastuksen koordinoiminen on absoluuttisen kriittinen minkä tahansa kommunikaatioverkoston toiminnan kannalta. ... Aivot eivät tee poikkeusta.

...Emme ymmärrä, miten informaatiovirtaa aksonien läpi säädellään, jotta saadaan aikaan tarvittavan informaation yhtäaikainen saapuminen tiettyyn neuroniin. Ehdottoman selvää kuitenkin on, että tällaisen tarkan ajoituksen aikaansaaminen on absoluuttisen olennaista aivoille, jotta ne voisivat toimia. Loogisesti meidän siis tulee kääntää huomiomme niihin soluihin, jotka säätelevät impulssien johtumisnopeutta aksoneita pitkin: myelinisoiviin gliasoluihin. ”

Pian taitaa olla sama ongelma edessä. Mikrotubuuleihin asti on jo menty (Hameroff-Penrose).


Tuo on suoraan Fieldsin tekstiä. Jos et sitä ja siis neurofysiologiaa ymmärrä, minä en sille mahda mitään. Meidän koulujärjestelmämmehän on paska. "MIkrotuubeja" hän ei ole tarvinnut mihinkään eikä tarvitse vastakaan.

Onneksi sinä opetat meille neurofysiologiaa. Mutta mitä huomioitavaa on gliasoluissa?

- Ne ovat hermosloja kuten neuronutkin. Kantasolu jakautuu neuroniksi ja oligodenrisyytiksi, joka myelisoi neuronia.

- Ne ovat erittäin monimuotoisia ja kehittyvät evoluutiossa, kun neuronit ovat suurin piirtein samanlaisia - ja jo kastemadollakin on hyvin samanlaiset neuronit kuin ihmisellä.
- Muodostavt puolet ihmisen aivojen painosta - simpanssilla n. 5% ja muilla vielä vähemmän.

- Lähes kaikki aivosairaudet ovat gliasoluista johtuvia, luutavasti myös mielisairaudet. Esimerkiksi syöpä ei lähde koskaan liikkeelle neuroneista.

Tässä on pari perusartikkalia 10 vuoden takaa. Niissä on hyvin selitetty sellaiselle, joka ei tiedä asiasta entuudestaan mitään:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/r-douglas-fields-white-matter-matters

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

Tokkura kirjoitti:
Japetus kirjoitti:
Lainaus:

En olisi puhunut koko asiasta yhtään mitään, jos sää et olisi ruvennut punasillimielessä (tarkoittaa hapansilliä eikä savusilliä) vääntämään täysin tyhjänpäiväisestä "asiasta".

Ai nyt minä laitoin sinut puhumaan paskaa ja valehtelemaan siitä jälkeenpäin?

En ole tehnyt kumpaakaan.


Mitään muuta et olekaan tehnyt. Todisteita taas pöytään:

Never forget:

Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytitmyelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.
Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.
Ja sitten:
Tokkura][quote=Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.
Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.
Tokkura kirjoitti:
En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.
Säälittävä on kusetuksesi ja vielä säälittävämpi yrityksesi peitellä sitä.

[quote kirjoitti:
Kaikkea sitä näköjään keksiikin, kun pää on riittävän pipi.

Eikä tietenkään sovi unohtaa, millaista kusetusta tyyppi yritti:

Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

Mihin valheellinen vastauksesi seuraavassa viestissä siis oli:

Tokkura kirjoitti:
En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

Säälittävä on kusetuksesi ja vielä säälittävämpi yrityksesi peitellä sitä.

Kaikki, mitä olen tuossa sanonut on totta,
<br /> Eli olet väitit astrosyyttien myelinisoivan dendriittejä, mutta et koskaan sanonut mitään sellaista. Witun tonttu. </p> <p>[quote kirjoitti:
Lainaus:

Aivan tolkutonta sepitettä.

Et ymmärrä tieteestä mitään.

Tämä on nimenomaan sinun osasi. Ja sitten kusetustodisteet, joiden edessä ironisesti liristät totutusti housuusi:

Never forget:

Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytitmyelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.
Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.
Ja sitten:
Tokkura][quote=Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.
Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.
Tokkura kirjoitti:
En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.
Säälittävä on kusetuksesi ja vielä säälittävämpi yrityksesi peitellä sitä.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

Merlin kirjoitti:
Japetuksen vänkääminen tuppaa olemaan vuodesta toiseen palstan tsaikedeelisimmasta päästä. Siinä missä suurin osa sortuu liian vapaaseen assosiointiin, ei Japetus tunnu pääsevän yhdestäkään puolipilkusta yli, vaan ne pitää ottaa joka kommenttiin mukaan ja vieläpä avata lainaukset valmiiksi, jottei kukaan vahingossakaan missaa tärkeää informaatiota.

Pilkku kerrallaan, poikaseni. Enkä pidä sitä ihan kohtuuttomana, että paskapuheensa löytää edestään, kunnes niihin ja niistä on asianmukaisesti vastattu. Kun ei ole moderaatiota pitämässä tolkkua, täytyy vähän improvisoida.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

Merlin kirjoitti:
Muistelen kaiholla niitä aikoja kun Japetus oli hyvin arvovaltainen foorumin jäsen ja siqusta päätellen niin muistelee Japetuskin.

Piru sitten, kun minulta meni kaikki tämä arvovalta kokonaan sivu suun. Olisit kertonut silloin. Nyt en päässyt lainkaan taivastelemaan.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

Tokkura kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
Japetuksen vänkääminen tuppaa olemaan vuodesta toiseen palstan tsaikedeelisimmasta päästä. Siinä missä suurin osa sortuu liian vapaaseen assosiointiin, ei Japetus tunnu pääsevän yhdestäkään puolipilkusta yli, vaan ne pitää ottaa joka kommenttiin mukaan ja vieläpä avata lainaukset valmiiksi, jottei kukaan vahingossakaan missaa tärkeää informaatiota.

VAI VIELÄ "TÄRKEÄÄ"!!!  ]:-D!!!!

Totaa.... MInkähänlaista sitten sellainen EPÄTÄRKEÄ INFORMAATIOmahtaisi ollalakaan???!!!  ]:-D!!!!

Tokkura kirjoitti:
Japetus kirjoitti:
Lainaus:

En olisi puhunut koko asiasta yhtään mitään, jos sää et olisi ruvennut punasillimielessä (tarkoittaa hapansilliä eikä savusilliä) vääntämään täysin tyhjänpäiväisestä &quot;asiasta&quot;.

Ai nyt minä laitoin sinut puhumaan paskaa ja valehtelemaan siitä jälkeenpäin?

En ole tehnyt kumpaakaan.


Mitään muuta et olekaan tehnyt. Todisteita taas pöytään:

Never forget: 

Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytitmyelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.
Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.
  Ja sitten: 
Tokkura][quote=Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.
  Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.
 
Tokkura kirjoitti:
En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.
Säälittävä on kusetuksesi ja vielä säälittävämpi yrityksesi peitellä sitä.

[quote kirjoitti:
Kaikkea sitä näköjään keksiikin, kun pää on riittävän pipi.

Eikä tietenkään sovi unohtaa, millaista kusetusta tyyppi yritti:

Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.

Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.

Mihin valheellinen vastauksesi seuraavassa viestissä siis oli:

Tokkura kirjoitti:
En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.

Säälittävä on kusetuksesi ja vielä säälittävämpi yrityksesi peitellä sitä.

Kaikki, mitä olen tuossa sanonut on totta,
<br /> Eli olet väitit astrosyyttien myelinisoivan dendriittejä, mutta et koskaan sanonut mitään sellaista. Witun tonttu. </p> <p>[quote kirjoitti:
Lainaus:

Aivan tolkutonta sepitettä.

Et ymmärrä tieteestä mitään.

Tämä on nimenomaan sinun osasi. Ja sitten kusetustodisteet, joiden edessä ironisesti liristät totutusti housuusi:

Tässä vähän sitä tärkeää:

Never forget: 

Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Väärä ketju. Täällä perätön horinasi kuului, että astrosyytitmyelinisoivat dendriittejä. Mutta otettakoon sitten tämäkin tänne.
Kyllä ne sitä tekevätkin, mutta se liittyy synaptiseen muistiin.
  Ja sitten: 
Tokkura][quote=Japetus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Yhteen astrosyyttiin saattaa liittyä satoja neuroneja.
  Täysi savusilli. Ne eivät myelinisoi dendriittejä.
 
Tokkura kirjoitti:
En ole väittänyt missään sellaista, saati pistänyt Fieldsin suuhun.
Säälittävä on kusetuksesi ja vielä säälittävämpi yrityksesi peitellä sitä

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat