Seuraa 
Viestejä2652

Ajattelinpa kysyä ihmisten onnellisuuden määrää asteikoilla 1-10.
En halua tietää tämänhetkistä onnellisuuttasi vaan koko elämän aikaa.

Jos olet 8-10 niin kerro salaisuutesi onnelliseen elämään.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Sivut

Kommentit (29)

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621

Aika pohjalla on tullut käytyä. Ainakin niin pohjalla että on oppinut arvostamaan elämän pieniä asioita. Kontrastit sieltä pohjalta siihen ettei olisi lainkaan on todella suuria. Tämä kaikki olisi voinut olla jo ohitse. Siellä pohjalla käydessään pitäisi tuo muistaa ja ymmärtää.

Arvostaa pitää kaikkia asioita mitkä ovat vähänkin itselle tärkeitä.

Laitoin seiskan mutta toivottavasti suunta on ylöspäin. Mahdollisesti niin onkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
deep'n'dark
Ajattelinpa kysyä ihmisten onnellisuuden määrää asteikoilla 1-10.
En halua tietää tämänhetkistä onnellisuuttasi vaan koko elämän aikaa.

Jos olet 8-10 niin kerro salaisuutesi onnelliseen elämään.




Minä en ole ikinä vaivannut päätäni kyseisellä kysymyksellä.

Tai jos oikein pinnistelen muistiani, niin ehkä joskus 17-vuotiaana viimeksi. Muistan, että silloin en ollut onnellinen. Mutta en muista enää, että mistä syystä.

Laittaa numero elämälleen? Aika sairasta puuhaa. Miksi asioita pitäisi pohtia enemmän kuin on tarvis? Minusta tärkeintä on pohtia mitkä on fiilikset tällä hetkellä ja miettiä välillä mitä haluaa elämältä. Harvoilla varmaan on ollut satumainen elämä, ja olisiko sitten sellainenkaan tyydyttävää. Minulla ei ole paljon elämässäni, mutta olen varsin tyytyväinen siihen mitä minulla on. Mutta ei mulla ole mitään tarvetta laittaa mitään tarraa siihen päälle. Jos nyt olisi niin, että olisi tyytymätön johonkin osaan elämästään, niin kannattaako elämälle antaa arvosana ja masentua siitä, vai kannattaako pohtia mitä pitäisi juuri nyt tehdä ollakseen onnellisempi?

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654

Ei voi arvioida kun ei ole vertailukohtaa. Parempi kysyä multielämähihhuleilta.

Onnellisuushaaveilu on muutenkin vähän siinä huuhaan rajamailla. Kroonisesti onnellinen ihminen on kai väistämättä hullu. Onko se tavoiteltavaa? Hetkellinen onnellisuus voi johtua myrkytystilasta tai rakastumisesta. Kumpikin menee onneksi ajallaan ohi.

Tyytyväisyys on paljon parempi sana. Sillä voi olla kohde; voi sanoa, että "olen tyytyväinen/tyytymätön X:ään", mutta kuulostaisi oudolta sanoa, että "olen onnellinen/onneton Y:hyn".

We're all mad here.

Vastasin 8. En ajattele päivittäin olevani erityisen onnellinen, mutta mikä tahansa pienempi luku olisi kiittämättömyyttä elämää kohtaan: minulla on perhe ja kavereita, olen terve ja saan opiskella rakastamaani alaa. Aina kun hieman masentaa, ajattelen kuinka monella muulla asiat ovat paljon huonommin, ja jaksan taas eteenpäin. En siksi, että olisin iloinen muiden onnettomuudesta, vaan koska omat murheeni tuntuvat hieman mitättömämmiltä. Ellen nyt olisi ollut kolmea kuukautta kevättaudissa ja olisin päässyt urheilemaan edes hieman, olisin antanut onnellisuudelleni arvosanan 9. (Kevätallergiaa ei lasketa terveyden menettämiseksi.)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34741

En tiedä numeroja, mutta aivan liian onneton siihen nähden, kuinka hyvin minulla asiat oikeasti ovat. Mutta ei siitä pessimismistä niin vaan eroon pääse, kun sen on kaksi sukupolvea päähän iskostanut. Onneksi ei mitään sairaalloista kuitenkaan.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204
deep'n'dark
Ajattelinpa kysyä ihmisten onnellisuuden määrää asteikoilla 1-10.
En halua tietää tämänhetkistä onnellisuuttasi vaan koko elämän aikaa.

Jos olet 8-10 niin kerro salaisuutesi onnelliseen elämään.


Vaan kun tämänhetkinen onnellisuustase on seurausta eletyistä päivistä, niin vastaan juuri niin kuin nyt tuntuu.

9

Ehdottomasti. Ja menossa kohti kymppiä. Muuten olisin vastannut kympin, mutta kun pitää olla elämässä jotain haastetta. Ja saavutetun huipun ylläpitäminen on aina ollu mulle pikkasen sellanen ongelmakysymys. Tulee turhia paineita ja elämä muuttuu tylsäksi. Draamaa pitää olla - ainakin vähän - jotta pysyy skarppina.

Onnellisen elämän salaisuus. Jaa, no.... hyvät geenit, rutkasti oikeita valintoja ja ennenkaikkea asennetta. Ja jos ne valinnat eivät aina ole olleetkaat alkuun niin hyviä, niin ne huonot valinnat ovat olleet hyviä tienviittoja kuiten.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Laitoin numeron neljä.

Jos se kuuluisa kultalusikka ei olisi syntyessäni hävinnyt jonnekin, saattaisin pitää koko elämääni onnettomana, mutta vaatimattomissa oloissa kasvaneena hankin itseltäni sen mitä minulta puuttuu.

Onnea ovat esimerkiksi orvokkini tummasilmät, jotka vapun aatonaattona ostin torilta, ja jotka istutin ulos. Lisäksi takapihalla nostavat päätään sinne syksyllä piilottamani narsissit.

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039

Tähän asti eletyn elämän keskiarvo on ehkäpä kuusi. On ollut onnettomia ja onnellisia kausia. Nyt ollaan varmaankin kasissa, mitä pidän 1-10 asteikolla todella hyvänä. Ensimmäistä kertaa vuosiin on olo, ettei käytä isoa osaa aikaansa ihmettelemällä, että mikä hitto mättää, kun kaikki on enimmäkseen saissea. Eikä siihen oikeastaan tarvittu muuta kuin saada olla terve ja saada ihmissuhteet uudelleen kuntoon. Oli jonkin verran vaivalloista, mutta ehdottomasti vaivan arvoista. Enää ei mikään mätä, päinvastoin.

Jaa-a, nuorempana saatto olla 5 mutta nyt 7-8 luokkaa. Elämäntarkotus autto aika paljon, vaikka vielä alle 20 niin tiiän jo mitä tuun tekemään vaikka loppu elämäni. Samalla sitä onnellisuuskin kasvaa ko alkaa tulevaisuudennäkymät selkenemään.

Vieläkö pääsis toteuttaan armeijan jälkeen tuota ideaa niin varmasti nousis... tällähetkellä tuntuu vähän turhauttavalta kouluhommat ko eivät tuu koskemaan tulevaisuutta kauhiasti, tai armeija.

Asenteesta on aika tavalla kyse. Joskus nuorempana ei osannut aina pistää asioita tärkeysjärjestykseen, mutta eivät nuo nuoruusvuosien kipuilut enää paljoa 'arvosanaa' (9) laske, kun on jo niin vanha.

Tärkeää omassa onnellisuudessani on ollut jo varhain löytää minuudelleni aivan olennaisen tärkeä harrastus / ammatti, joka jatkuvasti tuottaa pieniä ja suuria onnen hetkiä. Toisaalta se tarjoaa koko ajan haastetta ja kehittymisen mahdollisuutta, joten motivaatio on helppoa pitää korkealla. Tämän aiheen parissa oppimaani olen voinut hyödyntää kaikessa muussa elämässäni ja persoonani on vahvasti sen kautta muokkautunut. Niinpä tavallaan kiitän siitä osittain jopa onnellista avioliittoani ja antoisaa perhe-elämääni, vaikka ne eivät suoranaisesti sen seurausta olekaan. Voihan toisaalta olla, että jos tuota aluetta en olisi sattunut kiihkeästi harrastamaan, tekisin yhtä innolla jotakin muuta ja puhuisin siitä aivan vastaavan merkityksellisenä elämäni elementtinä.

Occipitale
Seuraa 
Viestejä174

Pistin 9.

Viisi vuotta sitten olisi pistänyt 5-6 koska yhteiskunta on perseestä, kaikki on niin vaikeaa ja vali vali... Sitten tuli aika pari aika pahaa pudotusta ja onnellisuus sai uuden viitekehyksen. Todellisuudessa tilanne on nyt perusasetelmaltaan sama kuin 5 vuotta sitten, mutta kun sain kokea mitä on ei-onnellisuus, niin normaali arki sai aivan uuden perspektiivin.

Vastaukset on siellä mistä ne löytää

Laskin, että koko elämääni koskeva onnellisuus mainitulla asteikolla on 7,45.

Asteikkoa laajentamalla lukemasta tulisi suurempi ja pienentämällä pienempi.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Vastasin 8. Väitän, etten ole koskaan ollut alle vitosen tasolla. Joskus teini-iän synkimpinä hetkinä ehkä juuri piipahtelin siellä vitosessa. Silti pääosin olen ollut ehkä seiskan tuntumassa. Aivan viime vuosina ja kuukausina olen ehkä kivunnut jo yhdeksikköönkin hetkittäin. Asiat vain ovat loksahdelleet kohdilleen, epävarmuus häipynyt, tulevaisuus alkanut näyttämään lupaavalta jne. Vielä kun tästä turbulenssi tasaantuu ja pääsen enemmän satsaamaan perheeseen, ystäviin ja harrastuksiin, tulen saavuttamaan täyden kympin elämän. Sitten pitääkin etsiä uusia haasteita.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat