Tähden liikkeen muuttaman valon taajuus

Seuraa 
Viestejä1066
Liittynyt2.3.2009

Kun tähti liikkuu suhtessa meihin ja sen valo saapuu tänne ilmaisimiin joista selviää kohteen nopeus suhteessa meihin.
Missä vaiheessa / kohdassa matkaa valon taajuus muuttuu: 1. Valon lähtiessä tähdestä
2. Koko matkan aikana 3. Saapuessa "maan lähi piirin = painovoimakenttään" 4. Osuessa ilmaisimeen (siinä tapauksessa kohtausopeus on yli valonnopeus) ?

Tuo "Michelsonin–Morleyn koehan suoritettiin maan pinnalla , maan painovoimakenttään sidonnaisena = ympäröivään massaan ja sen liikkeeseen suhteellisena ?
Valon olisi pitänyt käyttää kulkemassa esim. kuussa kuun kulkusuunnan (suhtessa maahan) suuntaisesti ja sieltä takasin, eli mittaus onko kuussa oma massan tms. aiheuttama nolla ref. ?

Mr. Neutronin antamassa osoitteessa (mielenkiintoinen, osoite hukassa) oli maininta mahdollisesta painovoimakentän pyörimisestä ja sen aiheuttamisesta taajuus muutoksista maan läheisyydessä. Itse maallikkona epäilen syyn olevan maan pintamassan liikkeestä, ei pyörimisetä. Maan lähenpänä oleva massa vaikuttaa enemmän kuin vastakkaisella puolella oleva , kauempana, vastakkaiseen suuntaan kulkeva. Eli maapallolla (myös avaruudessa) on joka kohdassa oma nollareferenssi? Tämä oli omaa ajattelua, taustana ajatus pyörimisliikkeestä " syvemmillä tasoilla = onko sitä tai voiko asian ilmasta toisin.
Alkukysymyksen Fafakta tietenkin kiinnostaa

Kommentit (15)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
jeremia2
Missä vaiheessa / kohdassa matkaa valon taajuus muuttuu:



Kyllä se taajuus on meidän koordinaatostossamme alusta pitäen sama mitättömän pieniä gravitaatioefektejä lukuunottamatta.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1066
Liittynyt2.3.2009
Neutroni

Kyllä se taajuus on meidän koordinaatostossamme alusta pitäen sama mitättömän pieniä gravitaatioefektejä lukuunottamatta.

Jos en ole nyt aivan pieleen ymmärtänyt, niin eikö niiden emissioviivojen paikan muuttuminen spektrissä kieli taajuuden muutoksesta? Viivat ovat kohdallaan lähtiessä ja perillä toisessa paikassa? Niin tuohon edellä esittämäni jos viivojen paikka muuttuu niin missä kohdin matkaa?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
jeremia2
Jos en ole nyt aivan pieleen ymmärtänyt, niin eikö niiden emissioviivojen paikan muuttuminen spektrissä kieli taajuuden muutoksesta? Viivat ovat kohdallaan lähtiessä ja perillä toisessa paikassa? Niin tuohon edellä esittämäni jos viivojen paikka muuttuu niin missä kohdin matkaa?



Juu, mutta se taajuus riippuu koordinaatistosta. Monokromaattisen lähteen havaittu taajuus muuttuu, kun havaitsijan koordinaatisto suhteessa lähteeseen muuttuu. Samassa koordinaatistossa tarkasteltuna taajuus pysyy aina vakiona.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1066
Liittynyt2.3.2009
Neutroni

Juu, mutta se taajuus riippuu koordinaatistosta. Monokromaattisen lähteen havaittu taajuus muuttuu, kun havaitsijan koordinaatisto suhteessa lähteeseen muuttuu. Samassa koordinaatistossa tarkasteltuna taajuus pysyy aina vakiona.



Eikö dopler ilmiö pelaa paikasta /koordinaatisosta riippumatta?
Tuosta en saanut vielä irti sitä muuttumispaikkaa, tai en ymmärä sitä. Koordinaatistosta toiseen säteily ei varmaan siirry hyppäyksellä.
Mikä määrittää tuon "kordinaatiston" = paikallisen 0 pisteen, onko kysymys jostain tuntemattomasta vaikuttajasta? Esim. otetaan jokin avaruuden tyhjä piste, mikä sille on koordinaatisto, tuoko sen (koordinaatiston) joku massa / energia siihen tullessaan?
Mikä määrittää tuon koordinaatiston "suuruuden", viittaan noihin meistä etääntyviin kaukaisiin kohteisiin joiden etääntymisnopeudet kerrotaan olevan valonnopeusluokkaa. Selitys "avaruus laajenee" ei ole selitys vaan väkinäinen vastaus: en tiedä mutta se jokin laajenee.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
jeremia2
Eikö dopler ilmiö pelaa paikasta /koordinaatisosta riippumatta?



No sehän nimenomaan johtuu lähteen ja havaitsijan erilaisista koordinaatistoista ja on siten kiinni noiden koordinaatistojen keskinäisestä suhteesta.

Tuosta en saanut vielä irti sitä muuttumispaikkaa, tai en ymmärä sitä. Koordinaatistosta toiseen säteily ei varmaan siirry hyppäyksellä.



Ei ole mitään muuttumispaikkaa eikä koordinaatisto ole mikään fyysinen esine. Oletetaan, että meillä on monokromaattista valoa säteilevä tähti ja kolme havaitsiaa, joista yksi on tähden suhteen paikallaan, yksi lähestyy tähteä vakionopeudella ja yksi loittonee siitä vakionopeudella. Nuo havaitsijat mittaavat samanaikaisesti (unohdetaan relativistinen saivartelu) tähden valon ja saavat eri taajuudet. Ja jos joku lähtee kiihdyttämään, hänen havaitsemansa taajuus muuttuu. Ei kuitenkaan voida sanoa, että valon taajuus muuttuisi jossain paikassa jollakin hetkellä.

Mikä määrittää tuon "kordinaatiston" = paikallisen 0 pisteen, onko kysymys jostain tuntemattomasta vaikuttajasta? Esim. otetaan jokin avaruuden tyhjä piste, mikä sille on koordinaatisto, tuoko sen (koordinaatiston) joku massa / energia siihen tullessaan?



Koordinaatisto voidaan valita mielivaltaisesti. Usein valitsemalla joku tietty koordinaatisto voidan helpottaa laskuja käytännössä, mutta kos koordinaatistomuunnokset tehdään oikein, voidaan mikä tahansa laskea missä tahansa koordinaatostossa ja muuntaa sitten havaitsijan koordinaatistoon.

Mikä määrittää tuon koordinaatiston "suuruuden", viittaan noihin meistä etääntyviin kaukaisiin kohteisiin joiden etääntymisnopeudet kerrotaan olevan valonnopeusluokkaa.



En ymmärrä tuota kysymystä? Jos tarkoitat matkaa, geometrinen etäisyyden käsite tai samanaikaisuuden käsite ei ole kosmologisilla etäisyyksillä, joilla aika-avaruuden kaareutuminen ja laajeneminen on merkittävää, ollenkan niin itsestäänselvä kuin arkipäivässä. Toki noilla voidaan laskea lukuarvoja, mutta ne ovat hyödyllisiä vain kun tiedetään mitä on laskettu.

Selitys "avaruus laajenee" ei ole selitys vaan väkinäinen vastaus: en tiedä mutta se jokin laajenee.



Valitettavasti perimmäisiin kosmologisiin kysymyksiin on vain väkinäisiä vastauksia. Ei kukaan ole käynyt 10 miljardin valovuiden päässä 10 miljardia vuotta sitten kyselemässä että mikä täällä oikein laajenee ja miksi.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Neutroni
jeremia2
Missä vaiheessa / kohdassa matkaa valon taajuus muuttuu:



Kyllä se taajuus on meidän koordinaatostossamme alusta pitäen sama mitättömän pieniä gravitaatioefektejä lukuunottamatta.


Ei ole olemassa mitään vakiosti liikkuvaa aaltomaista ainevärähtelyä,,,ja aineeton ei värähtele.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Neutroni

Valitettavasti perimmäisiin kosmologisiin kysymyksiin on vain väkinäisiä vastauksia. Ei kukaan ole käynyt 10 miljardin valovuiden päässä 10 miljardia vuotta sitten kyselemässä että mikä täällä oikein laajenee ja miksi.


Lisäisin vielä että ei vastauksia ollenkaan,,, se mitä kuvaamme,,,siis näemme tänä päivänä avaruudesta,,,voi olla jo sellainen kuva jonka lähettäjää ei ole olemassa,,,emmekä näe niitä valolähteitä jotka ovat niin kaukana että eivät lähetä tänne asti mitään informaatiota itsestään,,,,,,sillä kaukaiset kohteet voivat olla olemassa emmekä tiedä siitä mitään koska sieltä ei tule tänne asti mitään valohiukkasmassaa.

En näe mitään mahdollisuuksia siihen että ihmiskunta edes miljoonan vuoden seurannan seurauksena pystyisi sanomaan miten avaruus ns. laajenee tai supistuu,,, kykenemme vain hahmottamaan näkemämme kohteiden liikettä,,,

eli mahdoton tehtävä,,,

tosin jotkut vannovat tietävänsä paljon,,,suuresti,,,,

Toki voi olla jotenkin,,,,

Goswell
Seuraa 
Viestejä10349
Liittynyt8.3.2010

Mielestäni tähdestä lähtevä valo, olipa taajuus mikä tahansa, liikkuu sillä c:llä, siis sen lähteen suhteen.

Ja yleensäkin valon-nopeus on se c, mutta aina vain suhteessa lähteeseen.
Mutta kun se lähteen nopeus voi olla mitä tahansa suhteessa muualle,
siksi valon-nopeus muualle se ei voi olla c jos lähde liikkuu. Vallan selvää.

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että se fotonin energia muuttuu noiden suhteellisten nopeuserojen mukaisesti.
Eli me näemme fotonissa olevan infon väärin, vaikka fotonissa itsessään muutosta ei olekkaan,
suhteellinen nopeusero sen muutoksen tekee suhteessa meihin.
Eli nopeusero lisää tai vähentää sen fotonin energiaa havaitsijan suhteen sen mukaan loittoneeko vai lähestyykö lähde.

Eli ne emissioviivat on aivan oikealla kohdalla, me vain näemme ne väärässä paikassa tuon energiaeron takia.

tosikolie
Lisäisin vielä että ei vastauksia ollenkaan,,, se mitä kuvaamme,,,siis näemme tänä päivänä avaruudesta,,,voi olla jo sellainen kuva jonka lähettäjää ei ole olemassa,,,emmekä näe niitä valolähteitä jotka ovat niin kaukana että eivät lähetä tänne asti mitään informaatiota itsestään,,,,,,sillä kaukaiset kohteet voivat olla olemassa emmekä tiedä siitä mitään koska sieltä ei tule tänne asti mitään valohiukkasmassaa.



Tuo on pitkälti totta, historiaa kaikki tyynni mitä näemme. Vaikka lähde näkyykin, missä se oikeasti tällä hetkellä on, kukaan ei tiedä.

Minun mielestä noin.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Goswell
Mielestäni tähdestä lähtevä valo, olipa taajuus mikä tahansa, liikkuu sillä c:llä, siis sen lähteen suhteen.

Ja yleensäkin valon-nopeus on se c, mutta aina vain suhteessa lähteeseen.
Mutta kun se lähteen nopeus voi olla mitä tahansa suhteessa muualle,
siksi valon-nopeus muualle se ei voi olla c jos lähde liikkuu. Vallan selvää.

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että se fotonin energia muuttuu noiden suhteellisten nopeuserojen mukaisesti.



Jos lähdemme siitä että minkään nopeus ei ole vakio vaan noudattaa normaalia liikenopeuskuvaajaa,,,

0---kiihtyvyys---maksiminopeus---hidastuvuus

niin tämä liikkuja loittenee kohteestaan myös samalla liikenopeusvauhdilla

oli nopeus sitten mikä arvo tahansa

ja lähettäjä ja liikkuja mikä tahansa.

Eli mielestäni ns.valon nopeus (värinkin) ja minkään värähtelyliikkeen (radioaallot) nopeus noudattaa kuvaajaa
- 0km/s lähtöpisteessään
- kiihtyy johonkin maksiminopeuteen
- kulkee
- hidastuu
- nopeus putoaa ns.0
toki voimme käyttää ja käytämme jotakin ns. vakionopeutta jolla pärjää lyhyessä aikamitassa/matkassa mutta kun puhumme liikkujan elinkaaren liikenopeudesta on liikenopeuskuvaaja mielestäni otettava huomioon.

Fotonin liike-energia tarkoitat kai,,,?

Toki voi olla toisinkin.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10349
Liittynyt8.3.2010

Fotonin energian muutos liike-energian syy havaitsijan suhteen, joo sitä tarkoitan.
Ei kait muuta energiaa lopulta olekkaan kuin liike-energiaa, siis energia on liikettä.

tosikolie
0---kiihtyvyys---maksiminopeus---hidastuvuus



C on heti lasissa ja se pysyy suhteessa lähteeseen jos ei häiritä. Kaikkeus hoitaa se suhteellisen hidastumisen, kaikkeus kun laajenee, sen nopeammin mitä kauempana ollaan.
Jossakin on piste, jossa laajeneminen on nopeudeltaan c suhteessa siihen lähteeseen. Tästä seuraa että fotoni ei ikinä koskaan saavuta sitä kaukaista loittonijaa.
Eli voidaan sanoa että fotoni hidastuu mitä kauemmas mennään, mutta vain suhteellisesti.

Minun mielestä noin.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Goswell

C on heti lasissa ja se pysyy suhteessa lähteeseen jos ei häiritä. Kaikkeus hoitaa se suhteellisen hidastumisen, kaikkeus kun laajenee, sen nopeammin mitä kauempana ollaan.
Jossakin on piste, jossa laajeneminen on nopeudeltaan c suhteessa siihen lähteeseen. Tästä seuraa että fotoni ei ikinä koskaan saavuta sitä kaukaista loittonijaa.
Eli voidaan sanoa että fotoni hidastuu mitä kauemmas mennään, mutta vain suhteellisesti.



Mikään ei voi olla lasissa ilman kiihtymättä,,,eli alkutila jokaisella liikkujalla on

0km/s

siitä se lähtee liikkeelle.

Jos olisi nopeus lähtiessä pitäisi liikkujan silloin tulla jostakin ja vain koukata auringon kautta,,,eikö näin ole,,valon komponentit syntyy valolähteessä,,,niin,,,vai onko ne olemassa valoamatta,,,

Suhteellisuus tarkoittaa kahden liikkeen suhdetta toisiinsa,,,eli jos kaksi kohdetta etääntyy nopeudella x on niiden erkaantumisnopeus 2x.

Tosin aurinkomainen valolähde,,,ja kaikki se mitä siitä lähtee,,, rakenne on sellainen että se ikäänkuin palloviuhkaantuu eli harvenee mitä etempänä ollaan valolähteesta. Samalle takaa tuleva aines työntää edessä olevaa eteenpäin,,,mutta vain niin kauas kuin työntövoimaa riittää,,,ei siis täytä avaruutta kokonaan,,,eikä kulje äärettömän laidasta laitaan,,,ja samalla se missä valolähteestä lähtevä ainesmassa liikkuu se hidastaa liikettä.

Toki voi olla toisinkin,,,,,

Goswell
Seuraa 
Viestejä10349
Liittynyt8.3.2010
tosikolie
palloviuhkaantuu



Aaah, ihana termi, palloviuhkaantuu, nam.

Mutta noin juuri.

tosikolie
Mikään ei voi olla lasissa ilman kiihtymättä,



No juu, mutta kun siellä atomissa on sitä liikettä, ja lisäksi sitä liike-energiaa tulee muualta.

tosikolie
Samalle takaa tuleva aines työntää edessä olevaa eteenpäin,,,mutta vain niin kauas kuin työntövoimaa riittää,,,ei siis täytä avaruutta kokonaan,,,eikä kulje äärettömän laidasta laitaan,

Materia periaatteessa kyllä, fotoni ei. Energiaa työntämiseen tulee fuusioista, äärettömän laitaan ei, koska siellä jossakin vauhtia on liikaa jopa fotonille mikä täältä lähtee sillä c:llä.

Lisäksi noita alkupaukkuja tapahtuu muuallakin, tämä "meidän oma" ei todellakaan ole ainut.

Minun mielestä noin.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Goswell
tosikolie
Mikään ei voi olla lasissa ilman kiihtymättä,



No juu, mutta kun siellä atomissa on sitä liikettä, ja lisäksi sitä liike-energiaa tulee muualta.

Materia periaatteessa kyllä, fotoni ei.

Lisäksi noita alkupaukkuja tapahtuu muuallakin, tämä "meidän oma" ei todellakaan ole ainut.



Atomiko se lähettää valohiukkasia,,,,riippumatta siitä onko se missä lämpötilassa,,,jaa,,,mitenkähän tuo lienee,,,onko valohiukkaset sitten atomin rakeenteellisia osia,,,siis niitä osia kun puhutaan "varautunut elektroni",,, ,,,eli se varaus,,,?

Materiaa fotoni on,,,,materiatonta kun ei matearinen voi havainnoida,,,

Toki voi olla että elämä silti on oikeassa ja minä väärässä,,,,

Mielestäni kuitenkin viisaampi lause ja kuvaa enemmään maailmankaikkeutta on;

"Emme tiedä siitä paljoakaan ja miljoonan vuoden päästä ihmiskunta tietää siitä vähän enemmän."

kuin;

"Mielestäni maailman loi Jumala ja jos Jumala ei luonut se on syntynyt alkuräjähdyksessä."

Toki voi olla toisinkin.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10349
Liittynyt8.3.2010
tosikolie
Atomiko se lähettää valohiukkasia,,,,riippumatta siitä onko se missä lämpötilassa,,,jaa,,,mitenkähän tuo lienee,,,onko valohiukkaset sitten atomin rakeenteellisia osia,,,siis niitä osia kun puhutaan "varautunut elektroni",,, ,,,eli se varaus,,,?



Piruko näistä tietää, tulibasillikin melkoinen veijari, puhumattakaan valobasillista.
Heijastelee mokoma kylmästäkin kohteesta, ei siellä viihdy. Kuumassakaan ei viihdy, melkoinen veijari.
On se vaan kuitenkin, olemassa, sano mitä sanot.

Minun mielestä noin.

Uusimmat

Suosituimmat