Oudot kohdat saaristomerellä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kysyin aikasemmin asiantuntijalta mutta vastausta ei kuulunut.
Eli kysymys on: Mitä noi kaksi isoa ympyrää saaristomerellä on? kraattereita? Hiidenkirnuja jääkaudelta?
kun google earthia käyttää niin näkyy hyvin, positiot ovat:
60*18`14.46" P
21*22`23.48" I

60*22`24.46 P
21*01`09.83" I

Meinaa, aika oudoilta vaikuttavat.. voi olla että koulussa jäi joku tunti käymättä

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

UUUPS...! Toiseen oli ainakin tullut info merkki kun nyt tarkastin missä mainittiin mahdollisesta meteoriitti kraatterista joka on syntynyt n. 1800 vuotta sitten. Dorka mikä dorka.. toisessa ei ollu mitään mainintaa ja puolustaakseni itseäni niin info merkkiä ei aikaisemmin ollut..

Vierailija
mkg
Täältä löytyy seikkaperäinen selostus noista. Kohta "Postorogeeniset kivet".

Kun katslee kuuta kaukoputkella, niin yhtäläisyys maan muotoihin on aika selvä. Kuussa ei ole eroosiota kuten maassa, joten maan kraaterit voivat tutkimuksissanäyttää erilaisilta. Tuollainen kraateri kun syntyy iskusta, niin siihen sekoittuu tietenkin magmapurkauksia. Kukin tulkitsee ilmiöitä omista lähtökohdistaan ja pitää sitä tieteenä.

Vierailija
Paco
mkg
Täältä löytyy seikkaperäinen selostus noista. Kohta "Postorogeeniset kivet".

Kun katslee kuuta kaukoputkella, niin yhtäläisyys maan muotoihin on aika selvä. Kuussa ei ole eroosiota kuten maassa, joten maan kraaterit voivat tutkimuksissanäyttää erilaisilta. Tuollainen kraateri kun syntyy iskusta, niin siihen sekoittuu tietenkin magmapurkauksia. Kukin tulkitsee ilmiöitä omista lähtökohdistaan ja pitää sitä tieteenä.



Meinaatko, että mielestäsi Åva on syntynyt metoriittitörmäyksessä? On nimittäin aika pieni meteoriittikraateriksi. Toiseksi kun huomio, että kysessä on syväkivessä oleva rengasjuoni (ring dike), joka on syntynyt useamman kilometrin syvyydessä nykyisestä eroosiotasosta noin 1,8 Ga sitten, on aika epätodennäköistä että kyseessä olisi meteoriittikraateri. Lisäksi Åvasta ei ole tietääkseni löytynyt pirstekartioita, painovoima-anomalioita tai muita vastaavia meteoriittikraatereihin assosioitavia tunnusmerkkejä.

Vierailija
mkg
Paco
mkg
Täältä löytyy seikkaperäinen selostus noista. Kohta "Postorogeeniset kivet".

Kun katslee kuuta kaukoputkella, niin yhtäläisyys maan muotoihin on aika selvä. Kuussa ei ole eroosiota kuten maassa, joten maan kraaterit voivat tutkimuksissanäyttää erilaisilta. Tuollainen kraateri kun syntyy iskusta, niin siihen sekoittuu tietenkin magmapurkauksia. Kukin tulkitsee ilmiöitä omista lähtökohdistaan ja pitää sitä tieteenä.



Meinaatko, että mielestäsi Åva on syntynyt metoriittitörmäyksessä? On nimittäin aika pieni meteoriittikraateriksi. Toiseksi kun huomio, että kysessä on syväkivessä oleva rengasjuoni (ring dike), joka on syntynyt useamman kilometrin syvyydessä nykyisestä eroosiotasosta noin 1,8 Ga sitten, on aika epätodennäköistä että kyseessä olisi meteoriittikraateri. Lisäksi Åvasta ei ole tietääkseni löytynyt pirstekartioita, painovoima-anomalioita tai muita vastaavia meteoriittikraatereihin assosioitavia tunnusmerkkejä.

Meteoriittikraattereita on montaa kokoa ja pienissä ei tietenkään löydy massiivisia muutoksia. Juuri 1,8 Ga sitten meteoriitit pommittivatkin maata ja onhan Suomessa todistetusti meteoriittikraattereita eroosiosta huolimatta. http://www.helsinki.fi/geologia/opas/Me ... terit.html
Luulenpa, että Kihtikin on kraatteri, jonka räjähdysuurteet suuntautuvat luonteen ja kaakon välille. Tällaisiakin muotoja näkyy kuussa, kun isku on tullut pintaan nähden vinosti. Kihdin ja rotkojen suuntaa on aika vaikea selittää muulla tavoin syntyneeksi.

Vierailija

Kirjoitin tuon edellisen todella huonosti muotoiltuna nukkumaan mennessäni. Tarkoitin siis pienellä ja anomalioiden puutteella sitä, että jos kerran Åva olisi muodostunut useamman meteoriitti-impaktissa 1,8 Ga sitten nykyisen eroosiotason ollessa ties kuinka monta kilometriä nykyisestä korkeammalla, kuinka leveä kraaterin olisi pitänyt olla maanpinnalla ja kuinka suuresta kappaleesta sekä törmäysenergiasta puhutaan?

Kihti (ruotsiksi Skiftet, jonka voisi vaikka kääntää esimerkiksi siirtymäksi, siirretyksi), taas on todennäköisesti murroslaakso, joka on syntynyt tektonisten prosessien sekä rapautumisen kautta. Kannattaa lukea esimerkiksi tästä kohta, jossa kerrotaan diabaasijuonista ja murroslaaksoista. Diabaasin päämineraalit ovat plagioklaasi, klinopyrokseeni ja vähäisissä määrissä oliviini, jotka kaikki ovat Bowenin reaktiosarjan yläpäässä, eli karkeasti sanottuna siis juuri niitä mineraaleja, jotka rapautuvat ensin.

Mutta kuten jo aiemmin sanoit: tulkitsemme kaikki asioita omasta näkökulmasta.

Vierailija

Höpöhöpö. Miksihän tuommoiseen schaibaan jaksan edes vastata...

Åvasta et saa kraatteria tekemelläkään, et sitten mitenkään. Luepa lisää geologiaa ja käy sitten paikanpäällä ekskulla.

Vierailija
mkg

Mutta kuten jo aiemmin sanoit: tulkitsemme kaikki asioita omasta näkökulmasta.

Oikein sanottu. Minä en tiedä juuri mitään geologiasta ja näkemykseni tulee vain karttojen tarkastelusta ja kuun katselusta kaukoputkella sekä lisäksi monenlaisesta harjaantumisesta, jossa mukana on epäusko tieteellisiin tosiasioihin. Kuten eräs pakinoija sanoi: Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - silti totta.

Vierailija

No myönnetään, ei epäily ole pahasta. Nyt siihen ei vain oikein ole aihetta. Åvan alueella ei ole mitään sellaisia viitteitä, jotka mitenkään viittaisivat krateriin. Väärät kivilajit, ei pistekartioita, ei kemiallisia merkkejä meteoriitista jne. Lisäksi kivet ovat täysin sopivat nykyiseen selitykseen, ilman epäilyksen häivääkään. Miksi siis pitäisi keksiä "uusi", täysin perusteeton teoria? Kaikki ei aina ole ihan sitä kuin voisi jostakin kohdasta katsottuna näyttää. Myönnän kyllä, että kyllähän tuohon voi kartan perusteella kuvitella kraaterin. Näin ei kuitenkaan ole. Voisi sanoa myös, että näin ei ikävä kyllä ole, koska mielestäni kraateri olisi geologisesti paaaaljon mielenkiintoisempi kuin tuontyyppiset intruusiot.

Erittäin hyvin muuten sanottu tuo "tieteellisesti todistettu jne...".

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

Selviä krattereitahan nuo ovat.

Tässä samanlainen ilman vettä.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija

Selvä ero kuitenkin. Kuussa ei ole eroosiota, joka maassa on tasoitellut ikivanhoja törmäyskraattereita.
Olisi hyvä tietää, miten geologia selittää näiden kuvioiden synnyn vulkaanisen toiminnan aiheuttamiksi. Missään maapalolla en ole havainnut tulivuorikraattereita, jotka olisivat lähelläkään merikorttikuvien kallioperään syntyneitä muotoja..

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Peksu
Lisäksi kivet ovat täysin sopivat nykyiseen selitykseen, ilman epäilyksen häivääkään. Miksi siis pitäisi keksiä "uusi", täysin perusteeton teoria?



Voisiko joku asiasta jotain tietävä referoida lyhyesti, mikä se nykyinen selitys on? En ehkä ole älykkäimmästä päästä, mutta jotenkin en hahmota asiaa tämän ketjun perusteella.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat