Teoreettisen fysiikan opiskelusta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Moi,

Osaisiko joku kertoa, onko teoreettisen fysiikan opintoja mahdollista suorittaa "normaalia" nopeammin ja intensiivisemmin?

Minulla on sellainen tilanne, että olen aivan äskettäin ymmärtänyt (tai oikeammin myöntänyt) olevani äärimmäisen kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja tahdon opiskella sitä. Opiskelen tällä hetkellä kuitenkin muuta yliopistossa, ja myönsin itselleni tahtovani opiskella fysiikkaa nykyisen alani sijasta vasta parin viime viikon aikana, joten en ole hakenut vielä seuraavalle lukuvuodelle opiskelemaan fysiikkaa.

Opiskelen nyt siis ensimmäistä vuotta yliopistossa ja "joudun" jatkamaan omaa alaani vielä seuraavankin, ennen kuin voin aloittaa alalla, jota oikeasti tahdon opiskella.

Näin ollen, heittäneenä kaksi vuotta opiskeluajastani "hukkaan" ja ERITTÄIN motivoituneena omistautumaan fysiikan opiskelulle, haluaisin sitten vuonna 2011 aloittaa opiskelut vauhdilla. Kirjoitin fysiikasta ja pitkästä matematiikasta L:t lukiossa 2009, joten aivan lahjattomana en itseäni pidä, joten uskon kykeneväni opiskelemaan tehokkaasti. Ajattelin omatomisesti vapaa-ajallani alkaa nyt opiskelemaan fysiikkaa, jolloin minulla olisi todella hyvä pohja sitten ikuisuuden kuluttua 2011. Voisinko tällöin suorittaa esim. kandin tutkinnon kahdessa vuodessa ja saada yhden vuoden "kiinni", mikäli minulla vain rahkeet siihen riittävät?

Fysiikkaa jo opiskelevat (etenkin teoreettista), mitä te suosittelisitte minun omatoimisesti opiskelevan? Mistä kannattaa aloittaa? Osaisitteko ehdottaa joitain kirjoja?

Kommentit (15)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Garios
Osaisiko joku kertoa, onko teoreettisen fysiikan opintoja mahdollista suorittaa "normaalia" nopeammin ja intensiivisemmin?



Ei minulla ole kokemusta, mutta teoreettisessa fysiikassa ei käsittääkseni ole erityisen paljoa läsnäoloa tai pakollisia esitietoja vaativia kursseja. Yleensä sellaisia aloja voi opiskella omaan tahtiin. Tosin se nimellistahtikin on tuollaisessa aineessa aivan järkyttävän kova, ellei satu olemaan mikään "yksi miljoonasta" superlahjakkuus.

Opiskelen nyt siis ensimmäistä vuotta yliopistossa ja "joudun" jatkamaan omaa alaani vielä seuraavankin, ennen kuin voin aloittaa alalla, jota oikeasti tahdon opiskella.



Luultavasti voit suorittaa ainakin fysiikan kursseja. Ilman peruskursseja varsinaisista teoreettisista fysiikan kursseista ei ole mitään iloa, mutta varmaan peruskurssikin jo näyttää, minkätyyppistä opiskelu on.

Kirjoitin fysiikasta ja pitkästä matematiikasta L:t lukiossa 2009, joten aivan lahjattomana en itseäni pidä, joten uskon kykeneväni opiskelemaan tehokkaasti. Ajattelin omatomisesti vapaa-ajallani alkaa nyt opiskelemaan fysiikkaa, jolloin minulla olisi todella hyvä pohja sitten ikuisuuden kuluttua 2011.



Teoreettisen fysiikan opiskelu on raakaa laskemista. Asioiden omaksumistahdissa on astronominen hyppäys verrattuna lukion matematiikan ja fysiikan kursseihin. Ei sitä voi tietää sopiiko teoreettiselle kokeilematta. 95 %:lla L:n ylioppilaistakin pelimerkit loppuvat jo viimeistään peruskurssien jälkeen. Kannattaa myös huomata, että varsinkin populaarikirjallisuus antaa täydellisesti väärän kuvan teoreettisen fyysikon työstä. Se ei ole raflaavien hypoteesien keksimistä, vaan puuduttavaa koodausta tietokoneella.

Fysiikkaa ja opiskelevat (etenkin teoreettista), mitä te suosittelisitte minun omatoimisesti opiskelevan? Mistä kannattaa aloittaa? Osaisitteko ehdottaa joitain kirjoja?



Fysiikan laitoksen nettisivuilta löytyy tieto, mitä kurssikirjoja kursseilla käytetään. Kannattaa lainata muutama yliopiston kirjastosta ja katsella, että vieläkö homma kiinnostaa. Peusrkurssikirjaa voi opiskella omin päin ja tehdä laskutehtäviä. Populaarikirjallisuudesta ei ole vähääkään hyötyä fysiikan opiskelussa, ennemmin pikemminkin päinvastoin.

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

Ala lukee niitä fysiikan peruskursseja valinnaisina ensilukukaudella. Kyllä niiden peruskurssien jälkeen huomaat, että onko kiinnostus aitoa.

Jos teillä ei ole pakollisia harjoituskiintiöitä fysiikassa, niin tuo intensiiviopiskelu todellakin onnistuu... itse jos kukin on opetellut kursseja tyhjästä noin 3-5 päivää ennen tenttiä vain lukemalla (intensiivisesti) kurssikirjaa. tenttimällä siis matikkaa ja fysiikkaa on ihan mahdollista käydä, mutta kolmannen vuoden jälkeen voi alkaa pääkopassa natisemaan, ellei varaa asioihin riittävästi aikaa.

Monella lukiossa menestyneellä matikan tai fysiikka-kemian opiskelijalla menee muuten opinnot täysin päin vittua kun ei löydykkään sitä työetiikaa kirjojen lukemiseen, kun on vain tottunut omaksumaan asiat hetkessä ilman puurtamista. Ne jotka ovat oppineet työteon jo lukiossa pääsevät helpommin opiskelutahtiin yliopiston puolella.

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Vierailija

Teor.fyysikoiden status on aika huono, varsinkin pettureiden esim Peter "Lisäydinvoimaa ei välttämättä tarvita lainkaan" Lundin johdosta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Lektu-Elli
Teor.fyysikoiden status on aika huono,



Sosiaalisen statuksen pönkittämiseksi ei tosiaan kannata opiskella teoreettista fysiikkaa. Kajahtaneen maineen saamiseksikin se on yksi työläimmistä tavoista. Tosin en usko, että sitä pitää erikseen kellekään mainita.

Vierailija
Lektu-Elli
Teor.fyysikoiden status on aika huono, varsinkin pettureiden esim Peter "Lisäydinvoimaa ei välttämättä tarvita lainkaan" Lundin johdosta.

Ei muuten ole Lund lukenut teoreettista vaan teknillistä fysiikkaa, ja tarkemmin ottaen hän on (ydin)reaktorifyysikko. Eli heppu kyllä osaa soveltaa vaikeilta näyttäviä kaavoja käytännössäkin, mutta ydinvoimavastaisuudesta voi olla montaa mieltä enkä ainakaan itse näe perusvoiman tuottamiseen käytettävästä ydinvoimasta luopumista realistisena mahdollisuutena. Muutaman vuosikymmenen päästä lisäksi Gen4-laitokset tulevat lyömään itsensä läpi...

Kyllä Lund luennoillaan esittelee aina "riippumattomia" laskelmia (omia&muiden) siitä, miten uusiutuvilla ja energiatehokkuuden parantamisella saadaan korvattua hiili ja ydinvoima tulevaisuudessa, ja samalla luotaisiin pari uutta Nokiaa Suomeen. Fakta vaan on, että hinta kasvaisi tähtitieteelliseksi ja lasku kaatuisi veronmaksajien niskaan... Lisäksi heppu uskoo enemmän kuin tosissaan vedyn mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Fakta vaan taitaa olla, ettei sitä vetyä tyhjästä pieraista vaan energiaa senkin tuottamiseen tarvitaan, ja mikäs sen parempi keino vedyn tuotantoon on kuin vaikkapa korkean toimintalämpötilan Gen4-ydinvoimalat!

Vierailija
Garios
Minulla on sellainen tilanne, että olen aivan äskettäin ymmärtänyt (tai oikeammin myöntänyt) olevani äärimmäisen kiinnostunut teoreettisesta fysiikasta ja tahdon opiskella sitä. Opiskelen tällä hetkellä kuitenkin muuta yliopistossa, ja myönsin itselleni tahtovani opiskella fysiikkaa nykyisen alani sijasta vasta parin viime viikon aikana, joten en ole hakenut vielä seuraavalle lukuvuodelle opiskelemaan fysiikkaa.

Osaatko kertoa yhtään, mistä fysiikan aiheesta olet erityisesti kiinnostunut? Luitpa fysiikkaa sitten milla linjalla tahansa, niin voin vakuuttaa, että joudut varmasti teoriaa pänttäämään kyllästymiseen asti.

Jos haaveilet säieteorioista yms. muista 26-dimensioisista mielikuvitusmaailmoista kuten aika moni lukion loppuvaiheessa (luettuaan jonkin "häävin" populaarifysiikan kirjan), niin suosittelisin miettimään tässä vaiheessa kahteen kertaan ennen kuin huomaat viimeistään 2. vuoden jälkeen että säieteorioilla yms. ei tee reaalimaailmassa yhtikäs mitään, vaan kyse on pikemminkin pienen seurueen matemaattisesta "piirileikistä". Viimeistään kvanttimekaniikan peruskurssilla sinulle selviää, että atomimaailman mallintaminen ei ole mitään helppoa saati "kivaa" puuhaa vaan raastavaa muuttujien raiskaamista matemaattisessa Hilbertin avaruudessa. Eikä mitään tuloksia pysty käytännössä analyyttisesti laskemaan kaikista yksinkertaisimpia esimerkkejä lukuun ottamatta, numeerisesti homma kylläkin onnistuu monessa (yksinkertaisessa) tilanteessa jos ongelman osaa asettaa tietokoneelle oikein (mm. Monte Carlo -simulointi). Fakta kuitenkin on, että suurin osa nykypäivän fysiikan tutkimuksesta on enemmän tai vähemmän kvanttimekaniikan soveltamista, ja siksi kvanttimekaniikan tuntemus on lähes jokaiselle fysiikantutkijalle itsestäänselvyys.

Kvanttimekaniikkaa ja muuta puhdasta teoreettista fysiikkaa pääset kyllästymiseen asti laskemaan, valitset minkä tahansa fysiikan linjan (opettajalinjasta en menis vannomaan ). Varmasti teoreettisen fysiikan linjoillakin on niitä soveltavampia suuntauksia, enkä sano että se olisi yhtään huonompi vaihtoehto kuin mikään muukaan. Säieteoriat yms. kannattaa kuitenkin suosiolla unohtaa "opintojen suurena päämääränä", ellet sitten oikeasti ole joku Einstein, joka päättää luopua oikeasta elämästään vähintään seuraavaksi 50 vuodeksi...

Ps. Tässä vertailun vuoksi esim. HY:n teoreettisen fysiikan laitoksen tutkimusaloja: http://www.helsinki.fi/~tfo_www/research/rese.html ja tässä TKK:n teknillisen fysiikan: http://tfy.tkk.fi/researchgroups/. Kannattaa muutenkin tsekata eri yliopistojen laitosten tutkimusaloja, ne kertovat mm. mitä tulevat opettajasi tutkivat ja mihin viimeisten vuosien syventävä opetus todennäköisesti tulee keskittymään. Sekä antavat vihjeitä, että jos tavoitteena on tutkijaksi jääminen ko. puljuun, niin millaisia mahdollisuuksia on saada töitä (mm. laitoksen henkilökunnan suuruus: kilpailu tutkijanpaikoista voi joissain paikoissa olla kovaa). Ainakin omana fuksivuotenani TKK:n teknillisen fysiikan laitokselle pääsivät kesätöihin tutkimusapulaisiksi kaikki työhakemuksen laittaneet fuksit, ja vanhemmista opiskelijoista aika huomattava osa toimii tutkimusapulaisina/tuntiassareina (jos vaan omaa kiinnostusta riittää).

amandrai
Seuraa 
Viestejä205
Liittynyt26.4.2010

Kannattaa lukea matikkaa. Se ei ainakaa mee hukkaan, teet sitten mitä tahansa. Lineaarialgebraa, osittaisdifferentiaaliyhtälöitä ja Fourier-analyysia nyt ainakin kannattaa kattella.

Realistisesti maisterin opinnoista voi maksimissaan nipistää kaksi vuotta pois, valmistua kolmessa vuodessa. Sitä varten tosin täytyy olla jo aika hyvä tuossa bisneksessä ja lisäksi tietää täsmälleen mitä tahtoo tehdä.

Suosittelisin kyllä mielummin niin että meet ensin istumaan mahdollisimman monelle peruskurssille ja vedät ne läpi täysin pistein. Sen jälkeen voi ruveta tenttimään.

Vierailija

Tuttu valmistui Helsingin Yliopistolta teoreettiselta fyssalta neljässä vuodessa, ei se siis mahdotonta voi olla. Työlästä ja vaikeaa ehkä, muttei mahdotonta.

Vierailija
Edup
Tuttu valmistui Helsingin Yliopistolta teoreettiselta fyssalta neljässä vuodessa, ei se siis mahdotonta voi olla. Työlästä ja vaikeaa ehkä, muttei mahdotonta.



"Tiukempiakin" kavereita löytyy. Tässä yksi kaikkien aikojen parhaista, jopa kansainvälisesti mitatenkin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksi_Vuorinen

Aleksi Risto Johannes Vuorinen (s. 11. maaliskuuta 1980 Helsinki) on suomalainen hiukkasfyysikko. Vuorinen sai vuonna 2008 Alexander von Humboldt -säätiön noin 1,2 miljoonan euron arvoisen Sofja Kovalevskaja -palkinnon.[1]

Vuorinen valmistui ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1998. Samana vuonna hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Filosofian maisteriksi hän valmistui 2001.[2] Hän väitteli filosofian tohtoriksi teoreettisesta fysiikasta 20. joulukuuta 2003 ja sai vuonna 2004 Suomalaisen tiedeakatemian väitöskirjapalkinnon.[3] Vuorisen väitöskirjan aihe oli ”The Pressure of QCD at Finite Temperature and Quark Number Density” eli ”Kvanttikromodynamiikan paine äärellisissä lämpötiloissa ja kvarkkien lukumäärätiheys”.[4] Valmistumisensa jälkeen Vuorinen työskenteli Washingtonin yliopistossa vuosina 2004–2007 ja vuoden 2007 syksyllä Wienin teknillisessä yliopistossa Lise Meitner -stipendiaatin turvin. Vuoden 2008 alusta Vuorinen on tehnyt tutkimusta CERNissä.

Sofia Kovalevskajan mukaan nimetty palkinto myönnettiin Vuoriselle ja seitsemälle muulle nuorelle tutkijalle virallisessa jakotilaisuudessa 25. marraskuuta 2008 Berliinissä.[5] Palkinto jaetaan erityisen ansioituneille nuorille tutkijoille ja sillä rahoitetaan viisivuotinen tutkimuskausi ja -ryhmä jossain saksalaisessa yliopistossa. Palkinnon rahoitus tulee Saksan koulutus- ja tutkimusministeriöltä.[1] Vuorinen aikoo näillä näkymin perustaa tutkimusryhmänsä vuoden 2009 alussa Bielefeldin yliopistoon,[6] missä hän palkkaa tutkimusryhmäänsä kolme tohtoritason tutkijaa ja neljä jatko-opiskelijaa.[1] Hän aikoo työskennellä Bielefeldissä yhteistyössä teoreettisen suurenergiafysiikan professorin Mikko Laineen kanssa.[6]

Vierailija
Garios
Osaisiko joku kertoa, onko teoreettisen fysiikan opintoja mahdollista suorittaa "normaalia" nopeammin ja intensiivisemmin?

Kyllä kai niitä kursseja voi tenttiä todella kovallakin tahdilla, jos vain rahkeet riittävät.

Garios
Opiskelen nyt siis ensimmäistä vuotta yliopistossa ja "joudun" jatkamaan omaa alaani vielä seuraavankin, ennen kuin voin aloittaa alalla, jota oikeasti tahdon opiskella.

Miksi et voisi opiskella fysiikkaa täydellä teholla jo ensi syksynä? Jos ei muuten, niin vaikka JOO-sopimuksen turvin.

Garios
Fysiikkaa jo opiskelevat (etenkin teoreettista), mitä te suosittelisitte minun omatoimisesti opiskelevan? Mistä kannattaa aloittaa? Osaisitteko ehdottaa joitain kirjoja?

Eiköhän ole parasta edetä, kuten yliopistossa. Kannattanee hankkia esimerkiksi kohdeyliopistosi ensimmäisten fysiikan kurssien oppikirjat.

Kuuba-Pete
Ps. Tässä vertailun vuoksi esim. HY:n teoreettisen fysiikan laitoksen tutkimusaloja: http://www.helsinki.fi/~tfo_www/research/rese.html ja tässä TKK:n teknillisen fysiikan: http://tfy.tkk.fi/researchgroups/.[/quote]
En tiedä, mihin päin Suomea ketjun aloittaja haluaa opiskelemaan.. mutta TKK:n fysiikkaa lueteltaessa kannattaa myös muistaa Kylmälaboratorio, joka on erillisyksikkö (ei TKK:n fysiikan laitoksen alla).

Kuuba-Pete
numeerisesti homma kylläkin onnistuu monessa (yksinkertaisessa) tilanteessa jos ongelman osaa asettaa tietokoneelle oikein (mm. Monte Carlo -simulointi).

Tuossakin tulee melkoinen ongelma, jos kyseessä on monen partikkelin fermionisysteemi..

Vierailija
Totuus?
Kuuba-Pete
Ps. Tässä vertailun vuoksi esim. HY:n teoreettisen fysiikan laitoksen tutkimusaloja: http://www.helsinki.fi/~tfo_www/research/rese.html ja tässä TKK:n teknillisen fysiikan: http://tfy.tkk.fi/researchgroups/.

En tiedä, mihin päin Suomea ketjun aloittaja haluaa opiskelemaan.. mutta TKK:n fysiikkaa lueteltaessa kannattaa myös muistaa Kylmälaboratorio, joka on erillisyksikkö (ei TKK:n fysiikan laitoksen alla).[/quote]
Jep, eipä tuo kylmiskään tosiaan mikään ihan "pikku pulju" ole (nopeasti laskettuna henkilökuntaa n. 130, joista muutama lienee sihteeri ja loput tutkijoita).

Voisihan sitä mainita Otaniemen omista puljuista vielä esim. VTT:n ja Micronovan, jotka nekin palkkaavat teknillisiä fyysikoita suht ahkeraan...

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

Raakaa tenttimistä vaan sotkee pakolliset harkkapaketit ja tietysti se ettei tenttejä järjestetä itselle sopivin väliajoin.

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Vierailija

Myös teoreettisen fysiikan lukijat aloittavat opinnot peruskursseja käymällä. Jos yliopistossasi on fysiikan laitos käy siellä lukemassa sivuaineena peruskursseja. Ja sama matematiikassa, tulet tarvitsemaan sitä paljon. Jos näitä kursseja ei yliopistossasi tarjota, kannattaa tutustua JOO-opintoihin, joista itselläni ei kyllä ole kokemusta.

Kuten on todettu, fysiikan opiskelu on työlästä (mutta palkitsevaa) laskemista. Kirjaa lukemalla asioita ei opi, vaan kirjasta katsotaan perusteoria jonka perusteella voi sitten alkaa laskemaan harjoitustehtäviä. Jos et pysty osallistumaan millekään kurssille tee kirjan harjoitustehtäviä.

Uusimmat

Suosituimmat