Miksei US-dollarin kurssi ole romahtanut?

Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Kreikan kriiseilyn takia pelätään nyt että koko Eurooppa uppoaa kuin Titanic.

Vaan Jenkeissähän oli hiljattain se hillitön sub-prime -kriisi, jonka piti kaataa koko maan talous ja kaikkee. Miksei jenkkitaalan kurssi ole romahtanut yhtään niin katastrofaalisesti kuin olisi voitu olettaa?

Ystäväni esitti tämän hyvän kysymyksen, ja tarjosi myös teorian: USA on paljon 'epäbyrokraattisempi' kuin EU. EU:ssa noudatetaan sääntöjä hyvin jäykästi, ja kun sitten jossain sääntöjä ei noudateta, koko järjestelmä romahtaa. USA:ssa taas jos joku ei noudata sääntöjä, siitä tulee vain paikallinen ongelma joka ei vaikuta kaikkiin.

Onko noin - vaiko jotain muuta? Taloustietäväiset kertokaa.

Sivut

Kommentit (38)

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Koko väestöstä.

Herroilla tosin pyyhkii hyvin. Sen verta miljardeja heille sysättiin. goldman&sachs jatkaa toimintaansa valtion epävirallisena talouspoliittisena neuvonantajana.
Nythän heistä olisi kivaa jos sielläkin voitaisiin keinotella päästökaupoilla ihan kuten euroopassakin. Se kun on hyvä tapa. Otetaan saasteita tulevaisuudesta nykypäivälle käyttöön ja luvataan hyvittää asia sitten kun tulevaisuus on tätä päivää.
Brasiliasta voisi ottaa mallia. Heitä ei lama huoleta, heillä kun johtajat ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön taloudesta, joten riskit luonnollisesti pyritään minimoimaan.
Toivottavasti peelot arkadianmäellä ottavat heistä mallia.

Koska saa sanoa lama?

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä13828
Liittynyt27.11.2006
PeterH
Kreikan kriiseilyn takia pelätään nyt että koko Eurooppa uppoaa kuin Titanic.

Vaan Jenkeissähän oli hiljattain se hillitön sub-prime -kriisi, jonka piti kaataa koko maan talous ja kaikkee. Miksei jenkkitaalan kurssi ole romahtanut yhtään niin katastrofaalisesti kuin olisi voitu olettaa?

Ystäväni esitti tämän hyvän kysymyksen, ja tarjosi myös teorian: USA on paljon 'epäbyrokraattisempi' kuin EU. EU:ssa noudatetaan sääntöjä hyvin jäykästi, ja kun sitten jossain sääntöjä ei noudateta, koko järjestelmä romahtaa. USA:ssa taas jos joku ei noudata sääntöjä, siitä tulee vain paikallinen ongelma joka ei vaikuta kaikkiin.

Onko noin - vaiko jotain muuta? Taloustietäväiset kertokaa.


En ole taloustieteilijä mutta kommentoin silti.

Lamat ja kriisit kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana. Eivät ne niin vain talouksia kaada. Ei Suomenkaan talous kaatunut 1990-luvun lamaan vaikka se oli pahin sodan jälkeen. Yleensä talousromahduksia kovaan ääneen huutelevat paljastavat lähinnä oman asiantuntemattomuutensa.

Sinänsä USAssa järjestelmä toimii tehokkaammin kun EUssa, koska sen johto on vahvempi. USAssa ollaan myös loppujen lopuksi aika pragmaattisia, kun finanssikriisin hoito vaati punaniskakonservatiivien pyhien periaatteiden vastaisia toimia, ne toteutettiin ja nyt pankkien toimintaa kriisin mahdollisina tietoisina aiheuttajina tutkitaan tosissaan. Euroopassa ei ehkä uskalleta tarttua riittävän tarmokkaasti ongelmiin.

Kreikan tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Sille ei vaan tehty mitään. Osin toki senkin vuoksi että koko EU oli pari vuotta lähes halvaantunut kiistaan Lissabonin sopimuksesta. Ei voitu tarttua ongelmiin koska ei saatu organisaatiota uudistettua niin että uusi organisaatio olisi voinut ongelmiin tarttua eikä vanhaa tehotonta kannattanut niihin sitoa (todella moni tärkeä hanke viivästyi tämän vuoksi oikeasti vuosia, täysin turhaan). Osin puuttumattomuus Kreikan tilanteeseen on kuitenkin johtunut tietynlaisesta häveliäisyydestä ja EUn hallinnon heikkoudesta, ei ole haluttu suututtaa kreikkalaisia ja mahdollisesti lisätä EU-vastaisuutta maassa.

Ei talous kovin helposti mihinkään romahda. Viime päivinä populistit ja muut propellihatut ovat kohisseet siitä kuinka euron arvo suhteessa dollariin on "romahtanut" ja kuinka katastrofaalista se meille eurooppalaisille muka tulee olemaan. No, Euron arvo on nyt suunnilleen samalla tasolla suhteessa dollariin kun vuonna 2006. Esim 2002 se oli nykyistä huomattavan paljon alempana eikä Euroopan talous silloinkaan ollut romahdusvaarassa. Euron devalvoituminen sitä paitsi hyödyttä dollarialueella toimivia eurooppalaisyrityksiä.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Vierailija
PeterH

Ystäväni esitti tämän hyvän kysymyksen, ja tarjosi myös teorian: USA on paljon 'epäbyrokraattisempi' kuin EU. EU:ssa noudatetaan sääntöjä hyvin jäykästi, ja kun sitten jossain sääntöjä ei noudateta, koko järjestelmä romahtaa. USA:ssa taas jos joku ei noudata sääntöjä, siitä tulee vain paikallinen ongelma joka ei vaikuta kaikkiin.
Onko noin - vaiko jotain muuta? Taloustietäväiset kertokaa.



Ei kai se Eurooppakaan ole mihinkään romahtanut?

Ja kiinalaiset, japanilaiset ja öljysheikit ovat valmiita panttaamaan vaikka oman peffansa jottei taala romahda.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
Pseudohippi
En ole taloustieteilijä mutta kommentoin silti.
Lamat ja kriisit kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana.

Tää tarvitsee kyllä nyt hieman tarkennusta. Ehkäpä sen lisäksi laatusanan tai kaksi.

Et kai nyt vain sano että lamat on järjestelmään "sisään rakennettu"? Koska niinhän ei yksiselitteisesti ole.

Vierailija

Jenkkilässä resursseja sidottiin ylettömään rakennusmassaan ja sotaan. Euroopassa sössi pari kääpiövaltiota jenkkien tuella talouttaan ja ...

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

Taala on valuutta, jonka nimiin maailmalla vannotaan. Euro on vain lyhyen ajan mikkihiiriraha,
jonka kohtalo alkaa jo olla selvä, painuuhan se alas päivä päivältä ja pahin on vielä edessä, kun Etelä-Euroopan maiden scämmi kokonaisuudessaan paljastuu. Ei olisi pitänyt myydä niitä markkapainokoneita vielä (ja Olli Rehn ja kumppanit haluavat Turkinkin EU:n ...).

Vierailija
jees

Koska saa sanoa lama?

Koska saa sanoa salaliitto?

Miksei kaikki suurvallat muka yrittäisi jallittaa toisiaan kulissien takana koko ajan?
Talouskriisin aiheuttaminen ei ole rikos.
Goldman sachs ei tule saamaan minkäänlaisia rangaistuksia, koska tekojen tahallisuudesta ei voi saada pitäviä todisteita. Voidaan vain olettaa heidän ja muidenkin 'asiantuntijoiden' olevan hyväuskoisia ja -tahtoisia hölmöjä joiden vilpittömät teot ja pyrkimykset "nyt vain vähän karkasivat käsistä". Samalla muutama miljaardi vilahti Sveitsin tileille.

edit. ...niin ja olisihan se vallan populistista väittää, että joku voisi olla vastuussa talouskriiseistä

Vierailija
Pseudohippi

Lamat ja kriisit kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana.



Tarkoitit varmaan, että lamat ja kriisit kuuluvat uusliberalistiseen markkinatalouteen? Tästähän on selvät todisteet. 1850-luvulta eteenpäin koko vuosisata oli yhtä talouskriisiä ja paniikkia. Samaan aikaan vapaa-kauppa ja muu taloudellinen liberalismi oli kovassa huudossa. Loppuna tälle hullutukselle oli tietenkin se 1930-luvun lama.

Toisen maailmasodan jälkeen ns. keynesiläisenä aikana taloudessa ei sitten ilmentynytkään kriisejä, jotka "kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana". Toki oli hitaamman kasvun aikoja, mutta romahduksilta ja paniikeilta vältyttiin.

Taloudelliset romahdukset ja paniikit ovat nyt uudelleen tulleet muotiin, kun ollaan siirrytty hallitusta markkinataloudesta kohti hallitsematonta markkinataloutta. Siihen eivät suuret ylikansalliset valtiot auta, kun ne ovat jo peruskirjoissaan sitoutuneet uusliberalistiseen talousoppiin.

Vierailija

Onko Dollari romahtanut vai ei? Riippuu tietysti siitä, minkä laskee romahdukseksi. Subjektiivisena mittarina oikeaa vastausta kun ei ole.

Tuosta kun vetäisee kunnon regressioanalyysin, niin eiköhän sieltä se hidas devaluoituminenkin löydy.

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä13828
Liittynyt27.11.2006
googeli
Pseudohippi

Lamat ja kriisit kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana.



Tarkoitit varmaan, että lamat ja kriisit kuuluvat uusliberalistiseen markkinatalouteen? Tästähän on selvät todisteet. 1850-luvulta eteenpäin koko vuosisata oli yhtä talouskriisiä ja paniikkia. Samaan aikaan vapaa-kauppa ja muu taloudellinen liberalismi oli kovassa huudossa. Loppuna tälle hullutukselle oli tietenkin se 1930-luvun lama.

Toisen maailmasodan jälkeen ns. keynesiläisenä aikana taloudessa ei sitten ilmentynytkään kriisejä, jotka "kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana". Toki oli hitaamman kasvun aikoja, mutta romahduksilta ja paniikeilta vältyttiin.

Taloudelliset romahdukset ja paniikit ovat nyt uudelleen tulleet muotiin, kun ollaan siirrytty hallitusta markkinataloudesta kohti hallitsematonta markkinataloutta. Siihen eivät suuret ylikansalliset valtiot auta, kun ne ovat jo peruskirjoissaan sitoutuneet uusliberalistiseen talousoppiin.


Tarkoitin sitä talousjärjestelmää, jonka nimiin on viime vuosina vannottu ympäri maailmaa Pekingistä Washingtoniin. En jaksa saivarrella nimistä.

Mutta olet oikeassa siinä että hitaan kasvun ja suhteellisesti suuremman vakauden järjestelmästä (Kriisinsä oli siinäkin. Öljykriisi nyt ensimmäisenä tulee mieleen.) on siirrytty (globaalisti ajateltuna) nopeamman mutta epävakaamman kasvun järjestelmään. Tämä on ollut viime vuosikymmeninä todellinen talouden megatrendi. Tätä siirtymistä on usein perusteltu globalisaation tuomalla välttämättömyydellä.

Oliko siirtyminen välttämätöntä ja onko tehty valinta oikea vai väärä ovat poliittisia kysymyksiä.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Vierailija

Minun käsitykseni mukaan lamat syntyvät siitä kun velkamäärien kasvu ylittää reaalitalouden kasvun. Toisin sanoen investoinnit, tuotannon määrä ja yksityinen velka kasvaa nopeammin mitä kysyntä.

Kun raja tulee vastaan, joku leikkaa velanottoaan ja / tai korot nousee. Tämä taas johtaa kaikkien muidenkin pysähtymiseen sekä konkursseihin että velkamäärien takaisinmaksuun. Tämänhetkisen laman ongelmana on se, että jälleen kerran tehtiin kuplaa, mutta tällä kertaa sitä ei purettukkaan vaan puhalletaan uutta kuplaa. Tai oikeastaan tämän laman pohja kylvettiin jo teknokuplan jälkimainingeissa.

Vieläkään ei anneta reaalitalouden näyttää millä tasolla oikeasti ollaan menossa, eikä varmaan annetakkaan ennenkuin valtioiden velkaantumiselle tulee raja vastaan. Tämä tapahtuu kun luotottajat alkavat vaatia korkeampia korkoja koska olemme ylivelkaantuneita kaikki. Tähän mennessä mm. Kiinan kannalta on kannattanut tukea lännen kulutusjuhlia, he ovat rakentaneet teollisuutta ja infraa samaan aikaan kun täällä on velkaannuttu. Hoemme että Kiinan pitäisi vahvistaa yuania, mutta entäs jos Kiina tekeekin niin? Sen jälkeen he voivat ostaa loputkin bisnekset mitä länsimaihin jäi pyörimään vielä.

Pahinta tässä on juuri se että kriisiä vähätellään, 2008 oli vielä mahdollista selvitä pienemmillä vahingoilla, mutta päädyttiin lakaisemaan vielä kerran ongelmat maton alle. Olen kyllä ollut väärässä talousasioissa lukemattomia kertoja, mutta vasta kun löysin muitakin kuin virallisia tahoja lähteiksi alkoi vyyhti purkautumaan ja asiat selvenemään. Useat tahot ennustivat nykyisetkin ongelmat.

Muutama lähde::

http://market-ticker.denninger.net/

http://maxkeiser.com/

http://globaleconomicanalysis.blogspot.com/

http://www.youtube.com/user/schiffreport?blend=1&ob=4

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
PeterH
Vaan Jenkeissähän oli hiljattain se hillitön sub-prime -kriisi, jonka piti kaataa koko maan talous ja kaikkee. Miksei jenkkitaalan kurssi ole romahtanut yhtään niin katastrofaalisesti kuin olisi voitu olettaa?



Dollarihan romahti.

Jotkut odottivat taalan arvon laskevan 1 € = 2 $. Aivan näin ei käynyt, vaan dollarin arvo laski tasolle 1,65 $ = 1 €, jonka jälkeen dollari on vahvistunut suhteessa euroon.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
googeli
Pseudohippi

Lamat ja kriisit kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana.



Tarkoitit varmaan, että lamat ja kriisit kuuluvat uusliberalistiseen markkinatalouteen? Tästähän on selvät todisteet. 1850-luvulta eteenpäin koko vuosisata oli yhtä talouskriisiä ja paniikkia. Samaan aikaan vapaa-kauppa ja muu taloudellinen liberalismi oli kovassa huudossa. Loppuna tälle hullutukselle oli tietenkin se 1930-luvun lama.

Toisen maailmasodan jälkeen ns. keynesiläisenä aikana taloudessa ei sitten ilmentynytkään kriisejä, jotka "kuuluvat markkinatalouteen olennaisena osana". Toki oli hitaamman kasvun aikoja, mutta romahduksilta ja paniikeilta vältyttiin.




Olihan niitä kriisejä. Öljykriisi 1973 ja toinen öljykriisi 1982. Teknokuplan puhkeaminen 2001 ja finanssikriisi 2008.

Kasvu ja talouden ylikuumeneminen kuuluvat markkinatalouteen. Talouspolitiikalla pyritään vaimentamaan ylikuumenemista ja pienentämään lamaa.

Kommunistinen suunnitelmatalous ei ajaudu kriisiin, koska se on jatkuvasti kriisissä.

-

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat