Aivoaalloista

Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Kun monesti aivojen tilaa mitataan noilla jollain aivoaalloilla jotka muuttuu esim unessa erilaisiksi.. jne.. jotain alfa ja beetta -aaltoja.. mitä ne aallot on, mikä aaltoilee, mistä se tulee ja miksi se vaikuttaa aivojen toimintaan? Onko ne lähinnä jotain mihinkään vaikuttamatonta seurausta jostain muusta?

くそっ!

Kommentit (3)

Vierailija
Ronron
Kun monesti aivojen tilaa mitataan noilla jollain aivoaalloilla jotka muuttuu esim unessa erilaisiksi.. jne.. jotain alfa ja beetta -aaltoja.. mitä ne aallot on, mikä aaltoilee, mistä se tulee ja miksi se vaikuttaa aivojen toimintaan? Onko ne lähinnä jotain mihinkään vaikuttamatonta seurausta jostain muusta?

Jos syö miedosti maustettua kasvisruokaa ja käyttää ruokajuomanaan vettä, pissa-aallot päässä loiskuvat miellyttävämmin kuin jos esim. syö vahvasti sipulilla maustettua nautasikapihviä, jonka painikkeeksi hörppii kossua.

Vierailija

EEG-käyrässä uni näkyy erilaisina aaltoina.

Lainaan Wikistä:

Valveella, vireystilan ollessa korkealla EEG-käyrät ovat epäsäännöllisiä ja matala-amplitudisia, heti silmät suljettaessa ilmaantuu pientä synkronisaatiota käyrissä vireystilan laskettua (alfa-aallot). NREM-unen ensimmäisessä vaiheessa, nukahdettaessa, alfa-toiminta korvautuu vähitellen hitaammilla theta-aalloilla, jotka taas unen syvetessä muodostavat hetkittäisiä synkronoituneita komplekseja (unisukkulat). Nämä taas estävät aivoissa samaan aikaan syntyviä suuri-amplitudisia potentiaaleja (K-sukkulat) herättämästä nukkuvaa. Syvimmässä unen vaiheessa (hidasaaltouni) vielä hitaammat, synkronoidut delta-aallot näkyvät käyrässä vallitsevina, jolloin herääminen on epätodennäköisintä ja uni syvintä. Ortouni on rauhallista, ja se sijoittuu pääasiassa alkuyön tunteihin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uni

Eli ei pseudotiedettä, vaan nimitys EEG-käyrästä tulkittaviin unen syvyysasteisiin.

Vierailija

EEG:n taajuusalue on noin 1-50 Hz; jänniteheilahdusten amplitudi on 5-300 uV. Kun normaalihenkilö lepää hiljaisessa huoneessa valveilla, mutta silmät kiinni, havaitaan signaali, joka käsittää noin kymmenen heilahdusta sekunnissa. Tämän alfarytmin suurin amplitudi voidaan mitata päälaen- ja takaraivolohkoilla. Aistihavaintojen, etenkin näköärsykkeiden ja henkisten suoritusten yhteydessä alfarytmi häviää ja esiin tulee korkeampi taajuus, beettarytmi (13-25 Hz), jolloin EEG:n amplitudi selvästi pienenee. Normaalihenkilöiden elektroenkefalogrammissa esiintyy harvoin hitaampia vaihteluja kuin alfa-aallot. Jos sellaisia näkyy valveilla olevilla henkilöillä (paitsi vastasyntyneillä), voi se olla merkki aivosairaudesta tai aivovauriosta. Hitaampia rytmejä kutsutaan nimillä thetarytmi (3-7 Hz) ja deltarytmi (0,5-3,5 Hz).

EEG-aaltojen perustana ovat hermosolujen sähköilmiöt. Vaikuttaa siltä, että pään pinnalta rekisteröitävissä olevat kortikaaliset jänniteheilahdukset syntyvät aivokuoren solujen postsynaptisten potentiaalien summana; aktiopotentiaalin primäärivirta on kvadrupolaarinen (kaksi vastakkaista dipolia), joten sen aiheuttamat kentät pienenevät nopeasti etäisyyden funktiona. Koska yksittäinen PSP synnyttää vain suuruusluokkaa 10-14 Am olevan virtadipolin, tuhansien synapsien on aktivoiduttava synkronisesti, jotta ilmiö nähtäisiin EEG:ssä.
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L3.html

Uusimmat

Suosituimmat