Seuraa 
Viestejä45973

Muutama vuosi sitten puhuin, kouluopetuksesta muistamaani, keskipakoisvoimasta. Ja johan nostivat oikeistoänkyrät metelin: ihan hirveästi oli loukattu fysiikan ehdotonta totuutta ja puhdasta teoriaa.
Ja todellakin, kyllähän JATKAMISVOIMA on asiassa suora ja täsmällinen ilmaisu.

Se kuulu laitostiede, jota puolustetaan, jota silloinkin puolustettiin, sepä ei näytäkään ottavan asiaan yhtä ehdottoman totuudellista puhdasta kantaa. Tämän aamun ylläpidon uutisessa termiä jälleen käytetään.

Jatkamisvoiman ajatus on itse massan eli kappaleen jatkaminen. "Keskipakoisvoiman" ajatus oli ja vieläkin on voima kehän keskipisteen suhteen.

Mitä sanotte termeistä?

Sivut

Kommentit (476)

Keskipakovoima on siksi outo käsite, ettei sitä oikasti ole. Jos kappale pysyy radalla, niin siihen vaikuttaa silloin keskeiskiihtyvyys pyörimisliikkeen keskipisteen suuntaan. Jos keskeiskiihtyvyyttä ei ole, niin silloin kapplele erkanee ikäänkuin siihen vaikuttaisi jokin keskipakovoima.

Mutta käytännön kannalta minun mielestäni tämä keskipakovoima on aika kätevä ajatus. En osaa sanoa, miten tuollainen JATKAMISVOIMA helpottaisi asiaa. Eihän sellaistakaan ole. Opetetaan asiat niin kuin ne ovat.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704

Keskipakoisvoimaa voi käyttää huoletta, jos käyttää oikeassa paikassa. Esimerkiksi pyörivän kappaleen sisäisiä voimia laskeskeltaessa.

Minua ei oikeastaan häiritse, vaikka joku käyttäisi sanaa jatkamisvoima jotain asiaa selittäessään, mutta jos niitä itse keksittyjä nimityksiä alkaa esiintyä liikaa, niin tekstin ymmärtäminen alkaa vaikeutua.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
komue
Keskipakovoima on siksi outo käsite, ettei sitä oikasti ole. Jos kappale pysyy radalla, niin siihen vaikuttaa silloin keskeiskiihtyvyys pyörimisliikkeen keskipisteen suuntaan. Jos keskeiskiihtyvyyttä ei ole, niin silloin kapplele erkanee ikäänkuin siihen vaikuttaisi jokin keskipakovoima.

Mutta käytännön kannalta minun mielestäni tämä keskipakovoima on aika kätevä ajatus. En osaa sanoa, miten tuollainen JATKAMISVOIMA helpottaisi asiaa. Eihän sellaistakaan ole. Opetetaan asiat niin kuin ne ovat.


Fiilataan taas pilkkua.
On oltava keskihakuvoima F, joka saa kappaleen radan kaartumaan: F=m*v^2/r
Yhtälön oikeaa puolta kutsutaan "keskipakovoimaksi". Kätevä käsite oikein käytettynä.

Jatkamisvoima- termiä en ole ennen kuullut. Massan hitaus on tutumpi käsite. Tarvitaan voima muuttamaan massan liiketilaa ts. antamaan kiihtyvyyttä: F=ma

Fiilataan lisää pilkkua. Keskipakoisvoimahan johtuu siitä, että ollaan koordinaatistossa joka kiertää suhteessa maailmankaikkeuden tähtiin. Keskipakoisvoiman saa putkahtamaan ulos yleisestä suhteellisuusteoriasta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095
tuomari
Fiilataan lisää pilkkua. Keskipakoisvoimahan johtuu siitä, että ollaan koordinaatistossa joka kiertää suhteessa maailmankaikkeuden tähtiin. Keskipakoisvoiman saa putkahtamaan ulos yleisestä suhteellisuusteoriasta.

Kyllä keskipakoisvoima tulee myös klassisesta mekaniikasta, kun vain laitat koordinaatiston pyörimään.

Ilman muuta saadaan klassisesta mekaniikasta. Klassinen mekaniikka ei vain selitä mitä on voima ja mikä sen aiheuttaa. Eli keskipakoisvoima on suhteellisuusteorian tuotos ja liittyy olellisesti massaan.

Löpinää... suhteellisuusteoria ei kuitenkaan pysty selittämään mitä on massa. Vaikka se todistaakin hitaan ja painavan massan ekvivalenssin niin itse massa jää epäselväksi. Olisinkin muuten utelias tietämään kytkeytyykö Higgsin mekanismin myötä hitaus jollain tavalla raskaaseen massaan. En ole itse tämmöiseen törmännyt.

Massa on aineen ilmenemistä vetovoimassa. - Tunnuslausealleikirjkoituksessanikin julistan, että aien ilmenee vain liikekenään. Muuten kuin vetovoimassa aienen massa ei varsinaisesti voi ilmetä.

Kuitenkin Einsteinin kaava E =mc^2. Massa tässä on energiatulon toinen tekijä. Johdamme kaavasta: m=E/c^2.

Kaavasta voidaan johtaa myös valon nopeus: c=+-(E/m)^-½. Tässä E ja m kyllä pitäisi saada vakioiksi. Huomatkaapas, että juuri täten saisimme myös vetovoiamn nopeuden. Kyse on irtomisen kynnyksestä ja irtoamisnopoeudesta.

Kappaleen painovoimalle, joka siis kaavana on F=ma, m tarkoittaa tässä kappaleen itsensä, vaan ei lähteen, massaa. Tulona kyseessä on neliölauseke. Tehtäessä yhtälö painovoimalla onkin kaksi juurta.
Toinen on kiihtyvyysvoima, toien inertia eli hitaus, jolla massa vastustaa kiihtyvyyttä. Eli: kihtyvyysvoima ja inertia ovat yhtä suuret mutta suunnaltaan voimina vastakkaiset. Sama ilmenee edellä, kun vaihteeksi johdimme valon nopeuden massasta ja energiasta. Siis kaksi juurta.

Vierailija

Mä olen nyt hieman hämmentynyt.

Jos mulla on metrin ympyrä R=0,5m

Ympyrässä pyörii pystyssä kehällä 500 grammainen siipi, joka on keskeltä kiinni varren välityksellä vertikaali akseliin...millä g-voimalla laite pyrkii  katkaisemaan siipeä ?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095

Keskeiskiihtyvyys lasketaan a = v^2/r, jossa v on kehänopeus ja r on säde.

Vaihtoehtoisesti a = omega^2*r, jossa omega on kulmanopeus (radiaania/s).

G-luku on kiihtyyvyys yksikkönä Maan putoamiskiihtyvyys.

Eli jos sinun siipi pyörii 0.5 m säteellä 100 m/s, a = 20000 m/s, eli noin 2000 G-yksikköä.

Jos siipi painaa 0.5 kg, sen radalla pitämiseen tarvitaan 10 kN:n voima, (eli noin tonni).

Oletko ihan varma tuosta 1900 rpm:stä (en itse olisi lähelläkään tuollaista roottoria mittaamassa sillä kädessä pidettävällä mittarilla)?

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
Keskeiskiihtyvyys lasketaan a = v^2/r, jossa v on kehänopeus ja r on säde.

Vaihtoehtoisesti a = omega^2*r, jossa omega on kulmanopeus (radiaania/s).

G-luku on kiihtyyvyys yksikkönä Maan putoamiskiihtyvyys.

Eli jos sinun siipi pyörii 0.5 m säteellä 100 m/s, a = 20000 m/s, eli noin 2000 G-yksikköä.

Jos siipi painaa 0.5 kg, sen radalla pitämiseen tarvitaan 10 kN:n voima, (eli noin tonni).

Oletko ihan varma tuosta 1900 rpm:stä (en itse olisi lähelläkään tuollaista roottoria mittaamassa sillä kädessä pidettävällä mittarilla)?

Tässä on tosiaan nyt jotakin hämärää...eihän tuo siiven pitäisi mitenkään kestää 2000tta Geetä ?

Mittari näytti kerran 19..useimmin 18ta. Se näytti myös 36 jos takana olve siipi osui keilaan.

elmis
Seuraa 
Viestejä465

Major_Breakthrough kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
Keskeiskiihtyvyys lasketaan a = v^2/r, jossa v on kehänopeus ja r on säde.

Vaihtoehtoisesti a = omega^2*r, jossa omega on kulmanopeus (radiaania/s).

G-luku on kiihtyyvyys yksikkönä Maan putoamiskiihtyvyys.

Eli jos sinun siipi pyörii 0.5 m säteellä 100 m/s, a = 20000 m/s, eli noin 2000 G-yksikköä.

Jos siipi painaa 0.5 kg, sen radalla pitämiseen tarvitaan 10 kN:n voima, (eli noin tonni).

Oletko ihan varma tuosta 1900 rpm:stä (en itse olisi lähelläkään tuollaista roottoria mittaamassa sillä kädessä pidettävällä mittarilla)?

Tässä on tosiaan nyt jotakin hämärää...eihän tuo siiven pitäisi mitenkään kestää 2000tta Geetä ?

Mittari näytti kerran 19..useimmin 18ta. Se näytti myös 36 jos takana olve siipi osui keilaan.

Kokeileppa huviksesi jollain tunnetulla pyörimisellä saadaksesi jonkun referenssin. Tuo 1900 rpm on jo sellainen vispaus ettei siipeä erota silmällä. Tuo 100 m/s kehänopeus on myös paljon enemmän kuin esimerkiksi mäntä liikkuu polttomoottorissa.

QS
Seuraa 
Viestejä5763

Realistisia ovat luvut, ja vastaavat Neutronin laskemia, jotka myös oikein.

Autonkin rengas pyörii moottoritienopeuksilla lähellä 1000 rpm ja ulkokehällä kiihtyvyys usean sadan g:n verran.

Kaavani ovat lähtökohtaisesti yliluonnollisissa yksiköissä c = ħ = 1/2π = ε = μ = -1 = 1

Vierailija

elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
Keskeiskiihtyvyys lasketaan a = v^2/r, jossa v on kehänopeus ja r on säde.

Vaihtoehtoisesti a = omega^2*r, jossa omega on kulmanopeus (radiaania/s).

G-luku on kiihtyyvyys yksikkönä Maan putoamiskiihtyvyys.

Eli jos sinun siipi pyörii 0.5 m säteellä 100 m/s, a = 20000 m/s, eli noin 2000 G-yksikköä.

Jos siipi painaa 0.5 kg, sen radalla pitämiseen tarvitaan 10 kN:n voima, (eli noin tonni).

Oletko ihan varma tuosta 1900 rpm:stä (en itse olisi lähelläkään tuollaista roottoria mittaamassa sillä kädessä pidettävällä mittarilla)?

Tässä on tosiaan nyt jotakin hämärää...eihän tuo siiven pitäisi mitenkään kestää 2000tta Geetä ?

Mittari näytti kerran 19..useimmin 18ta. Se näytti myös 36 jos takana olve siipi osui keilaan.

Kokeileppa huviksesi jollain tunnetulla pyörimisellä saadaksesi jonkun referenssin. Tuo 1900 rpm on jo sellainen vispaus ettei siipeä erota silmällä. Tuo 100 m/s kehänopeus on myös paljon enemmän kuin esimerkiksi mäntä liikkuu polttomoottorissa.

Se oli aika pelottava pyöriessään ..mun mittari itseasiassa osui kerran siipeen mittauksessa.

Siiven pinta on 1.5 mm vaneria joka on maalattu vahvasti ulkomaalilla ( ei vesiliukoinen ). Kaaret on 5 mm vaneria..paarteet on tuplamäntyrima liimattuna yhteen yllä ja alla...3x8 mm x 2  ( x 2 ) siis. Jättöreunat on pinnat yhdessä noin 15-20 mm syvälle ( tästä tulee kotelo/kuorirakenne ). Etureuna 3x8 mm mänty.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat