Mistä ilmakehän happi on peräisin?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2

Mutta onko ilman happi peräisin veden vai hiilidioksidin hapesta?

Tuota voisi helposti testata laittamalla vedeksi raskasta vettä.

Sivut

Kommentit (36)

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009
Lektu-Elli
6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2

Mutta onko ilman happi peräisin veden vai hiilidioksidin hapesta?

Tuota voisi helposti testata laittamalla vedeksi raskasta vettä.




Välikö tuolla, happi kuin happi ? Raskaalla vedellä eli D2O:lla? Paremmin kai happi-isotoopilla
18, kuten muinaisten lämpötilojen määritys Antarktisen jäistä ( isotooppisuhde =O 16/18 muuttuu lämpötilan funktiona).

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26909
Liittynyt16.3.2005
Lektu-Elli
6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2

Mutta onko ilman happi peräisin veden vai hiilidioksidin hapesta?




Fotosynteesissä vapautuva happi on peräisin vesimolekyyleistä.

Vierailija

Joo totta, sekoilin. Siis eri happi-isotoopilla voisi testata.

Olen miettinyt viime aikoina laattatektoniikkaa. Se maaperä, mikä sukelsi vaikkapa tuhat vuotta sitten, ja tulee nyt pintaan, tuo tuhannen vuoden takaisia olosuhteita ja lämpötilaa nykypäivään.

Vierailija

Happi on aktiivinen alkuaine ja katoaa nopeasti ilmakehästä, ellei sitä tuoteta lisää. (Nopeasti - geologisessa aikataulussa.)
Nyt pieni kysymys, kuinka paljon ihmisen ympäristörikos (joidenkin mielestä fossiilisten polttoaineiden käyttö on sitä) vähentää happea vuodessa?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26909
Liittynyt16.3.2005
Lektu-Elli
Olen miettinyt viime aikoina laattatektoniikkaa. Se maaperä, mikä sukelsi vaikkapa tuhat vuotta sitten, ja tulee nyt pintaan, tuo tuhannen vuoden takaisia olosuhteita ja lämpötilaa nykypäivään.



Sinulla on hieman hienosäätövaraa aikaskaaloissasi. Laattatektoniikassa puhutaan sadoista miljoonista vuosista. Muutama sata miljoonaa vuotta syvällä litosfäärissä myös hieman muuttaa "maaperän" ominaisuuksia siitä, mitä ne olivat ennen alityöntöön uoppoamista.

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009
Paco
Happi on aktiivinen alkuaine ja katoaa nopeasti ilmakehästä, ellei sitä tuoteta lisää. (Nopeasti - geologisessa aikataulussa.)
Nyt pieni kysymys, kuinka paljon ihmisen ympäristörikos (joidenkin mielestä fossiilisten polttoaineiden käyttö on sitä) vähentää happea vuodessa?



Ei kai ilmakehän happipitoisuuden vähenemistä ole havaittu? Pikemminkin voisi olettaa päinvastoin, kohonnut CO2 vauhdittaa fotosynteesiä (sademetsät viheriöivät enemmän - Nature 2008) ja happea syntyy lisää.

Vierailija
Neutroni
Lektu-Elli
Olen miettinyt viime aikoina laattatektoniikkaa. Se maaperä, mikä sukelsi vaikkapa tuhat vuotta sitten, ja tulee nyt pintaan, tuo tuhannen vuoden takaisia olosuhteita ja lämpötilaa nykypäivään.



Sinulla on hieman hienosäätövaraa aikaskaaloissasi. Laattatektoniikassa puhutaan sadoista miljoonista vuosista. Muutama sata miljoonaa vuotta syvällä litosfäärissä myös hieman muuttaa "maaperän" ominaisuuksia siitä, mitä ne olivat ennen alityöntöön uoppoamista.



Jos tulee esim tulivuoren purkaus, niin iso vuori voi syntyä tai kadota parissa päivässä.

Jos meren alla syntyy vaikkapa vuorijono, niin minkälaista vaikutusta sillä on meriveden pitoisuuksiin ja lämpötilaan jne.

Koska 2/3 maankuoresta on veden alla, niin siellä kai se tärkein tektoniikka tapahtuu.

Vierailija
Neutroni
Lektu-Elli
6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2

Mutta onko ilman happi peräisin veden vai hiilidioksidin hapesta?




Fotosynteesissä vapautuva happi on peräisin vesimolekyyleistä.



Saisko lisää perusteluita?

Vierailija
Hannu Tanskanen
Paco
Happi on aktiivinen alkuaine ja katoaa nopeasti ilmakehästä, ellei sitä tuoteta lisää. (Nopeasti - geologisessa aikataulussa.)
Nyt pieni kysymys, kuinka paljon ihmisen ympäristörikos (joidenkin mielestä fossiilisten polttoaineiden käyttö on sitä) vähentää happea vuodessa?



Ei kai ilmakehän happipitoisuuden vähenemistä ole havaittu? Pikemminkin voisi olettaa päinvastoin, kohonnut CO2 vauhdittaa fotosynteesiä (sademetsät viheriöivät enemmän - Nature 2008) ja happea syntyy lisää.

Tämä olikin kompa. Mikset laskenut?
Ilmakehässä on happea 5,1E14m2*0,21*10000kg/m2*1000/32 mol/kg = 3,3 E19 mol.
2004 fossiilisissa polttoaineissa paloi hiiltä 8000 milj.tonnia = 6,7E11 mol C.
Kun 1 mol hiiltä kuluttaa 1 moolin happea, niin ilmehän happea kului 6,7E11/33E15 = 2E-5 = 0,002%.
Jotta 1% ilmakehän hapesta häviäisi eikä mikään menetystä korvaisi, tätä menoa voisi jatkua 1000 vuotta. Sattumalta sama aika, jonka arvellaan fossiilisten polttoaineiden riittävän.
Lasku ei ole aivan korrekti, koska fossiilisissa polttoaineissa on myös vetyä ja joitakin hiven aineita. Näiden polttamiseen kuluu myös happea ehkä kaksi kertaa niin paljon hiili kuluttaa. 1% ilmakehän hapesta kuluisi siten jo runsaassa 300 vuodessa. Tällaista muutosta ei voi mitenkään mitata muutamassa kymmenessä vuodessa.

Vierailija
Paco
Hannu Tanskanen
Paco
Happi on aktiivinen alkuaine ja katoaa nopeasti ilmakehästä, ellei sitä tuoteta lisää. (Nopeasti - geologisessa aikataulussa.)
Nyt pieni kysymys, kuinka paljon ihmisen ympäristörikos (joidenkin mielestä fossiilisten polttoaineiden käyttö on sitä) vähentää happea vuodessa?



Ei kai ilmakehän happipitoisuuden vähenemistä ole havaittu? Pikemminkin voisi olettaa päinvastoin, kohonnut CO2 vauhdittaa fotosynteesiä (sademetsät viheriöivät enemmän - Nature 2008) ja happea syntyy lisää.

Tämä olikin kompa. Mikset laskenut?
Ilmakehässä on happea 5,1E14m2*0,21*10000kg/m2*1000/32 mol/kg = 3,3 E19 mol.
2004 fossiilisissa polttoaineissa paloi hiiltä 8000 milj.tonnia = 6,7E11 mol C.
Kun 1 mol hiiltä kuluttaa 1 moolin happea, niin ilmehän happea kului 6,7E11/33E15 = 2E-5 = 0,002%.
Jotta 1% ilmakehän hapesta häviäisi eikä mikään menetystä korvaisi, tätä menoa voisi jatkua 1000 vuotta. Sattumalta sama aika, jonka arvellaan fossiilisten polttoaineiden riittävän.
Lasku ei ole aivan korrekti, koska fossiilisissa polttoaineissa on myös vetyä ja joitakin hiven aineita. Näiden polttamiseen kuluu myös happea ehkä kaksi kertaa niin paljon hiili kuluttaa. 1% ilmakehän hapesta kuluisi siten jo runsaassa 300 vuodessa. Tällaista muutosta ei voi mitenkään mitata muutamassa kymmenessä vuodessa.




Yhden hiili moolin palaminen kuluttaa 2 happi moolia. CO2 nääs. Ellei kaikki mene siiten hiilimonoksidiksi

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26909
Liittynyt16.3.2005
kabus
Neutroni

Fotosynteesissä vapautuva happi on peräisin vesimolekyyleistä.



Saisko lisää perusteluita?



Fotosynteesi jakautuu valoreaktioon, jossa fotonien energiaa käytetään hajoittamaan vesimolekyyli hapeksi ja vetyioneiksi eräiden muiden molekyylien avulla. Pimeärekatiossa nuo vetyionit yhdistetään hiilidioksidiin ja apumolekyylit palaavat ennalleen.

Tarkempi kuvaus reaktioyhtälöineen löytyy Wikipediasta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26909
Liittynyt16.3.2005
Lektu-Elli
Jos tulee esim tulivuoren purkaus, niin iso vuori voi syntyä tai kadota parissa päivässä.



Kyllä tietysti, mutta yleensä se purkautuva materiaali on käynyt viimeksi pinnalla aika kauan ennen purkautumistaan.

Jos meren alla syntyy vaikkapa vuorijono, niin minkälaista vaikutusta sillä on meriveden pitoisuuksiin ja lämpötilaan jne.



Kyllä kai geologiset prosessit tuottavat kaikenlaista veteen liukenevaa tavaraa, mutta ne jakautuvat geologisesti lyhyessä ajassa koko vesitilavuuteen ja vaikuttavat lyhyellä aikaskaalalla vain vähän. Merien lämpötilaan vaikuttaa geotermistä lämpöä enemmän merenpohjan topografian aiheuttamat muutokset merivirtoihin ja sitä kautta ilmastoon.

Koska 2/3 maankuoresta on veden alla, niin siellä kai se tärkein tektoniikka tapahtuu.



Suurin osa tektonisista prosesseista on sitä, että uutta merellistä maankuorta syntyy keskiselänteillä ja työntyy vähitellen kohti rannikkoa tai hautavajoamaa, jossa kuori uppoaa jälleen syvemmälle toisen mannerlaatan alle. Meren pohjien ikä on vain joitakin satoja miljoonia vuosia. Mantereinen kuori on kevyempää ja paksumpaa ja jää alityönnöissä päällimmäiseksi materiaaliksi. Mantereista kuorta muodostuu nykyään äärimmäisen vähän, mutta toisaalta sitä ei myöskään häviä.

Vierailija
kabus

Yhden hiili moolin palaminen kuluttaa 2 happi moolia. CO2 nääs. Ellei kaikki mene siiten hiilimonoksidiksi

Happi esiintyy ilmakehässä O-O molekyylinä, jota laskussa käytettiin. Olisit tarkistanut laskelman, jossa happimoolin moolimassa on 32 g.
Mutta lopussa oli pieni virhe. Näiden polttamiseen kuluu myös happea ehkä kaksi kertaa niin paljon hiili kuluttaa. 1% ilmakehän hapesta kuluisi siten jo runsaassa 300 vuodessa. Tällaista muutosta ei voi mitenkään mitata muutamassa kymmenessä vuodessa.
Vedyn polttamiseen kuluu vain puolet hapesta verrattuna hiilen polttamiseen, joten 1% ilmakehän hapesta kuluisi 650 vuodessa ei 300 vuodessa nykyisessä energian käytössä.

Vierailija
Paco
kabus

Yhden hiili moolin palaminen kuluttaa 2 happi moolia. CO2 nääs. Ellei kaikki mene siiten hiilimonoksidiksi

Happi esiintyy ilmakehässä O-O molekyylinä, jota laskussa käytettiin. Olisit tarkistanut laskelman, jossa happimoolin moolimassa on 32 g.

Käytit jotain ihmeellistä lukua 32mol/kg. En tarkistanut laskujasi kyllä muutenkaan.

Vierailija
kabus

Käytit jotain ihmeellistä lukua 32mol/kg. En tarkistanut laskujasi kyllä muutenkaan.

Hyvä kysymys!
5,1E14m2*0,21*10000kg/m2*1000/32 mol/kg = 3,3 E19 mol
Selvennys O2 moolipaino on 32 g/mol, siis 1/(32 g/mol)=1/(32*0,001kg/mol)=1000/32 mol/kg (O2 moolia kilogrammassa, olisin sen voinut yksinkertaisimminkin merkitä)
0,21 on hapen osuus ilmasta, ilman massa neliömetrillä 10000 kg ja 5,1E14 maanpallon pinta-ala.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat