Seuraa 
Viestejä9177

Vähäinen on vaivasen mieli, alempi Aslakin ajatus.

Tässäkö on tuota joutoaikaa ollu , olen vähäsen vilkuillu
suomalaisten kansallieepposta Kalevallaa.
Tiijjä sitte mutta semmonen mieli se minulle ainaki tuli , son rievattu melko vanhaa tekstiä. Seki se kiinnitti huomijon, nekku sestothin ne Väinämöiset ja Ilmariset , olihan se vielä se lieto Lemminkäinenki, niin ne sesto eli seilas aina merellä selällisellä. Ei ne sauvonhet jokia, eikä soutanhet järviä.
Aina nekku venhellä liikku net olthin merellä.
Miten se soppii yhtehen makamas suomalaisista kerrothun historihan ?
No ei sitte ei huonostikhan. Historian mukhan suomalaiset ei ole mithän merikansaa, non asustelhet jokivarsilla ja järvien rannoilla.
Tässähän on ilmiselevä ristiriita.
Kansantarusto puhhuu merikansasta, historia mettäläisistä.
Kumpi son sitte väärässä ? Historia vai kansantarut ?
Vai muistelemmako met jonku toisen kansan taruja ja sankaritekoja ?
Vai onko se niin ,että Kalevalamme on niin vanha ainestolthan , että
historiakhan ei ossaa niin kauas menneisyythen mennä ?
Sitte se seki ihmetyttää, son pohjolaki meren takana Kalevalassa.
Jos tarusto olis syntyny jossaki nykysen suomen seutuvilla, niin mihin sitä maantiethellisesti sijottas Pohjolan ?
Sinnekö piti mennä venheillä laajan selällisen meren yli.
Tuskin vaivanen suomenlahti soppii tähän geograaffishen kuvaukshen.
Sitäpaitti senhän olis ollu helppo kiertää.

Eli siihen tulokshen mie ainaki olen Kalevalasta tullu , että maantiethellisesti se ei sovi mitenkhän nykysen suomen aluvhelle.
Eikä se ihan pureskelematta sovi mitenkhän siihen kuvhan, minkä historia antaa suomalaisista.
Historian mukhan suomalaiset ei ole olhet merikansaa, eikä asustelhet
laajemman meren rannoilla.
Sempä takia ainaki osa kansantarustostamme , on niin vanhaa perua
että sen syntyaikaa ei pystytä uskottavasti ajoittamhan.
Vanhimmat tarut ajoittuvat ajalle jolloin suomalaiset olthin merikansaa, mutta missäpäin maailmaa ?
Vai olemmeko anastanhet jonkun toisen kansan historiasta parhaita paloja ?

Sivut

Kommentit (79)

Kalevalalla ja Kalepoegilla on paljon yhteistä. Kulttuurivaihtoa on siis ollut. Sen ajan ihmisistä tuo Itämeri on kuitenkin ollut aika iso lammikko.

Tälläkin harjulla, jonka rinteellä asun, on kolme vanhaa pronssikautista hautaa ja laakso edessäni on vanhaa merenpohjaa. Joskus on rantaviiva kulkenut mökkini korkeudella. Epäilemättä näilläkin seuduilla on laulettu väinäisiä lauluja ja on hyvinkin paljon mahdollista, että juuri vanha Väinä on astellut samoja polkuja kuin minä ja välillä katsellut Ämmänmaarun ohi lounaaseen vainolaista odotellessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No vaikka mieki olen melkonen luonnonystävä, niin siltikki kehotan
lukemhan Kalevalan uuvesthan.
Otappa huomijhon yks pieni seikka. Pohjola ei välttämättä tarkota
pohjoista paikkaa, eikä Kalevala eteläsuomea.
Mihin sijotat pohjolan ? Ruothinko vai Ahvenanmaalle ?
Jos luet tarkoin kuvaukset pohjolasta,niin mikhän suomen läheisyyvessä sijatteva paikka ei niihin kuvaukshin sovi.
Ja Länsi-Suomea vasthan on seki ,että juuri net runot jokka on
ylheisesti hyväksytty Kalevalan vanhimmiksi osiksi, on koottu jopa maan rajojen ulkopuolelta, Karjalasta Aunuksesta.
Onhan niitä Kalevalaisia runoja tietenki ollu Länsi-Suomessaki, niinku koko suomen aluvhella. Mutta mikhän ei historiassa puolla sitä asijaa ,että
runot olis kulkeintunhet kohti ittää. Jopa varsin kauas maamme rajojenki ulkopuolelle. Lisäksi väestön virtaus on tiettävästi ollu ijästä länthen.
Vaikeaa on kuvitella ,että joku suullinen perimätieto kulkis vasten tätä virtaa.
Joten Länsi-Suomi Kalevalaisten runojen syntypaikkana, on täyttä höpinää.

vuosia sitten ilmestyneessä täysin tieteelisessä raportissani kiistatta osoitin kalevalan selitysmallistoksi tasan kaksi erillistä vaihtoehtoa, joista kunpikaan ei täysin sulje toista pois: nytkinhän onpi hyvinkin pitkälti niin, että kielitieteelinen analyysini osoitti vahvasti siihen, että kyseessä olisi kaikkien aikojen suurin kalavale...todellinen vonkale, jossa pari aata ja eetä on vaihtanut jossain alkuperäisen käsikirjoituksen ja julkaisuvaiheen välissä paikkaansa tarinan otsikossa, jolloin siitä tuli kalevala... toinen tieteelinen kalevalan arvoituksen selitysmallinihan pohjautui sekä antropologiaan että eläintieteelisiin löydöksiin kivikausien tunkioista, joista kaivelluista haukien leukaluista tehdyistä mittauksista on voitu kiistatta päätellä, ettei vesistöissämme elellyt noihinkaan aikoihin niin isoja hauinvonkaleita, että niitten leukaluista olisi saanut värkättyä raavaan miehen töppösormin näppäiltävää kannelta, joka kalevala nimellä nykyään tunnetussa ja varsin usein täytenä totena pidetyssä eepoksessa näyttelee keskeistä sijaa: tältäkin osin näyttäisi vahvasti siltä, että koko juttu on kuin onkin kalavale... toisaalta mikäli nojaudumme puhtaasti antropologisiin löydöksiin, tiedämme varmasti, että tuon aikuiset suomalaiset olivat huomattavan paljon lyhenpiä keskimitoiltansakin kuin nykyään, mutta että tämäkin seikka puolestansa siihen väitettyyn hauinleukaluiseen kanteleeseen yhdistettynä osoittaisi sitä, että tuon aikuisten suomalaisten on täytynyt olla hävyttömän paljon vielä tiedettyäkin lyhyenpiä, jotta aikuinen henkilö olisi kyennyt niin pienestä kanteleesta sulosäveliänsä näpläilemään... kalevalaa tälläkin tavoin ajatellen olisin henkilökohtaisesti kaikesta huolimatta edelleenkin valmis pistämään sekä tiedettähenkilöni maineeni että apurahani likoon sen vaihtoehdon puolesta, että se on elämää suuremmaksi tarinaksi paisunut kalavale...

Suomen asukaspäärä oli kivikauden loppupuolella jotain 5000 - 10 000 ja keskittyi pääasiassa rannikolle. Sisämaan ja Katrjalan asutus oli vähäistä ja hajanaista.

Pronssikaudella asukasmäärä nousi jo kymmeniin tuhansiin, mutta keskittyi edelleen rannikkoseuduille ja suurten jokien varsille. Kulttuurivaihtoa Viroon oli ja germaanista väestöä myös lounaasta siirtyi Suomeen. Idästä tuli myös väestöä, mutta usein se oli vain kiertoa Itämeren ympäri, samansukuisten ja -kielisten liikuskelua. Ne varhaisimmat laulut syntyivät siellä, missä olivat varhaisimmat ´suomalaiset´ ihmiset. Kun asutusta siirtyi rannikolta jokivarsia pitkin aina vain kauemmas sisämaahan, seurasivat laulut mukana.

Kalevalassa on niin vanhaa ainesta, että tuskin ne olisivat syntyneet vasta Aunuksen-Karjalassa.

Hurskapöllö
Kalevalalla ja Kalepoegilla on paljon yhteistä. Kulttuurivaihtoa on siis ollut. Sen ajan ihmisistä tuo Itämeri on kuitenkin ollut aika iso lammikko.

Tuotaah... oletko lukenut kalepoegia? Itse olen lukenut kalevalan ja vähän "kevennetyn" version kalepoegista, enkä sinällään niitä kovin samanlaisina pitäisi. Hyvinkin erilaisia tarinoita kaikkinensa. Pitäisi lukea ihan virallinen kalepoegi, kunhan vain kerkeäsi (tällä hetkellä lukuprojektina yhä VT läpi).

luonnonystävä
Seuraa 
Viestejä215
Aslak
Mutta mikhän ei historiassa puolla sitä asijaa ,että
runot olis kulkeintunhet kohti ittää. Jopa varsin kauas maamme rajojenki ulkopuolelle. Lisäksi väestön virtaus on tiettävästi ollu ijästä länthen.

Lännestä itään, nykyisen rajan takaiseen karjalaan suuntautuneen esihistoriallisen muuttoliikkeen puolesta puhuvat ainakin rautakautiset esinelöydöt ja paikannimet (esim. paljon häme-alkuisia paikannimiä Laatokan ympäristössä)

kytoann
Seuraa 
Viestejä1970

Se on muuten Kalevipoeg.
En minäkään ole kuin selaillut sitä, mutta kovasti se kalevalaa muistuttaa. Ainakin siellä mainitaan Suomi (Soome) ja Saari, joka Kalevalassakin esiintyy.

Pitäisi tosiaan lukea paremmin. Sekin.

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Wolf
Seuraa 
Viestejä820

Wähän kielistä ja murteista, Mauri Rastaan mukaan:

Kielellistä erottumista vasta noin 0-300 jKr:
• Suomen kielen länsimurteiden alkumuodon synty.
• Asutusta vain lounais-Suomen kapealla rantakaistaleella ja kolme asutuskeskittymää muodostaakin varhaisimman "Suomen":
1.) Vakka-Suomi
2.) Turun seutu
3.) Halikonlahden ympäristö
Sisämaan "valtaus" alkaa 300-luvulla Kokemäenjoen suupuolelta
• eteläpohjanmaalainen Kyröjoen suualue merkittävä kauppapaikka 400-600 jKr
• Päijänteen eteläosat n. 500 jKr, Sysmän tienoot n. 600 jKr
siis Hämeeseen tulee varsinaissuomalaista asutusta eli Häme alkaa syntyä n. 500-600. Asutustahan oli Hämeessa ennenkin, ts. "kantahämäläisten" joukkoon tulee vaikutusta/asutusta lännestä!
• sisämaassa saamelaisia (harvakseltaan)
• Laatokan rannat n. 800 jKr,
(muinais-)Karjalassa kantakarjalaiset puhuivat ennen tätä länsivaikusta Laatokan kantakieltä, joka täten muuntui omaksi muinaiskarjalan kieleksi
Vv. n. 0->1000 kehittyi ero (varsinais)suomalaisten ja hämäläisten murteiden välille:
• rannikon (varsinais)suomalaismurteisiin tehosivat Viron ja Ruotsin suunnan vaikutteet, osin siirtolaisuuttakin, jopa toisensuuntaista, ts. matkustusta Suomesta Viroon
• sisämaan hämäläismurteet säilyttivät paljon pohjoiskantasuomen piirteitä

Navigare necesse est, vivere non necesse (Cicero)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Tuo komea poikanen se puhhuu asiaa, son kalavalheita täynnä koko kalevala. Eipä tosihankhan täällä tuommosija haukija ole uiskennellu
joitten leukavärkeistä kantelheitaki sais tehtyä.
Sitte son " ylikansallista " löpinää melko iso osa Kalevalassa.
Israelilaisilta on "lainattu " kotijumalat , ne Uurimit ja Tunnimit.
Niistä on tehty Lemminkäisen äitin vertä itkevä kotijumala oravannahka.
Niinko koko Lemminkäisen taru vishin Egyptiläisiltä kopioitu.
Ainaki se tuonelan joki kertomus, missä Lemminkäinen palotelhan ja palaset levitethän tuonelan virthan. Kertomuksessa vain unohtu mainita alkuperäinen lähde, Osiriksen legenta.
Niimpä niin sama kerskailu ja kehuminen jatkuu, olhan maka Otawata ojentelemassa , taivhankantta takomassa.
Otava on yhäki vinkkurassa, ku viitonen väärippäin.
Eikä se Hubblekhan ole taivhalta vielä kantta löytäny.
Maka sitte kans laulethin Saamelaisen tietäjän Joukhaisen jänkhän.
Ja paskat sanon mie. Tyhjää kehumista ja rellestämistä koko kirja.
No suomalaiset omistavat ittens näkösen kansalliseeppoksen.

Ja vielä se joku yrittää solkata että , Kalevala olis alunperin Länsi-suomalainen , solkkasko maka Ilmarinen ja Väinämöinen
Turun vaiko Rauman murretta ?

Virolaisilla oli vain yksi Kalevipoeg. Sen sijaan täällä niitä oli yksi jotakin
pitäjää kohti. Kalevanpojan merkitys on jättiläinen, pohjoisessakin tunnettiin jatulit. Kalevanpojat olivat puoliksi jumalia, puoliksi ihmisiä. Siten Kalevalan nimisankarit ovat johteita vanhojen jumalten nimistä.
Pohjan Akka kuitenkin tarkoittaa Tanskan Margareetaa.

Viron Kalevipoeg sijoitutu aikaan enne ristiretkia ja niiden alkuun.
Kalevipoeg otetaan vangiksi ja saa palvella uusrikakiden aarteiden vartijana. Suomalaisten Kalevala sijoittuu 1400-luvulle, aikaan, jona täällä voitit korkeakulttuuri ja maatalous. Kalevalainen runoilu edellytti ammattimaisia muusukkoja ja runontekijöitä. Kalevalan nimihenkilöille voidaan osoittaa yhteys 1400-lukuun. M. Lemminkäisen vastine on Kaarle Knuutinpoika( Bonde).

Tuona aikana jumalat olivat menettäneet voimansa. Kalevalassa nuo entiset jumalhahmot mokaavat tämän tästä. Tämä inhimillinen piirre teki eepoksesta elävän.

Kalevalaisuudessa oli tuohon aikaan yhteisyyttä myös rajan toisen puolen elämään. Siten Kalevala jossakin määrin on yhteine eepos yli rajan.

Suomen asutettiin 1400-lvulla vitaaliveljiä, olleet Albrecht Mecklenburgilaisen liittolaisia. Merirunous Kalevalassa johtuu paljolti juuri heistä.

Myös Ruotsinmaan suurten sotien aikan vaikutti kalevalaiseen runokehitykseen, varsinkin Lemminkäisen osalta. Kaarle X Kustaan
suuri sotaretki Tanskaan oli kuin Sampo-runoa.

Aslak

Ja vielä se joku yrittää solkata että , Kalevala olis alunperin Länsi-suomalainen , solkkasko maka Ilmarinen ja Väinämöinen
Turun vaiko Rauman murretta ?

Kun ihmiset siirtyivät rannikolta sisämaahan, he veivät rannikon senhetkisen kielen mukanaan. Ja seuraavat muuttajat taas sen ajan kielen, jota eteläinen kulttuurivaihto koko ajan muokkasi. Näistä muuton kerrostumista syntyivät murteet, sekoittuen ja valikoituen. Kielen ajallisesti vanhinta ainesta löytyi - yllättävää kyllä - Aunuksen-Karjalasta. Oikeaan paikkkaan löysi Lönnroth, mutta siellä; vähän eristettynä sivistyksestä ´vanhimman´ kieliaineksen joukossa elivät yhä ne runonlauluperinteen taitajatkin.

ArKokselle väitän, että vaikka Kalevala sai koko ajan vaikutteita, niin ei se noin altis ollut ulkopuoliselle. Melkein väittäisin, että suomenniemeläiset ´pakanat´ ennenkaikkea halusivat pitää kiinni omasta pitkästä tarinaperinteestään. Kalevalahan on pitkälti pakanaisen kansan tarinaperinnettä - aika vähän sinne on saatu mahtumaan kristillistä ainesta.

Wolf
Wähän kielistä ja murteista, Mauri Rastaan mukaan:

Kielellistä erottumista vasta noin 0-300 jKr:
• Suomen kielen länsimurteiden alkumuodon synty.
• Asutusta vain lounais-Suomen kapealla rantakaistaleella ja kolme asutuskeskittymää muodostaakin varhaisimman "Suomen":
1.) Vakka-Suomi
2.) Turun seutu
3.) Halikonlahden ympäristö
Sisämaan "valtaus" alkaa 300-luvulla Kokemäenjoen suupuolelta
• eteläpohjanmaalainen Kyröjoen suualue merkittävä kauppapaikka 400-600 jKr
• Päijänteen eteläosat n. 500 jKr, Sysmän tienoot n. 600 jKr
siis Hämeeseen tulee varsinaissuomalaista asutusta eli Häme alkaa syntyä n. 500-600. Asutustahan oli Hämeessa ennenkin, ts. "kantahämäläisten" joukkoon tulee vaikutusta/asutusta lännestä!
• sisämaassa saamelaisia (harvakseltaan)
• Laatokan rannat n. 800 jKr,
(muinais-)Karjalassa kantakarjalaiset puhuivat ennen tätä länsivaikusta Laatokan kantakieltä, joka täten muuntui omaksi muinaiskarjalan kieleksi
Vv. n. 0->1000 kehittyi ero (varsinais)suomalaisten ja hämäläisten murteiden välille:
• rannikon (varsinais)suomalaismurteisiin tehosivat Viron ja Ruotsin suunnan vaikutteet, osin siirtolaisuuttakin, jopa toisensuuntaista, ts. matkustusta Suomesta Viroon
• sisämaan hämäläismurteet säilyttivät paljon pohjoiskantasuomen piirteitä

Tuosta voi saada sen virheellisen käsityksen, etti Suomessa olisi ollut asutusta ennen vanhempaa roomalaisaikaa. Siis tarkennukseksi: arkeologisten llöytöjen perusteella koko Suomen alue Lappia lukuunottamatta on ollut asutettuna kivikaudesta lähtien.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No jo vain se täälläki on ollu asutusta jo yli 5000 vuotta.
On niitä kivikautisija esinheitä täältäki löyvetty.
Varsinki Rovaniemen aluvhelta on löyvetty kivikautista esineistöä.

Miten son Arkos ? Palotelthinko Kaarle Knuutinpoika ja palaset
heitelthin tuonelan virthan?
Kyllä son selvä "lainaus " egyptiläisiltä Osiriksen tarusta.
Tiijjä sitte miten suhtautua nuihin muihin väitheishin,mutta" Kalevalan kieli"
puhuu omasta puolesthan paljon vanhemmasta ajasta.
Niinkuin muutamat muutkin kertomukset, esim; suuren sonnin tappaminen.
Tästäki tarusta löytyy yhtymäkohtia , ikivanhhoin kertomukshin, joita
saattaa lukea vaikkapa vanhemmasta Eddasta.
Kalevala on kaikenkaikkihans monikerroksinen teos, siihen on sekottunu monia kansainvälisiä tarustoja, niin ryöstöretkistä ku muistaki.
Sota sammostaki sisältää paljonki yhteneväisyyksijä Troijan sovan kans.
Kalevallaa vain pitäs lukea avoimin silmin.

Aslak

Sota sammostaki sisältää paljonki yhteneväisyyksijä Troijan sovan kans.
Kalevallaa vain pitäs lukea avoimin silmin.

Troijan sotahan lähti liikkeelle sitä, kun Paris ryösti Helenan. En saa Sampoa sopimaan tarinaan?

Ja totta haastat; Kalevala on ammoisen maamme ja kansamme ääni. Jotain haikuja ainakin.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Niin mie vain meinasin tuota , että molemmat sovat niin Troijan sota , ku
sammon ryöstöki olthin vain tavallisia ryöstöretkiä.
Troijja oli rikas muinainen valtio , kaupallisesti kattoen hyvällä paikalla.
Oli myytävää ja ostettavvaa.
(Pohjola oli sitä kans, mutta Sammon ansiosta.
mikä seki oli muka Kalevalalaisten aikhansaannos.
Tällä tarinalla lienee ollu tarkoitus jotensaki lievittää
sitä tosiasijaa , että kyshessä oli raaka ja tuhoisa ryöstöretki.)

Pohjolalla oli kans myytävää, ja kykyä ostaa.
Ei sota Sammosta ollu tavallista ryöstöretkeä kummempi.
Sitte vielä seki yhteneväisyys , molemphin sothin menthin laivoilla.
Seki son vähän ajattelemisen arvonen asija, suomessahan ei siihen aikhan ollu muuta vesikulkuneuvvoja ku , yhestä puusta koverrettuja ruuhia.
Tai pieniä lauttoja , joita meilläpäin kopukoiksi sanothan.
Mutta jos luethan Kalevallaa, niin pohjolan sotajoukko oli varsin suuri.
Tuskinpa sitä ees Kalevalan sankarit uskalsi uhata , muutaman miehen sotajoukolla. Toellisuuvessa son varmasti Kalevalan joukkoki ollu
monisatapäinen , vähinthäin. Suuria laivojaki on varmasti ollut riittävästi , sotajoukkojen kuljettamishen.
Mahollisesti jopa tuhansia miehiä käsittävä ryöstöarmeijja, osallistu sothan Sammosta, ihan niinkuin Troijjan sothanki.

Kalevalassahan on vanhoihin jumaluksiin varsin krisitillinen suhde.
Ne on muutettu puolijumalisksi eli jättiläisiksi, jotka ihmsiten tapaan mokaavat ja erehtyvät. Jumalalliosen korkeamman tiedon sijasta Kalevapoikia ohjaavat varsin inhimilliset tunteet ja tavat. Naista pitäisi saada, rikkautta pitäisi saada.

Klingen turinat muinaissuomalaisesta merivallasta ovat vain hölynpölyä.
Toisissa aiheissa on jo aiemmon todettu, että vähäinen väkiluku ja sen mukaien pitätymien pääelinkeinona pyyntitalouduessa estivät korkeakulttuurin muodostumisen, lukakaan täällä ei osattu. Paitsi rautakulttuuri oli jo 1000-luvulta korkealla, vrt. mongolit ennen Dz^innisisin valloituksia.

Kalevala on korkeakulttuurituote. Suomeenkin nousee korkeakulttuuri 1400-luvulla. Kalevala kertoo korkeakulttuurin perustamisesta. Se samlla oli yhä klaaniyhtiekunna kulttuuiria. Kalevala kertoo kahdestakin klaanista, Kalevalan ja Pohjolan. Lisänä tulee vielä Untamon ja Kullervon klaanisota.

Varsinkin Suuren Pohjan sodan aikna Leminkäiset jotuivat useaankin kertaan Tuonen virtaan, ja aina Suomi-äiti kokosi poikansa, kuten ruotulaitokseen kuului. Mutta kyllä samat asiat esiintyvät jo Kaarle
Kunntinpojan (Bonden) kohtaloissa. Hänkin oli verevä nuoriherra Viipurinlahtensa perällä. Vuonna 1448 hän lähit 800 miestät mukanaan ohjan tuville kuninkaan vaaliin. Ja hänet valittiinkin. Mutta sitten erotettiin, kun joukkokin oli hajaantunut omistamaan Ruotsia. Toisenkin kerran hän nousi kuninkaaksi, mutta ei enää oihan täsyvaltaiseksi. Ja taas erotettiin.
Hän oli jo pohjassa käynyt, jtoenkin päsäsyt eläkeläiseksi, musitaakseni Lounais-Suomeen, kun hänestä tuli vielä kolmannen kerran kuningas.
Tällä kertaa hän oli kyllä kuin varjoa Tuonelan mailta, Tottin veoljsten asettama nukkehallitsija. Sten Sture vanhemmalle hänne kerrotaan kuolinvutoelelaan sanoneen: Älä koskaan anna valita itseäsi kuninkaaksi.
Vasta Gustav Eriksson( Vaasa) 1523 uskalsi jälleen kuninkaaksi.

Sampo, se alkujaan oli pakanallinen patsas, joka pystyttäjilleen kantoi runsaasti lahjoja. Tästä kristillisenäkin aikan sanonta: Pitäisi laatia Sampo.

Tuo Ilmarinen, melkoien kerskuri, joak kehui laatineensa taivaanknnen ynnä takonenesna Pohjolaan Sammon. Kototantereilla hänestä ei ollut mosiin tekoihin. Siispä Sampoa oli lähdettävä ryöstämään.

Sammon aihehan maapallolla toistuu imperialismin aikana tämän tästä.
Viimieismpinä aikoina roolissa on ollut varsinkin öljy.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Kyllä son niin ,että Kalevalan perusta , ja usseimmat tarinoista
pohjautuvat yleismaailmallishin , kaikille yhtheishin tarustoihin.
Ihan niinku sanoin Osiriksen tarustoki, josta meillä kerrothan Lemminkäisen taruna.
Minusta son pikkusen vanhempi asija ku 1400 luvulta.
Samoin ku se ison sonninki tappaminen, joka seki on kansainvälistä
taruainesta , joka muuten voipi ihan hyvin nykysinkin härkätaistelujen muovossa. Monissa maailman tarustoissa on omat Kalevalansa, ja Pohjolansa, alkaen jo ikivanhasta Mahabharadasta ja Gilgames eepposesta asti. Ei nämä tarinat ole syntynhet historallisesti , niin myöhäin kuin
1400 luvulla. Kalevalassa niinkuin muissakin vanhemmissa eeppoksissa, on havaittavissa se , että ne ei ole olhet kirjoitetussa muovoissa. Niistä paistaa läpi kertomustyyli joka on tähänny siihen , että tarinat olis mahollisimman helppo muistaa.
Tässä on käytetty helppoa runomittaa apuna, toisinhans yksinkertasta
sävelmääkin. Siksi juuri runoja on laulettu , kaikkialla maailmassa , ei yksisthän Karjalan laulumailla.
Se on ollu hyvä konsti säilyttää , ja siirtää perimätietoa , sukupolvelta toiselle.
Juuri tämä kerrontatyyli osottaa Kalevalanki olevan " ikivanhaa"
tarustoa ja perimätietoa. Ajalta ennen kirjoituksen kehittämistä.
Luultavasti ajalta , joka on Egyptiläistä hieroglyyffikirjoitustakin paljon aikasempi.
Kalevalakin pohjautuu ihmiskunnalle yhteisiin tarinoihin ja myytteihin.
Eikä sunkhan mihinkhän mitättömhän Knuutinpojan homhin.
Varsinki ku kyshessä on ollu vain maalainen ( viljelijä) Bonde, tai Bunde.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat