Onko oikein että ns. HyväTyyppi pääsee rekrytointijonon ohi?

Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008
Työnantajien mielestä rekrytointi on aikaa vievää ja kallista, ja sopivien ehdokkaiden tunnistaminen on vaikeaa. Tämä käy ilmi Sales Hunters Oy:n toteuttamasta tuoreesta selvityksestä.

Selvityksen mukaan yritykset kertovat usein ylätason asioita yrityksestä ja maalailevat urakehityksen mahdollisuuksia, kun taas myyjää kiinnostaisi tietää, millaiset työn lähtökohdat ovat ja miten siinä onnistuu pääsemään pian järkeviin palkkoihin.
Jos työantajan maalailema pilvilinna ja työntekijän arjessa kohtaama todellisuus eivät kohtaa, honeymoon on nopeasti ohi. Silloin hyvänkin myyjän on vaikea saavuttaa asetettuja tavoitteita, jolloin pettymys muuttuu vielä molemminpuoliseksi. Ja kun menetettyjen kauppojen arvo sekä mahdollinen uudelleenrekrytointi lasketaan yhteen, virherekrytoinnin hinta nousee helposti kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin, Sales Huntersin hallituksen puheenjohtaja Ara Hopia sanoo.




Onkohan tämä eräitä merkittävimpiä syitä miksi ns. nepotismi laajennetussa merkityksessään kattaen siihen myös ystävät ja tuttavat sukulaisten lisäksi vallitsee yrityksissä ja kuntiena virastoissa sekä laitoksilla esimiesasemassa olevien henkilöiden keskuudessa? Ts. saadaan varmemmin hyvä tyyppi kuin pystymetsästä puun takaa?

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201...

-

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Suhdeverkostojen kautta rekrytoitavat ihmiset tulevat lähes poikkeuksetta suositusten avulla, joten huonot työntekijät karsiutuvat monesti varsin tehokkaasti. Miinuspuolena tässä on se, että parempiakin työntekijöitä voisi olla saatavilla tarkan rekrytointiprosessin avulla.

Esitetty tilanne on kuitenkin erilainen perinteisestä nepotistisesta mallista, jossa pomon poika saa parhaat duunit päältä, joita ei loppujen lopuksi edes hoida. Mutta kukaan ei uskalla pistää poikaa kilometritehtaalle.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
baal1984
Onkohan tämä eräitä merkittävimpiä syitä miksi ns. nepotismi laajennetussa merkityksessään kattaen siihen myös ystävät ja tuttavat sukulaisten lisäksi vallitsee yrityksissä ja kuntiena virastoissa sekä laitoksilla esimiesasemassa olevien henkilöiden keskuudessa? Ts. saadaan varmemmin hyvä tyyppi kuin pystymetsästä puun takaa?



Varmasti on. Suhteiden kautta saa kuitenkin totuudenmukaisemman kuvan työntekijästä kuin millään haastattelu- ja valintaprosessilla, jossa hakijat valehtelevat kilpaa sitä mitä uskovat työnantajan haluavan kuulla ja lähimmäksi oikeaa osunut saa paikan. Esimerkiksi tuttu voi tietää miten hakija on pärjännyt edellisissä hommissaan ja millainen luonne hänellä oikeasti on. Haastatteluissa ei varmasti olekaan muita kuin omasta mielestään avoimia, sosiaalisia, dynaamisia ja kunnianhimoisia hakijoita.

En sanoisi, että se on väärin. Ei työhönotto ole mikään jonotusprosessi, jossa jokainen pääsee töihin vuorollaan. Työnantajalla pitää olla oikeus valita työntekijänsä miten hän haluaakin sen tehdä. Se on toinen asia milloin se on fiksua. Varmaan siinä toteutuu turvallisuushakuisen toiminnan yleiset hyvät ja huonot puolet. Riski epäonnistua pahoin on pieni jos ottaa tutun, mutta toisaalta pienellä tuurilla voisi saada uusista hakijoista halvalla lahjakkaan mutta vaatimattoman vastavalmistuneen, joka kehittyisi nopeasti ja tuottaisi firmalle mansikoita ennen kuin tajuaa oman arvonsa.

Vierailija

On typerää luulla, että ihmisen persoonallisuus ei olisi osa hänen käyttökelpoisuuttaan työnantajalle tai vaikuttaisi ammatissa suoriutumiseen. Ei ole olemassa jotakin täysin käyttäytymisestä, sosiaalisista taidoista, miellyttävyydestä jne. irrotettavaa pätevyyttä, joka olisi jotenkin validimpi peruste työhönotolle ja oikeudenmukaisempi valintaperuste. Jotakuinkin kaikissa ammateissa se oma persoona ja siihen liittyvät ominaisuudet ovat osa kykyä suoriutua työtehtävistään hyvin ja olla toimiva osa työyhteisöä. Persoona ja ammatillinen osaaminen muodostavat jakamattoman kokonaisuuden.

Mm. suhteiden kautta hankittu tieto työnhakijasta on monesti hyvin arvokasta. Edeltävien työnantajien tai työkavereiden arviot tai mahdolliset muut kontaktit työhön ehdolla olevaan henkilöön ovat tärkeitä. Mutta on tietenkin selvää, ettei tämä kohtele tasa-arvoisesti tuttuja ja tuntemattomia. Elämä ei aina ole tasa-arvoista. Joissakin julkisissa viroissahan on varsin tarkat säännöt pätevyyksistä ja ansioiden arvioimisesta, mutta eipä näitä oikein voida soveltaa kaikkiin yksityisten yritysten palkkaustapahtumiin. Äärimmilleen vietynähän se tarkoittaisi perhe-yritysten tekemistä mahdottomiksi.

Oho
Seuraa 
Viestejä2004
Liittynyt2.3.2008
Feminine

Mm. suhteiden kautta hankittu tieto työnhakijasta on monesti hyvin arvokasta. Edeltävien työnantajien tai työkavereiden arviot tai mahdolliset muut kontaktit työhön ehdolla olevaan henkilöön ovat tärkeitä.



Tommosten kysyminen taitaa vaan olla enemmän tai vähemmän lain vastaista, pelkkä Google haku henkilön nimellä on rajatapus. Julkisella puolellalhan, lait ei oikeastaan sido valtiota joka voi milloin tahansa lakinsa kumota, tehdään ja saadaan tehdä suunnilleen mitä vaan, mutta yksityisellä pitää olla tarkempi oikeudellisten seurausten takia.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Entäs sitten kuin sukulaisnen otettaan töihin, niin mitäs sitten kuin se on niin huono, että paremmakin saa kuin ottaa ulkopuolisen. Ja mistäs tietää jos otettaan työntekijän sukulaisia, että ne on hyviä monesti paremmankin voi saada.

Ei rekryrointi niin vaikeaa ole kuin saa ilmaiseksi ilmoittaa työkkäriin ja sitten työnhakijalle tekee 30 minuutin haastattelun.

Vierailija
tiäremiäs

Ei rekryrointi niin vaikeaa ole kuin saa ilmaiseksi ilmoittaa työkkäriin ja sitten työnhakijalle tekee 30 minuutin haastattelun.



Miksi kuunnella 30 minuuttia valehtelua kun voi suhteiden avulla saada tietoonsa koko elämän kattavan totuuden? Ja jos sinä pystyt puolessa tunnissa tekemään jatkuvasti oikeita päätöksiä rekrytoinnin suhteen, niin ei muuta kuin alan hommiin vaan. Noilla kyvyillä saat todennäköisesti ihan itse määritellä palkkasi, työaikasi ja muut työhön ja palkkaukseen liittyvät pikkuseikat.

Vierailija

Kyllä se ihan oikein on. Itsekkin olen saanut töitä nimenomaan hyvien suhteideni ansiosta ja voin sanoa ettei harmita yhtään.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008
Feminine
Mm. suhteiden kautta hankittu tieto työnhakijasta on monesti hyvin arvokasta. Edeltävien työnantajien tai työkavereiden arviot tai mahdolliset muut kontaktit työhön ehdolla olevaan henkilöön ovat tärkeitä. Mutta on tietenkin selvää, ettei tämä kohtele tasa-arvoisesti tuttuja ja tuntemattomia..



Kaikkea työnhakijankaan ei ole pakko kertoa vaan jotain voi röyhkeästi jättää kertomatta esim. ottamalla sellaisen sivun CV:n liitteistä pois jossa viitataan työpaikkaan jossa ei syystä taikka toisesta voinut antaa keskimääräiseen tai sitä parempaan verrattavissa olevaa työpanosta.

-

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
ZiPA
tiäremiäs

Ei rekryrointi niin vaikeaa ole kuin saa ilmaiseksi ilmoittaa työkkäriin ja sitten työnhakijalle tekee 30 minuutin haastattelun.



Miksi kuunnella 30 minuuttia valehtelua kun voi suhteiden avulla saada tietoonsa koko elämän kattavan totuuden? Ja jos sinä pystyt puolessa tunnissa tekemään jatkuvasti oikeita päätöksiä rekrytoinnin suhteen, niin ei muuta kuin alan hommiin vaan. Noilla kyvyillä saat todennäköisesti ihan itse määritellä palkkasi, työaikasi ja muut työhön ja palkkaukseen liittyvät pikkuseikat.

Ei Tiäris tommosia itsestään kertonu, taidat sekoilla. Mielestäsi siis tuttavan tuttava on varmempi valinta kuin kuin useista hakijoista testattu?
Hyvä että ainakin Kelan pääjohtaja valittin mieleiselläsi tavalla, ilman testejä. Sinulla ( ja monella muulla) on monta syytä olla iloinen kun ketselet ja tutkit suomalaista nimittämispolitiikkaa.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Suhteiden hyödyntäminen vaatii pelisilmää. Itseänikin kutsutaan usein "parhaaksi", vaikka olen aika pyöreäpäinen. Tietääkö suosittelija oikeasti ketä on suosittelemassa? Riittääkö pelkkä huumorinvääntö lähikapakassa ansioiksi?

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija
tiäremiäs

Ei rekryrointi niin vaikeaa ole kuin saa ilmaiseksi ilmoittaa työkkäriin ja sitten työnhakijalle tekee 30 minuutin haastattelun.



jaahas,...

etsitään sitten kunnanjohtaja työkkärin kautta....
taitais tulla ruuhkaa hakijoissa...
vai ?

30 min haastattelu....
kertaa 500... 400... 300.. 200.. 100.. 50...
on perkeleesti energiaa hukkaa...
varsinkin jos "päänmetsästys" on jo tuottanut
paremman tuloksen terassilla...

kaikki paska duunit saatu normi
duuninhakuna...
ja kaikki hyvät hommat suhteilla...

näin se menee...

Vierailija
Jorma
tiäremiäs

Ei rekryrointi niin vaikeaa ole kuin saa ilmaiseksi ilmoittaa työkkäriin ja sitten työnhakijalle tekee 30 minuutin haastattelun.



Ei Tiäris tommosia itsestään kertonu, taidat sekoilla.



No kyllä tuossa nyt vaan harvinaisen selvästi seisoopi, että rekrytointi ei ole vaikeaa ja puolen tunnin haastattelulla selviää kaikki rekrytoinnin kannalta oleellinen. Itse kun en moiseen supermieheen/naiseen ole koskaan vielä törmännyt, enkä ole kyllä kenenkään muunkaan moisesta kuullut mainitsevan, niin minun on pakko olettaa että pieris puhuu itsestään.

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt12.4.2005

Rekrytointi on erittäin vaikea laji. Vaikka olisi satoja ja satoja ihmisiä haastatellut, voi haastattelutilanteessa tehdä vain melko matalan tason peruspäätelmiä suhteellisen suurella varmuudella. Paperit eivät kerro mitään siitä, miten asiakas saattaisi soveltua kyseiseen työhön.

Haastattelu onkin metodina vain hyvin karkea seula, mutta tottakai paljon parempi kuin ei mitään seulaa. Siksi on helppo ymmärtää kommentteja, joiden perusteella hyvin tunnettu muuttuja lasketaan korkeammalle merkitykselle kuin matalammalla tasolla arvioitu muuttuja.

Ja haastattelulla tarkoitan haastaltteluja, en mitään syväluotaavaa testijaksoa.

Vierailija

Tehokasta varmaan, mutta eihän se oikein ole.

Tämänkaltainen tapa saada töitä on varmaan kaikkein yleisin, ja varsinkin parhaat työpaikat menevät ns. tiskin alta. Tämä kuitenkin johtaa lahjakkuusreservin vajaakäyttöön, sillä on tutkimuksin todettu, että työläisperheestä tulevan akateemisen on vaikeampi saada koulutustaan vastaavia töitä kuin akateemisesta perheestä tulevan, jolla on valmiit suhdeverkostot.

Lyhyesti: Voi sitä, jolla ei ole suhteita.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat