Hakoisten linna sekä vanha Tallinna

Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Janakkalassa sijaitsevasta Hakoisten linnasta on väitelty, että sen viimeinen linna olisi alunperin ollut tanskalaisten rakennuttama.
Asiasta on olemassa hyvin ristiriitaista tietoa. Linnan raunioita argeologisesti tutkineet argeologit ovat väittäneet siinä olleen tanskalaista vaikutusta. Jälkeenpäin tämä on kyseenalaistettu.
Käsittääkseni Hakoisten viimeisin linna on rakennettu joidenkni arvioiden mukaan 1200-luvulla jälkeen kristuksen.
Kun lukee Tallinnan vanhan kaupungin historiaa ja lukee Tallinnan vanhan linnamuurin historiaa herää mieleen kieltämättä kysymyksiä. Paljon kysymyksiä.
Kummankin linnan alkuvaiheet kuvataan 1200- sekä 1300-luvuille. Tallinnan vanhalinnakin on tanskalaisten rakennuttama linna.
Näillä linnoilla on välimatkaa noin 150 km. Onko missään yhteyksissä tutkittu näitä linnoja ja oletettua Janakkalan linnavuorella tai Varikon niemellä sijainneen kaupungin sekä Tallinnan taustoja.
En ole mikään ammattihistorioitsija, en argeologi mutta onko mahdollista että kummatkin linnat olisi samojen rakennuttajien käsityötä? Onko asiaa koskaan mietitty tai tutkittu virallisesti tästä näkökulmasta?
Kun kerta tanskalaiset kovalla vaivalla pääsivät nykyisen Tallinnan aluella ja rakennuttivat sinne suojavallit, niin eivätkö he yhtä hyvin olsi voineet kivuta silloista Vantaan jokea pohjoiseen ja rakennuttaa tännekin linnan tai olla alkuperäisenä ideoijana linnavuorten ketjulle?
Tallinnassa tanskalaisten vaikutus loppuu ennen 1350-luvun puoltaväliä siirtyen sakalsaisille jolloin Hakoistenkin vuorella olisi tullut ongelmia huolto- että komentoyhteyksien katkottua jolloin Piispa Henrik olisi voinut oletetulla ristiritkellään vallata linnan itselleen ja tätä kautta päästä käsiksi koko linnoitusketjuun.

Sivut

Kommentit (94)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006
xjaja
Tallinnassa tanskalaisten vaikutus loppuu ennen 1350-luvun puoltaväliä siirtyen sakalsaisille jolloin Hakoistenkin vuorella olisi tullut ongelmia huolto- että komentoyhteyksien katkottua jolloin Piispa Henrik olisi voinut oletetulla ristiritkellään vallata linnan itselleen ja tätä kautta päästä käsiksi koko linnoitusketjuun.

Ööh, Henrik on nyt sinulla ajoitettu 200 vuotta liian myöhäiseksi...

Mutta Virosta oli yhteyksiä Uudellemaalle ainakin 1300-luvulla, joten aivan mahdoton ei skenaariosi ole:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Padisten_luostari

Eri asia on, löytyykö Hakoisten linnan tanskalaisuudelle mitään näyttöä.

"Todennäköisimpänä pidetään, että linnavuorella olevat rakenteet ovat 1200-luvun keskivaiheilta, ehkä vasta 1300-luvun alusta. Usein on spekuloitu, että Hakoisten linna olisi se linna, jonka Birger-jaarli rakennutti Hämeeseen Eerikinkronikan mukaan. Tämäkin on silti vain yksi oletus muiden joukossa. Birger-jaarlin ristiretkenkään todenperäisyydestä ei enää olla varmoja."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakoisten_linna

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Hakoisten linnalle löytyy näyttöä sitten kun jokin taho alkaa rahoittamaan tutkimusiaan. Silloin selviäsi mitä kukkula pitää sisällään.
Oma mielipiteeni on joka tapauksessa se, että mikäli Birger Jaarli siellä on jotain rakennuttanut, niin hän on korjannut tai uudistanut aikaisempaa linnoitusta.
Kyseinen mäki on liian hyvällä paikalla ja liian korkea siihen että sinne olisi rakennettu linnaa vasta 13. vuosisadalla.
Kävin viereisellä Laurin vuorella katsomassa Hakoisten linnavuorta. Linnavuori on vaikuttavan näköinen. Se on todennäköisesti ollut sekä vartiopaikka että turvapaikka aina siitä lähtien, kun aluetta on alettu asuttamaan. Joten varmasti siellä on ollut myös jonkinlainen linnoitus.
No se nyt on täyttä spekulaatoita, mikäli siellä sellaista on ollut niin todennäköisesti viimeisin linna ne jäljet on tuhonnut iät ja ajat sitten.
PItäähän muistaa sekin että alunperin Tallinnakin oli alueen asukkaiden rakentama puulinna, joka tanskan vallan aikana muutettiin liuskekivistä rakennetuksi linnoitukseksi. Sittemminhän saksalaiset valtasivat linnan laajentaen sitä myöhemmin.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Tiäriksen huvilan vieressä se linna, tosin 30 km väliä.

1900-luvun alussa tutkittu ja sen jälkeen ei ole tutkittu. On varmaan ajateltu että ehtii tutkia myöhemminkin. Se on meinaan kartanon pihassa se linna ja siinä asuu vakituisesti ihmisiä niin ei sinne huligaanitkaan mee.

siinä paljon muitakin muinaismuistoja siinä ympärillä, kansalaisten karttapaikasta näkee kartan mihin on merkitty niitä muinaismuistoja.

Ilmeisesti Hakoisten linna on ennen Hämeenlinnaa tehty ja hämeenlinnalla se on korvattu. Tosin myös Kalpalinnassa on muinaislinna mikä on siitä joku 5-10 kilometriä turenkiin päin.

Vierailija
sigfrid
On arveltu että Hämeen joitakin ristiretkiaikaisia linnoja olisi ollut rakentamassa saksalaisia tai ehkä tanskalaisia.



Aivan, ruotsalaistenkin palveluksessa oli luultavasti saksalaisia linnanrakentamisen asiantuntijoita. Skandinaviassa ei se taito tainnut olla sydänkeskiajalla aivan mannermaisella tasolla.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

En tiedä onko aiemmin tutkittu asiaa, mutta tutkiessani linnojen sijaintia google mapsista selvisi mielenkiintoinen löytö.
Esimerkiksi kun vedetään suora viiva Hakoisten linnavuoretta Kalpalinnaan. Viivan alle jää niin lähettyvillä oleva kuppikivi, kuin Janakkalan nykyinen kirkko.
Kun vedetään viiva Mantereen vuorelta Hakovuorelle. Väliin jää Vanajan kirkko joka on myös ollut aiemmin uhripaikka.
Kun otetaan lähtöpisteeksi Aulangon näköalatorni jonka paikalla on sijainnut muinaislinna ja vedetään viiva Hattulassa olevaan Tenholan linnavuoreen niin tasan puolivälissä viivan alla on Hattulan vanha kirkko.
Kun vedetään viiva Tenholan näköalatornista kohteena Rapolan linnavuori niin taas kerran Rapolan linnavuoren eteläpuolella oleva kirkko jää kyseisen viivan alle.
Kun yhdistetään Aulangon linnavuori ja hakovuori viivalla. Alle jää nykyisen keskustan Viipurintien puoleinen osa.
Onko mahdollista, että tällä paikallakin on ollut jonkinlainen kirkko tai pyhäpaikka ennen nykyistä keskustaa, ennen alueella sijaunnutta Saaristen kartanoa?
Sopisi kuvaan. Tällä periaatteella ajateltuna myös Hattulan vanhan kirkon paikalla olisi voinut sijaita aiemmin uhripaikka.
Onko tästä asiasta ollut koskaan mitään keskustelua?

Vierailija

Kirkot tehtiin usein vanhojen pyhien paikkojen paikalle, koska se oli tehokas tapa saada uudelle uskonnolle vanhan kannatuspohja.

Hattulan myöhempi merkitys tärkeänä pyhiinvaelluspaikkana antaa olettaa, että paikka oli nimenomaan uskonnollisesti tärkeä jo aiemmin.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Onko mitään historiallista tietoa että millä tavalla pyhät paikat että ns. kuppikivet valikoituivat. Eli onko taustalla kenties jokin tapahtuma, jonka tuloksena jostain paikasta on tullut pyhä.
Vai onko joku johto hahmo päättänyt että paikka on pyhä?

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Asiaa tutkittuani olen sitä mieltä että Hakoisten linna ei ole vain ja ainoastaan turvannut vihollisten liikehdintään Vanajavedellä vaan se on myös estänyt Janakkalan Unikon linnan ohella liikennettä Kernaalasta lähteviä jokia. Niiden varrella ovat mmm. Viralan järvi, Haapajärvi sekä Rehakka.
Varsinkin viralan järvestä lähtee edelleen haarajokia kohti pohjoista. Vielä tänä päivänä jokien haarojen päät johtavat Alajärvelle joka taas on hyvin lähellä Lehijärveä josta on ollut lyhyt vesireitti Vanajavedelle aivan Rapolan linnavuoren eteen.
Kun mielletään esimerkiksi se että Lehijärvi on ollut vielä 1200 luvulla osa Vanajaa ja mielletään se että osa näistä nykyisistä joista on ollut vuolaampia niin mielestäni on selkeää että varsinkin Hakoisten linnasta länteen olevalla Unikonlinnalla päätehtävänä on suojata se että näitä Ahvenistosta nähden länteenpäin olevia vesireittejä ei ole käytetty takaporttina päästä Sääksmäellä sijaitsevan linnavuoren selustaan.
Kannattaa huomata että Unikonlinna on tutkimusten mukaan ollut vanhempi kuin Hakoisten linnavuori.
Itse en ole aiemmin törmännyt missään teksteissä tähän ajatusmalliin.

BlackKnight
Seuraa 
Viestejä320
Liittynyt28.3.2006

Voisiko Hämeen linnavuorten rakentamisen syistä päätellä jotain siitä tosiasiasta, että osa Päijänteen länsipuolen linnavuorista on karjalaisten rakentamia.

Esim. Päijälän linnavuori Kuhmoisissa ja Kapatuosianmäki Hollolassa arvellaan olevan itäistä alkuperää.

Vaikuttaa siltä, että hämäläisille tuli kiire rakentaa linnavuoriaan, kun karjalaiset rupesivat paaluttamaan tonttiaan Päijänteen länsipuolella.

Vierailija
BlackKnight
Voisiko Hämeen linnavuorten rakentamisen syistä päätellä jotain siitä tosiasiasta, että osa Päijänteen länsipuolen linnavuorista on karjalaisten rakentamia.

Esim. Päijälän linnavuori Kuhmoisissa ja Kapatuosianmäki Hollolassa arvellaan olevan itäistä alkuperää.

Vaikuttaa siltä, että hämäläisille tuli kiire rakentaa linnavuoriaan, kun karjalaiset rupesivat paaluttamaan tonttiaan Päijänteen länsipuolella.




Tämänpäiväisen SuomiDNA-projektissa seikkailun havainto oli se, että Hollola-Sysmä-Jämsä-alueen N-haplot ovat itäsuomalaisvoittoisia. Karjalaista ja Wiikin täyssavolaiseksi nimeämää jonoa löytyy, mutta ei länsisuomalaista. Kuitenkin näiden alueiden murteessa on hämäläisperusta ja alueet ovat jo rautakautisen hämäläisasutuksen vanhinta aluetta. Onkohan tuo itäsuomalaisten N-haplojen tulo tälle Päijät-Hämeen alueelle palautettavissa tuohon mahdolliseen karjalaisten länteen pyrkimiseen ja linnavuorien kilparakenteluun vai onko kyse kokonaisuudessaan historiallisen ajan savolaisekspansiosta? Jälkimmäinen on varmasti tapahtunut, mutta voisiko enemmän Karjalaan kuin myöhempään Savoon viittaavan N-haplotyypin tulo Päijät-Hämeseen olla tapahtunut suoraan Karjalasta jo tuona linnavuoriaikana?

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
mea_culpa
BlackKnight
Voisiko Hämeen linnavuorten rakentamisen syistä päätellä jotain siitä tosiasiasta, että osa Päijänteen länsipuolen linnavuorista on karjalaisten rakentamia.

Esim. Päijälän linnavuori Kuhmoisissa ja Kapatuosianmäki Hollolassa arvellaan olevan itäistä alkuperää.

Vaikuttaa siltä, että hämäläisille tuli kiire rakentaa linnavuoriaan, kun karjalaiset rupesivat paaluttamaan tonttiaan Päijänteen länsipuolella.




Tämänpäiväisen SuomiDNA-projektissa seikkailun havainto oli se, että Hollola-Sysmä-Jämsä-alueen N-haplot ovat itäsuomalaisvoittoisia. Karjalaista ja Wiikin täyssavolaiseksi nimeämää jonoa löytyy, mutta ei länsisuomalaista. Kuitenkin näiden alueiden murteessa on hämäläisperusta ja alueet ovat jo rautakautisen hämäläisasutuksen vanhinta aluetta. Onkohan tuo itäsuomalaisten N-haplojen tulo tälle Päijät-Hämeen alueelle palautettavissa tuohon mahdolliseen karjalaisten länteen pyrkimiseen ja linnavuorien kilparakenteluun vai onko kyse kokonaisuudessaan historiallisen ajan savolaisekspansiosta? Jälkimmäinen on varmasti tapahtunut, mutta voisiko enemmän Karjalaan kuin myöhempään Savoon viittaavan N-haplotyypin tulo Päijät-Hämeseen olla tapahtunut suoraan Karjalasta jo tuona linnavuoriaikana?



Huomattu on ja tultu siihen tulokseen, että Kannaksen kautta tuli väkeä jo rautakaudella.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007
Huomattu on ja tultu siihen tulokseen, että Kannaksen kautta tuli väkeä jo rautakaudella.



Voisiko siis olla mahdollista, että Kalevalakin kertoisikin siitä, kun Viron ja suomenlahden kautta suomeen tulleet kansat kohtasivat Karjalaisten vastustusta ja tästä syntyi sota?

Vierailija

Linnavuoren huippu kohoaa nykyisin noin 63 metriä Kernaalanjärven pinnan yläpuolelle ja noin 140 metriä merenpinnan yläpuolelle. Varsinaisen linnavuoren vieressä ovat Hakoisten kartanon (ruots. Haga) rakennukset sekä viljelysmaat, jotka lienevät hyvin vanhaa maanviljelyskulttuurin aluetta ja laakeudellaan korostavat linnavuoren jylhyyttä. (Wikipedia)

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_kuva ... _ID=102007

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat