Sukupuolten käytöserot kriisitilanteissa kasvatuksen tulosta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mielestäni ei voi sivuuttaa kasvatuksen osuutta, kun puhutaan sukupuolten välisistä eroista kohdata elämänkriisejä. Elämänkriisi voisi tässä tapauksessa olla esimerkiksi läheisen kuolema, mielenterveyden horjuminen ja avioero.

Yleisesti voidaan ajatella, että se mistä nainen vielä selviytyy, niin mies vetää itsensä kiikkuun. Edellistä lausetta voi perustella siten, että miesten itsemurhakuolleisuus on noin 3,5-kertaista (itsemurhat vuonna 2008: miesuhreja 801 ja naisuhreja 232, lähde: Tilastokeskus http://www.stat.fi) naisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna, vaikka oletettavaa on että naisten keskuudessa mielenterveysongelmat ja muut elämänkriisit saattavat olla jopa yleisempiä kuin miesten keskuudessa.

Itse otsakkeen asiaan palatakseni totean, että miehet on mielestäni kasvatettu sietämään huonosti pettymyksiä, koska olettettavaa on, että miehet kokevat elämään liittyvät pettymykset ja kriisit suurempina ja vaikeampina kuin naiset. Onko todella näin vai selittääkö puhdas biologinen malli tämänkin kysymyksen?

Sivut

Kommentit (19)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Ongelma lienee se että oletusarvona on ettei miehellä saa olla ongelmia. Eli TUNTEITA. Vaikka paras kaveri heittäisi veivinsä, niin ei saisi tuntua miltään.

Samaa tuntumattomuuden, kovuuden ja kylmyyden riemuoppia kyllä tyrkytettäisiin naisillekin jos nämä eivät olisi omien naisverkostojensa turvissa ja voisi sieltä käsin nauraa moiselle hölmöilylle.

Toisaalta ymmärrettävää toki että miehet piti aikoinaan kasvattaa välttelemään itkunlitkua koska sapelihammastiikerin roikkuessa nilkassa ei oikein ehdi itkua vääntämään, vaan on taisteltava hengestään. Naisen sensijaan oli suotavaa olla tunteikas, jotta tajusi kirkua ja rääkyä tuskissaan niin että joukot saapuivat auttamaan daamia hädässä. Ja yleensä tietenkin myös jälkikasvua.

Nyky-yhteiskunnassa kenenkään ei ole pakko olla kivestä tehty, mutta ikiaikaiset käyttäytymiskaavat eivät niin vain minnekään katoa. Ja sitten kun tuntuu pahalta mutta ei saisi tuntua, niin kiikku kutsuu. Typerää touhua.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Rousseau
Ongelma lienee se että oletusarvona on ettei miehellä saa olla ongelmia. Eli TUNTEITA. Vaikka paras kaveri heittäisi veivinsä, niin ei saisi tuntua miltään.

Itse asiassa sotilaita koulutetaan näin: Jos menetät taistelutoverisi taistelussa, hänen peräänsä saa ja kuuluukin itkeä. Mutta taistelutilannetta itseään ei saa itkeä. Silloin on huono sotilas.

Mies saa itkeä kyllä, mutta ainoastaan miehekkäistä ja sankarillisista syistä.

Vierailija

On tietenkin hyvin vaikeaa arvioida, miltä osin naisten ja miesten erilaiselta vaikuttava riskinottohalu on biologispohjaista ja miltä osin kulttuurin ja kasvatuksen tulosta. Mutta ainakin nykyään päivitellään tyttöjen lisääntynyttä agressiivisuutta. Voisiko se olla yksi viite siihen suuntaan, etteivät totutut sukupuoliroolit / -ominaisuudet ainakaan aivan pelkkää biologiaa ole? Mielestäni on nimittäin aika outo ajatus, että käyttäytymisessä havaitut muutokset ovat vain "näytelmää" ja pelkästään kulttuurin aiheuttamaa pyristelyä sitä "oikeaa luontoa" vastaan, mutta sen sijaan aiempi tapa käyttäytyä on juuri "luonnonmukainen" tapa.

Jos / kun naisten yhteiskunnallinen rooli muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän johtamiseen ja muihin riskinottoa sisältäviin tehtäviin painottuvaksi, on varsin mahdollista, että myös taipumus ottaa riskejä kasvaa. Aika näyttää. Toisaalta riskinotto on myös määritelty aika miehisestä näkökulmasta (ajetaan hurjapäisesti, harrastetaan vaarallisia urheilulajeja, haetaan taloudelllista voittoa epävarmalla sijoituksella). Riskinotoksi lasketaan tyypillisesti miehisiin tehtäviin liittyvät riskit. Miksei yhtä hyvin: Nainen ottaa suuren riskin jättäytyessään kotiäidiksi ja miehen tulojen varaan, koska avioliittohan voi hyvinkin ajaa karille tms. eikä miehen tuloista silloin ole naisen eläkepäivien turvaksi. Mies taas "turvaa" oman elantonsa satsaamalla omaan uraan.

Eli nainen ottaa riskejä sillä alueella, joka perinteisestikin on nähty hänen 'omimmaksi alueekseen', ei niissä asioissa, jotka 'eivät hänelle kuulu'. Luonnollista sikäli, että olemme varmasti taipuvaisempia 'rankaisemaan' epäonnistumisista sellaista henkilöä, jonka oikeastaan katsomme tehneen jotain omiin kykyihinsä nähden liian vaativaa. "Pitihän se arvata. Ei naisesta ole pörssimeklariksi. Ei hän ymmärrä taloutta ja rahaa."

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Kokemustuntija
miesten itsemurhakuolleisuus on noin 3,5-kertaista (itsemurhat vuonna 2008: miesuhreja 801 ja naisuhreja 232, lähde: Tilastokeskus http://www.stat.fi) naisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna,

Tuo varmaankin liittyy kasvatukseen sikäli, että miesten ja naisten tavat yrittää itsemurhaa ovat tyypillisesti erilaiset. Miehet yrittävät itsemurhaa "rumin" keinoin eli ampumalla, hirttäytymällä, pudottautumalla ym. kun naiset yrittävät itsemurhaa siistein keinoin kuten lääkkeillä.

Todellisuudessa naiset tietääkseni (jostain olen lukenut) yrittävät itsemurhaa useammin kuin miehet (mukaanlukien onnistuneet yritykset), mutta epävarmempien menetelmien vuoksi epäonnistuvat siinä useammin kuin miehet. Onnistuneita itsemurhia ei siksi ehkä voi käyttää perusteluna siinä mielessä kuin olet tässä ketjussa käyttänyt.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Ding Ding
Todellisuudessa naiset tietääkseni (jostain olen lukenut) yrittävät itsemurhaa useammin kuin miehet (mukaanlukien onnistuneet yritykset), mutta epävarmempien menetelmien vuoksi epäonnistuvat siinä useammin kuin miehet

Usein mielletään että tällainen menetelmä valitaan ihan tarkoituksella, ja että kyseessä on huomionhakuinen hätähuuto eikä varsinainen itsemurhayritys.

Vierailija
PeterH
Ding Ding
Todellisuudessa naiset tietääkseni (jostain olen lukenut) yrittävät itsemurhaa useammin kuin miehet (mukaanlukien onnistuneet yritykset), mutta epävarmempien menetelmien vuoksi epäonnistuvat siinä useammin kuin miehet

Usein mielletään että tällainen menetelmä valitaan ihan tarkoituksella, ja että kyseessä on huomionhakuinen hätähuuto eikä varsinainen itsemurhayritys.



On kuitenkin aika erikoista, että naistukiverkoston sisäinen kommunikointi tapahtuu itsemurhayrityksillä.

Vierailija
JW
PeterH
Ding Ding
Todellisuudessa naiset tietääkseni (jostain olen lukenut) yrittävät itsemurhaa useammin kuin miehet (mukaanlukien onnistuneet yritykset), mutta epävarmempien menetelmien vuoksi epäonnistuvat siinä useammin kuin miehet

Usein mielletään että tällainen menetelmä valitaan ihan tarkoituksella, ja että kyseessä on huomionhakuinen hätähuuto eikä varsinainen itsemurhayritys.



On kuitenkin aika erikoista, että naistukiverkoston sisäinen kommunikointi tapahtuu itsemurhayrityksillä.



Naistuttava yritti itsemurhaa lääkkeillä kahdesti. Jätti kännykkäänsä valmiiksi - yhden näppäisyn päähän - yleisen hälytysnumeron. Tuo ilmeinen avunhuuto tehosi pariin otteeseen. Kolmannella kerralla iloliemi ja mömmöt olivat palauttaneet hänet maahan jossa oli viettänyt pitkän ajan - siitä sen maan yleinen hälytysnumero kännyssä, joka numero vei tietenkin apina-avaruuteen.

Analogisesti: naisten suikkariyrityksistä 1/3 on todellisia? Olkoon tukiverkosto mikä hyvänsä , Nice tai not so nice?

Vierailija
Miss Baker

Analogisesti: naisten suikkariyrityksistä 1/3 on todellisia? Olkoon tukiverkosto mikä hyvänsä , Nice tai not so nice?



Tuskin kuitenkaan itsemurhayritystä hätähuutona käyttävää naista voi ajatella hyvin selviytyvänä, elämänsä hallitsevana tai edes riskikäyttäytymistä karttavana. Olkoonkin, että itsariyrityksessä ei olisi todellista kuolemanhakua taustalla, niin kyllä kait se silti kertoo, ettei se elämänhallinta ihan parhaalla mallilla ole? Voisinpa väittää, että ihan yhtä huonosti voivat molemmat - itsarissa onnistuva tai siitä elossa selviävä - ja yhtä epätoivoisia ovat molemmat ratkaisut.

Vierailija
Ding Ding
Kokemustuntija
miesten itsemurhakuolleisuus on noin 3,5-kertaista (itsemurhat vuonna 2008: miesuhreja 801 ja naisuhreja 232, lähde: Tilastokeskus http://www.stat.fi) naisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna,

Tuo varmaankin liittyy kasvatukseen sikäli, että miesten ja naisten tavat yrittää itsemurhaa ovat tyypillisesti erilaiset. Miehet yrittävät itsemurhaa "rumin" keinoin eli ampumalla, hirttäytymällä, pudottautumalla ym. kun naiset yrittävät itsemurhaa siistein keinoin kuten lääkkeillä.

Todellisuudessa naiset tietääkseni (jostain olen lukenut) yrittävät itsemurhaa useammin kuin miehet (mukaanlukien onnistuneet yritykset), mutta epävarmempien menetelmien vuoksi epäonnistuvat siinä useammin kuin miehet. Onnistuneita itsemurhia ei siksi ehkä voi käyttää perusteluna siinä mielessä kuin olet tässä ketjussa käyttänyt.




Kysymys olikin miksi naiset eivät päädy niin useasti itsemurhaan, vaikka mielenterveyden järkkyminen heillä on käsittääkseni yleisempää.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Kokemustuntija
Ding Ding
Todellisuudessa naiset tietääkseni (jostain olen lukenut) yrittävät itsemurhaa useammin kuin miehet (mukaanlukien onnistuneet yritykset), mutta epävarmempien menetelmien vuoksi epäonnistuvat siinä useammin kuin miehet. Onnistuneita itsemurhia ei siksi ehkä voi käyttää perusteluna siinä mielessä kuin olet tässä ketjussa käyttänyt.



Kysymys olikin miksi naiset eivät päädy niin useasti itsemurhaan, vaikka mielenterveyden järkkyminen heillä on käsittääkseni yleisempää.

Onko sinulla sattumalta tilastoja siitä, kuinka usein nainen (Suomessa tai ulkomailla) päätyy itsemurhaan (eli päättää yrittää sitä) verrattuna mieheen? Vaikka itsemurhayrityksiä onkin joskus hiukan vaikea tilastoida.

Vierailija

Ding Ding,

En tiedä itsetuhoyritysten kirjausperusteista mitään. En oikein jaksa uskoa naisten tyhmyyteen tuossa asiassa, etteivätkö he tietäisi kaikista tappavimpia itsetuhokeinoja. Ehkä itsemurhayritysten kirjaaminen on varsin tulkinnallista, vaikka kai asiasta joku ohjeistus lähinnä psykiatreilla on.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Kokemustuntija
En oikein jaksa uskoa naisten tyhmyyteen tuossa asiassa, etteivätkö he tietäisi kaikista tappavimpia itsetuhokeinoja.

Naiset vaan eivät halua jättää ruumista josta aivot ovat valuneet lattialle tai joka roikkuu katosta kieli ulkona. Miehet eivät siinä tilanteessa ajattele sellaisia asioita. Siinä se kasvatus vaikuttaa, tyhmyydestä ei kyse ole.

Naisten itsemurhat epäonnistuvat usein siksi, että heidät löydetään ennenkuin lääkkeet ovat ehtineet vaikuttaa tarpeeksi kauan. Syrjäytyneillä miehillä ei ole yhtä suurta ystäväverkostoa, joten siksi luulisin että miehet onnistuvat myös lääkeitsemurhissa naisia paremmin.

Vierailija
jees
Miehiltä odotetaan enemmän.



Eiköhän molemmilla sukupuolilla ole täytettävänään kosolti erilaisia odotuksia; ne vain ovat erilaisia. Ja molemmissa sukupuolissa ne yksilöt, jotka eivät sovi normeihin, joutuvat kokemaan kovia.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat