Muinaislinnaketjusta

Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

En tiedä onko aiemmin tutkittu asiaa, mutta tutkiessani linnojen sijaintia google mapsista selvisi mielenkiintoinen löytö.
Esimerkiksi kun vedetään suora viiva Hakoisten linnavuoretta Kalpalinnaan. Viivan alle jää niin lähettyvillä oleva kuppikivi, kuin Janakkalan nykyinen kirkko.
Kun vedetään viiva Mantereen vuorelta Hakovuorelle. Väliin jää Vanajan kirkko joka on myös ollut aiemmin uhripaikka.
Kun otetaan lähtöpisteeksi Aulangon näköalatorni jonka paikalla on sijainnut muinaislinna ja vedetään viiva Hattulassa olevaan Tenholan linnavuoreen niin tasan puolivälissä viivan alla on Hattulan vanha kirkko.
Kun vedetään viiva Tenholan näköalatornista kohteena Rapolan linnavuori niin taas kerran Rapolan linnavuoren eteläpuolella oleva kirkko jää kyseisen viivan alle.
Kun yhdistetään Aulangon linnavuori ja hakovuori viivalla. Alle jää nykyisen keskustan Viipurintien puoleinen osa.
Onko mahdollista, että tällä paikallakin on ollut jonkinlainen kirkko tai pyhäpaikka ennen nykyistä keskustaa, ennen alueella sijaunnutta Saaristen kartanoa?
Sopisi kuvaan. Tällä periaatteella ajateltuna myös Hattulan vanhan kirkon paikalla olisi voinut sijaita aiemmin uhripaikka.
Onko tästä asiasta ollut koskaan mitään keskustelua?

Sivut

Kommentit (16)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Ainakin sen voi sanoe, että kirkot perustettiin usein vanhoille pakanallisille uhripaikoille. Se oli paras keino saada pakanamenot loppumaan.

Noista kuppikivistä ja linnalinjoista tietää Moses Leone enemmän.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Kopioin tämän tekstin sinne minne sen alunperinkin tarkoitin, eli tuon toisen aloittamani Hakoisten linnavuoreen liittyvän keskusteluun.

Vierailija

iquote="xjaja"]Kopioin tämän tekstin sinne minne sen alunperinkin tarkoitin, eli tuon toisen aloittamani Hakoisten linnavuoreen liittyvän keskusteluun.[/quote]


Kanta-Hämeen muinaislinnaketjua on toki tutkittu. Ketjun selittää se, että linnoitettaviksi soveltuvat maastokohteet asettuvat luonnostaan lähes suoriksi ketjuiksi Vanajaveden vesistön ympärille. Kirkkojen osuminen samoihin ketjuihin voi ehkä sekin selittyä luonnollisista pinnanmuodostuksista.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

On toki mahdollista, että ne selittyvät luonnollisilla pinnanmuodostuksilla, muttei mielestäni sekään voi olla suljettu pois etteikö nimenomaan pyhät kohteet ole olleet erityisen suojeluksen kohteena.
Silloin on ollut eduksi, että niihin on kyetty näkemään yhdestä tai kahdesta linnavuoresta. Tosin se ei selitä täysin suoria linjoja. Ja toisaalta uskon että nykyään tiedossa olevat linnat eivät ole olleet mitenkään ainuita.
Uskon että täällä Hämeessä on ollut paljon enemmän erilaisia enemmän tai vähemmän linnamaisia tähystys kohteita, mutta ehkä nämä nykyisin tiedossa olevat linnat ovat sinänsä olleet varsinaisia linnoja tai ainakin linnoituksia.
Omat tutkimukset ovat antaneet minut ymmärtää, että nämä varsinaiset linnavuoret ovat pääasiassa olleet korkeita mäenhuippuja, jonne on yksi tai kaksi loivaa rinnettä, jota kautta on päästy sinne ylös.
Ja nämä muinaismuistopaikat ovat pääasiassa olleet matalia ja laajempia mäkiä, jotka ovat useasti joko Vanajan vierellä kuten linnavuoret tai kuten Janakkalassa Kernaalaan laskevan joen vieressä. Joki on oman tulkintani mukaan voinut olla rautakaudella paljon laveampi, jolloin niille on päästy veneellä. Olettaen siis että myös Hattulan kirkon tilalla on ollut aiemmin kuppikiviä tai muuta uskonnollista.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Tästä näyttää tulevan itselleni blogi ajatuksistani, kun kukaan muu ei tunnu kiinnostuvan aiheesta.
Joka tapauksessa herkesin miettimään että onko mahdollista liittää nämä muinaislinnojen rakentajat esimerkiksi kalevalaan. Jossain viitattiin että Varsinaissuomessa olleet linnavuoret olisivat kalevalaa ja Vanajaveden ympärillä olevat olisivat Pohjola.
Tämä ajatus sinänsä tuntuu tyhmältä, mutta se herätti mielessäni kaksi ajatusta: Ensinnäkin kuka tai mikä määrittelee että linnaketjut olisivat saman kansan tekemät. Yhtälailla ne voisivat olla kilpailevien muinaisvaltioiden tai yhteisöjen ns. kilpavarustelua. Tokihan Venäjä ja Norja Viikinkeineen on ollut tuohon aikaan kova vastus, mutta tokkopa nämä yhteisötkään olivat keskenään aina sulassa ja sovussa. Eikö vaan nekin rähinöineet keskenään. Ja tästä herää ajatus Kalevalaan. Kuvaisiko Kalevalan taistelukohtaukset jotakin tai useampaa tällaista sotaa?
Kalevalahan ajoittunee n. 1500 ekr - 1000 jkr, joten tuohon aikaskaalaan sopii niin muinaislehdon häviäminen suomesta, kuusen leviäminen suomeen kuin linnavuorien rakentamiset ja niistä luopumiset.
Joten kun oletetaan että kalevalan tarinoita on puhuttu koko suomessa ja että koska edistys että ristiretket tulivat lännestä tuhoten perinteet ja kun ajatellaan että Kainuun alueelta kerätyt runot ovat alueilta joille perinne on jäänyt ruotsiin nähden etäisyyden takia voimaan. Voitais näin aikajanallisesti sanoa että ainakin joidenkin tarinoiden syntyvaiheessa meillä on ollut linnaketju täydessä toimessaan.
Eli mikä jottei. Emme vain osaa tulkita enää..

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Mielenkintoista että omien tutkimusteni kautta päädyn samanlaisiin kokemuksiin mitä joku tutkija on tehnyt 1925 ilman että itse olen kuullutkaan koko asiasta. AInakaan suomen osalta.
Tästä kaikesta herää kuuma kysymys. Voisiko venäjäläisissä saagoissa mainittu Vanain kaupunki piillä jonkin linjan alla.
jos näin on niin se ei ainakaan sijaitsisi Varikon niemellä. Alueella tiedossa olevista linnavuorista minkään Ley-linja ei kohtaa Varikonniemeä. Aulanko - Hakamäki akseli menee Vanajavettä pitkin, mutta ei osu Varikonniemeen. Eikä osu myöskään akseli Mantereenlinna Aulanko.
Kun kiinnitetään huomio nykyiseen keskustaan niin sen ylittää itseasiassa kaksi Ley-linjaa.
Mantereenlinna - Ojoinen sekä Hakomäki - Aulanko.
Ojoinenhan on vanhaa asuinseutua. Ojoisilla on varmasti ollut asutusta jo rautakaudella. Ojoisten kartanokin mainitaan jo 1328.
Voisiko nykyinen Hämeenlinnan keskusta siis olla Vanain muinaisen kaupungin sijainti? Olisiko esimerkiksi Varikon niemi ollut ko. kaupungin satama tai kauppapaikka?

Vierailija
xjaja
Voisiko nykyinen Hämeenlinnan keskusta siis olla Vanain muinaisen kaupungin sijainti? Olisiko esimerkiksi Varikon niemi ollut ko. kaupungin satama tai kauppapaikka?

Nykytiedon mukaan alkuperäinen Hämeenlinna sijaitsi ensin linnan kupeella ja siirrettiin sittemmin nykyiselle paikalleen Saaristen kartanon maille.

Mikäli nykykeskustan alueella olisi sijainnut hämäräksi jäänyt Vanain kaupunki, jotain jälkiä siitä olisi luullut nousseen näkyviin uutta Hämeenlinnaa rakennettaessa.

Vanajan rannalla linnaa vastapäätä sijaitseva Varikonniemi olisi mitä mielenkiintoisin kohde arkeologisille tutkimuksille. Alue on toistaiseksi lähes rakentamaton eli maaperässä voi lymytä mielenkiintoista tietoa.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Joo. Vanhan Hämeenlinnan eli tavasteburgin historia on suhteellisen tuttu. Olen tutustunut kahteen asiaan liittyvään tutkimukseen. Ihan mielenkiintoinen historiansa silläkin. Kauppapaikka täynnä kapakoita ja juoppoja.
Uuden Hämeenlinnan (Tavastehus) asukkaat muuttivat 1770- että 1780 -luvuilla, joten he eivät välttämättä ole kiinnittäneet tuolloin argeologisessa mielessä nykyiseen keskustaan huomiota. Ymmärtääkseni sotilaat muokkasivat maaperää hyvinkin rankalla kädellä uuden Hämeenlinnan tontteja että katuverkostoa rakennettaessa.
Joten on mahdollista että he ovat repineet tuolloin metsän vallassa olleen saaren maaperää niin että kaikki historiallinen aineisto on kadonnut. Ainoa lähes koko tämän ajan lähes muokkaamattomana oleva alue voisi olla kirkon alla. Olisi mielenkiintoista tutkia mitä siellä on.
Joka tapauksessa alueella on silti voinut olla uhrikivi tai jotain muuta pyhää. Ainakin Lay-linjojen periaatteen mukaan pitäisi olla ollut.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Vanain kaupunki ideaani kannattaisi ainakin se, että kyseinen niemi on todella hyvin suojattu. Lännessä on Lounaassa on Hattelmalan harju. Lännessä on Ahvenisto. Pohjoisessa on Ojoisten mäki. Idässä on Aulanko, etelässä on ollut Hakolinna sekä Mantereen linna. Etelässä on ollut Hakoistenlinna, joka on suojannut Vanaja vettä etelästä tulevilta ja pohjoissa vastaavasti Rapolan linnavuori pohjoisesta tulevaa liikennettä.
Alue olisi ollut erittäin hyvin suojattu joka näkökannalta. Varikon niemi on toki hyvällä paikalla, mutta se olisi ollut Hämeenlinnan nykyisen keskustan alla olevan niemen tai saaren varjossa siten että Ahvenistosta eikä Hakolinnasta oltaisi voitu vartioida sitä tai antaa sinne varoituksia.
Olisi mielenkiintoista lukea itsensä argeologiksi ja avata niin Hakoisten linnalle, Varikonniemeen kuin Rapolan linnavuorikin.
Keskustelun aiheeseen voitaisi ottaa uudelleen kunnolla kantaa, mikäli löydettäisi haudattujen ihmisten jäänteitä ja avattaisi niiden dna.
Näkisimme nopeasti että ovatko he meidän esi-isiämme vai onko tällä seudulla ollut vallassa jokin muu taho. Tai onko täällä kenties ollut jokin väestö, jolta meidän esi-isämme ovat vallanneet tämän linnajärjestelmän.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007

Eli minun mielestäni Varikon niemi on voinut olla osa Vanainlinnaa. Ehkä sen pääsatama sekä kauppapaikka, mutta että pääasiallinen asutus olisi voinut olla nykyinen Hämeenlinna.

Vierailija
xjaja
Uuden Hämeenlinnan (Tavastehus) asukkaat muuttivat 1770- että 1780 -luvuilla, joten he eivät välttämättä ole kiinnittäneet tuolloin argeologisessa mielessä nykyiseen keskustaan huomiota. Ymmärtääkseni sotilaat muokkasivat maaperää hyvinkin rankalla kädellä uuden Hämeenlinnan tontteja että katuverkostoa rakennettaessa.
Joten on mahdollista että he ovat repineet tuolloin metsän vallassa olleen saaren maaperää niin että kaikki historiallinen aineisto on kadonnut. Ainoa lähes koko tämän ajan lähes muokkaamattomana oleva alue voisi olla kirkon alla. Olisi mielenkiintoista tutkia mitä siellä on.

Kustaa III määräsi 1777 Hämeenlinnan paikaksi kruunun virkatalona olleen Saaristen maat. Mikäli tonttien raivaamisen yhteydessä olisi paljastunut jäänteitä vanhasta kaupungista, aikakirjoihin olisi eittämättä kirjattu havaintoja. Sen aikainen rakentamistapa ei myöskään vaatinut kovin syvien perustusten tekemistä, joten vanhan kaupungin jäänteitä olisi jäänyt runsaasti maan alle odottamaan myöhäisempien aikojen arkeologeja. Mikäli keskustan alla olisi ikivanhan kaupungin jäänteitä, nykytutkimustavoilla se ei jäisi edelleenkään mitenkään huomaamatta.

xjaja
Seuraa 
Viestejä58
Liittynyt26.12.2007
Lepakko
xjaja
Uuden Hämeenlinnan (Tavastehus) asukkaat muuttivat 1770- että 1780 -luvuilla, joten he eivät välttämättä ole kiinnittäneet tuolloin argeologisessa mielessä nykyiseen keskustaan huomiota. Ymmärtääkseni sotilaat muokkasivat maaperää hyvinkin rankalla kädellä uuden Hämeenlinnan tontteja että katuverkostoa rakennettaessa.
Joten on mahdollista että he ovat repineet tuolloin metsän vallassa olleen saaren maaperää niin että kaikki historiallinen aineisto on kadonnut. Ainoa lähes koko tämän ajan lähes muokkaamattomana oleva alue voisi olla kirkon alla. Olisi mielenkiintoista tutkia mitä siellä on.

Kustaa III määräsi 1777 Hämeenlinnan paikaksi kruunun virkatalona olleen Saaristen maat. Mikäli tonttien raivaamisen yhteydessä olisi paljastunut jäänteitä vanhasta kaupungista, aikakirjoihin olisi eittämättä kirjattu havaintoja. Sen aikainen rakentamistapa ei myöskään vaatinut kovin syvien perustusten tekemistä, joten vanhan kaupungin jäänteitä olisi jäänyt runsaasti maan alle odottamaan myöhäisempien aikojen arkeologeja. Mikäli keskustan alla olisi ikivanhan kaupungin jäänteitä, nykytutkimustavoilla se ei jäisi edelleenkään mitenkään huomaamatta.



Tutkin asiaa Einar Palmusen kirjoittamasta kirjasta Saaristen Kuninkaallinen Latokartano.
Siinä on kartta Saaristen kartanon alueesta eli nykyisen Hämeenlinnan keskustasta. Kohta jossa Lay-linja Aulangon näköalatornin paikalla olleen muinaislinnan sekä Hakomäen välillä on ollut pelkkää kalliota.
Mikään ei estä sitä etteikö alueella olisi ollut historialinen merkitys kuten Heimojen kohtauspaikka tai etteikö alueella mahdollisesti olisi ollut vanhan kansan pyhiä muistomerkkejä, mutta on selvää ettei kaupunkia ole voinut tässä olla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat