Delfiinit ja älykkyys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Luin, että delfiineillä on isommat aivot kuin ihmisellä ja kaiken lisäksi vielä poimuttuneemmat!

Onko tuo totta?

Tiedän kyllä, että delfiinit ovat huippuälykkäitä eläimiä, mutta ihmistä älykkäämpiä...

Minkälaisia tutkimuksia aiheesta on tehty? Onko delfiinien aivotoiminnan aktiivisuutta mitattu?

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Delfiinien aivojen kokoa, joka on verrattavissa ihmisen aivojen kokoon, on pidetty älykkyyden mittarina. Myös niiden aivojen pintarakenteen poimuttuneisuutta on pidetty erittäin kehittyneen aivorakenteen merkkinä. Nykytutkimuksissa on kuitenkin osoittautunut, että merinisäkkäiden aivotyyppi, joka on erinomaisesti sopeutunut meressä elämiseen, on anatomisesti yksinkertainen ja siitä puuttuu rakenteet, joita maalla elävillä nisäkkäillä pidetään korkeamman älykkyyden kehittymisen alueina.
http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/delfiinit_oppi.html

Vierailija
peippo
Luin, että delfiineillä on isommat aivot kuin ihmisellä ja kaiken lisäksi vielä poimuttuneemmat!

Onko tuo totta?

Tiedän kyllä, että delfiinit ovat huippuälykkäitä eläimiä, mutta ihmistä älykkäämpiä...

Minkälaisia tutkimuksia aiheesta on tehty? Onko delfiinien aivotoiminnan aktiivisuutta mitattu?




En tiedä onko tuo totta, mutta ei se tee niistä silti ihmistä älykkäämpiä.

Vierailija
peippo
Luin, että delfiineillä on isommat aivot kuin ihmisellä ja kaiken lisäksi vielä poimuttuneemmat!

Onko tuo totta?


Pullonokkadelfiinin aivojen paino on 1500-1700 gramman tienoilla verrattuna ihmisen keskimäärin 1350 grammaan. Aivot ovat myös selvästi poimuttuneemmat, eli aivokuoren pinta-ala on suurempi. Ennenhän juuri aivokuoren pinta-alaa pidettiin tärkeimpänä älykkyyden mittana, mutta kun huomattiin että delfiineillä on sitä vielä enemmän kuin meillä, ja lisäksi monet linnut ovat suunnilleen yhtä fiksuja ilman aivokuorta, on täytynyt etsiä muita mittoja.

peippo

Tiedän kyllä, että delfiinit ovat huippuälykkäitä eläimiä, mutta ihmistä älykkäämpiä...

No eivät nyt sentään ihmistä älykkäämpiä. Ei aivojen absoluuttinen koko ole älykkyyden mitta, ja kuten juuri totesin, ei myöskään poimuttuneisuus. Myös lampaan aivot ovat vahvasti poimuttuneet, eivätkä ne silti ole erityisen fiksuja:

Jos aivojen absoluuttinen koko mittaisi älykkyyttä, planeetan fiksuin olisi kaskelotti. Sen aivot kun painavat keskimäärin lähes kahdeksan kiloa.

Hieman paremmin älykkyyttä kuvaavat aivojen ja ruumiinkoon suhde tai enkefalisaatioluku (EQ). Nekään eivät tosin kerro kaikkea: ihmisellä molemmat ovat kyllä eläinkunnan korkeimmat, mutta seuraavasta sijasta kilpailevat delfiinit ja... puupäästäiset.

Koska myös suora älykkyyden testaaminen on osoittautunut lajilla kuin lajilla (ihminen mukaanlukien) tavattoman hankalaksi, on lajienvälisessä edes jokseenkin objektiivisessa vertailussa melkoisesti hankaluuksia. Pääsääntöisesti yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että älykkäimpiä ei-ihmisiä ovat delfiinien ja valaiden lisäksi ihmisapinat, norsut, papukaijat ja varislinnut. Ne ovat kaikki pelottavan älykkäitä, mutta valitettavasti on todettava, ettei niistä ihmistä älykkäämpiä saa millään ilveellä.

Gorilla pärjää varsin hyvin 4-5-vuotiaille lapsille suunnatuissa älykkyystesteissä, muttei juuri sen hankalammissa. Simpanssille voi kertoa tarinoita simpanssivauvoja syövistä hirviöistä ja saada sen pelkäämään, mutta suhteellisuusteoriaa se ei arvosta. Delfiinit saattavat olla ihmisapinoita älykkäämpiä (ainakin, mikäli aivojen suhteellisesta koosta ja EQ:sta voidaan jotain päätellä), mutta niiden kohdalla testaaminen on yhteisen viittomakielenkin puuttuessa erittäin hankalaa.

Vierailija
fenomenologi
Delfiinien aivojen kokoa, joka on verrattavissa ihmisen aivojen kokoon, on pidetty älykkyyden mittarina. Myös niiden aivojen pintarakenteen poimuttuneisuutta on pidetty erittäin kehittyneen aivorakenteen merkkinä. Nykytutkimuksissa on kuitenkin osoittautunut, että merinisäkkäiden aivotyyppi, joka on erinomaisesti sopeutunut meressä elämiseen, on anatomisesti yksinkertainen ja siitä puuttuu rakenteet, joita maalla elävillä nisäkkäillä pidetään korkeamman älykkyyden kehittymisen alueina.

http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/delfiinit_oppi.html




Delfiinin aivot ovat erilaiset kuin kädelliste, jyrsijöiden ja petoeläinten siinä mielessä että ne ovat SYMMETRISET, kun noilla muilla hampaallisilla lihaakin syövillä lajeilla on lihan pureskelua ja ilmeisestikin sen nielaisemiskelpoisuuden tunnistamista ilman kurkkuutakertumisvaaraa ohjaava, ihmisen ääntämiselimiä ohjaavaa "kielikeskusta" Brocan aluetta vastaava aivokeskus vain toisessa aivopuolikossaan. Delfiini nielaisee ruokansa kokonaisena. Eräät delfiinilajit voivat olla koko ajan valveilla siten, että niiden symmteriset aivopuoliskot nukkuvat vuoronperään.

Delfiinien avokapasiteetista ilmeisesti suuri osa menee niiden uimanopeuden parantamiseen systeemillä, jolla ne aiheuttavat ihon liikkeisiin veden vastusta kumoavia liikesarjoja hermostollisesti ohjattuna.

Vierailija
Arkkis

Delfiinien avokapasiteetista ilmeisesti suuri osa menee niiden uimanopeuden parantamiseen systeemillä, jolla ne aiheuttavat ihon liikkeisiin veden vastusta kumoavia liikesarjoja hermostollisesti ohjattuna.

Vaikea kuvitella, että tuollainen söisi kummoisestikaan aivokapasiteettia. Monimutkaisen, suurimmaksi osaksi opitun ääntelyjärjestelmän, periytyvän saalistuskulttuurin ja mutkikkaan sosiaalisen elämän kyllä uskon kapasiteettia vaativan.

Jussi viitala muuten ruotii ihmisen ja muiden lajien älykkyyttä ja siihen liittyvää uusinta tutkimusta mielenkiintoisesti uudessa kirjassaan. Kirja on siis nimeltään Älykäs eläin.

Vierailija
Mei long
Arkkis

Delfiinien avokapasiteetista ilmeisesti suuri osa menee niiden uimanopeuden parantamiseen systeemillä, jolla ne aiheuttavat ihon liikkeisiin veden vastusta kumoavia liikesarjoja hermostollisesti ohjattuna.

Vaikea kuvitella, että tuollainen söisi kummoisestikaan aivokapasiteettia.

Tuollaiseen saa uppoamaan vaikka kuinka paljon aivokapasiteettia, jos siitä vain on vastaavassa määrin hyötyä. Muutkin elukat käyttävät monimutakaisia soputumis vaativia konteja huippunopeuden aikaansaamiseen. Esimerkiksi hait voivat ottaa pohjasta vauhtia, koska ylöspäin saa iso elukka nostetta ja paineen alenemista hyväkseen käyttäen suuremman nopeuden kuin vaaksuoraan tai alaspäin. Voi kyllä kuulua delfiinienkin konsteihin niiden hyppiessä.

Monimutkaisen, suurimmaksi osaksi opitun ääntelyjärjestelmän, periytyvän saalistuskulttuurin ja mutkikkaan sosiaalisen elämän kyllä uskon kapasiteettia vaativan.

Jussi viitala muuten ruotii ihmisen ja muiden lajien älykkyyttä ja siihen liittyvää uusinta tutkimusta mielenkiintoisesti uudessa kirjassaan. Kirja on siis nimeltään Älykäs eläin.




Jussi "Gorilla_on_viisaampi_kuin_neekeri" Viitala vaikuttaa skitsolta. Hänen "tietessään" ei ainakaan ole päätä eikä häntää (vaikka Maarit "Ruskea_Lanka" Tastula saikin varmaan kerran televisiossa orkun punttiinsa häntä "haastatellessaan" taastusti ennalta yhdessä sovitun shown mukaan...siltä se ainakin näytti...)

Vierailija

Armitagen ennustuksen mukaan tullaan lähivuosina ymmärtämään että delfiinien aivokapasiteetti on suuri sen takia koska delfiinit keskustelevat visuaalisesti lähettäen toisilleen kaikuluotauskaikuja vastaavia kiekaisuja jotka sitten "näkevät" aisteillaan ja pystyvät tulkitsemaan niiden avulla melko monimutkaisiakin asioita.

Jossain scifi-kirjassa ihmiset "piktoivat" apuvälineen kanssa, muodostaen eteensä monimutkaisia hologrammeja joilla oli pitkiä symbolisia merkityksiä. Delfiinit tekevät sitä jo nyt.

Niiden älykkyys pohjautuu visuaalisuuden lisäksi raajattomuuteen, joten ihmisten työvälinekeskeisen teknisen ajattelun kanssa sillä ei ole juurikaan kosketuspintaa. Siksi niiden kommunikaation ymmärtäminen on meille niin vaikeaa, ja silti delfiinit oppivat viittomakieltä ja ymmärtävät televisiokuvaa (ja television välityksellä annettuja viittomakielisiä ohjeita).

Tämä johtuu siitä että delfiinien kaikuluotauskyky ja sen avulla saalistaminen ja selviäminen on tehostanut ja kasvattanut äänestä kuvaksi muodostamisen kapasiteettia aivoissa niin suureksi, että niiden vastaanottama äänisignaali muodostaa jonkin meille tuntemattoman aistimuksen, samaan tapaan kuten sähköankerias voi tunnustella pinnanmuotoja sähkökentällään. Tämäkin aistimus on ihmiselle tuntematon ja siten mahdotonta ymmärtää.

Delfiinit tarvitsevat suuria aivojaan tämän kaikuluotauksen ja näkemisen kokemiseen tuntemattomalla tavalla, kutsutaan vaikka sitä kutituskommunikaatioksi.

Delfiinit näkevät, tuntevat, haistavat, maistavat, ja kuulevat ihmeellisellä tavalla.

Veikkaisin että vastaanotettu kaikuluotausimpulssi on kuin jonkin hajuinen ja makuinen ja värinen tietynmuotoinen välähdys, eräänlainen elämän merkkejä täynnä oleva kiinalaista kirjoitusmerkkiä vastaava symboli. Ja jokainen delfiini voi muodostaa kaikuluotausäänellään erilaisia tällaisia symboleja ja välittää niitä toisilleen, hivenen omalaatuisena ja personalisoituna, sisältäen kuitenkin samaa informaatiota, esim. että miekkavalasparvi lähestyy.

Niitä ei auta kuunnella, vaan dekryptaamiseen tarvitaan delfiinin tajunta.

Aina käy kateeksi delfiinien elo kun sitä tuppaa romattisesti kuvittelemaan. Loputon tuntematon meri avaruutena jossa lentää.

Vierailija

Delfiini on käyttäytymisensä ja ihmisystävällisyytensä perusteella yhtä älykäs kuin koira tai enemminkin kuin susi. Mikään ei viittaa korkeampaan abraktiotasoon tai pyrkimykseen luoda kulttuureja. Ympäristön hahmottamistavaltaan ne ovat hyvin visuaalisia kaikuluodatessaan ympäristöään.

Vierailija

Ennen keskustelun jatkamista suosittelen kaikille 2008 tehdyn BBC:n delfiinidokumentin "Dolphins: Deep Thinkers" katsomista (ainakin pätkiä löytyy YouTubessa). Siitä käy ilmi, että delfiinit kykenevät jopa ratkaisemaan ihmisen asettamia ongelmia, vaikka kommunikointi niiden kanssa perustuu yksinkertaiseen viittomakieleen.

http://www.youtube.com/watch?v=ZwJaUFHs-C4

Luonnossa elävät delfiinit ovat kommunikaatioltaan erittäin kehittyneitä. Niillä on henkilökohtaiset nimet, joita parven muut jäsenet käyttävät. Delfiinien aistimaailma eroaa ihmisestä niin paljon, ettei niiden kaikkia kykyjä vielä tunneta, mutta on selvää, että ainakin kolmiulotteisiin kaikukuviin perustuvat esineiden nimet niiden keskinäisessä kommunikaatiossa ylittävät ihmisen kyvyt.

Vierailija
tietää
Delfiini on käyttäytymisensä ja ihmisystävällisyytensä perusteella yhtä älykäs kuin koira tai enemminkin kuin susi. Mikään ei viittaa korkeampaan abraktiotasoon tai pyrkimykseen luoda kulttuureja. Ympäristön hahmottamistavaltaan ne ovat hyvin visuaalisia kaikuluodatessaan ympäristöään.

Ai ei viittaa?
Esimerkiksi rakenteeltaan paljon kieltä muistuttava, erittäin monimutkainen ja suurimmalta osaltaan opittu ääntely, joka kulkee sukupolvelta toiselle ja eroaa laumojen välillä kuulostaa minusta aika lailla kulttuurilta. Samoin yksilöiden "nimet", tunnusvihellykset, joita muut yksilöt voivat vieläpä käyttää poissaolijasta "puhumiseen". Tai perheyhteisöjen välillä suuresti eroavat, opitut saalistustavat miekkavalailla. Ryhävalailla taas esiintyy lauluissaan "muoti-ilmiöitä", nopeasti vaihtuvia osia jotka valaat koko valtameren alueella nopeasti omaksuvat. Eräät delfiiniryhmät käyttävät työkalujakin, vaikkei niiden anatomian mitenkään uskoisi moiseen soveltuvan. Sekä delfiinit että miekkavalaat ovat villeinä tehneet vapaaehtoista ja varsin monimutkaista yhteistyötä ihmisten kanssa.

Ei tällaista esiinny koirilla eikä susilla. Mutta ei kai se ihmekään: niiden pentuaika kestää vain vuoden-pari, jonka aikana niille on opetettava kaikki olennainen. Delfiineillä sukukypsyyden saavuttamiseen voi mennä 14 vuotta. Lisäksi uuden oppimista käsittääkseni rajaa aikuistuminen: useimmilla lajeilla, esimerkiksi susilla, aikuiset eivät ole samalla tavalla uteliaita ja leikkisiä kuin pennut, eivätkä ne siis aktiivisesti etsi uusia kokemuksia. Delfiineillä - ja koirilla ja ihmisillä - uteliaisuus kuitenkin säilyy yleensä aikuisuuteen asti.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No joo ettähän te tietenkhän tajuvam ko käytättä vain sitä ihmisen pikkuaivoa, että
Delffiinien kohalla evoluutio on ennakoinut tulevaa.

Aivan niinko luolamiehen kohalla aikoinhans, ko niillä olit joillaki jopa isommat aivot ko meillä nykyihmisillä. Gro-Mangon ihmisillä erityisesti, ja jopa Neanderdaalin ihmisilläki oli aivoissa kuutioita enempi ku nykyihmisellä.

Ja rietastako teki nykyihminen alkuaikoina "atomiajan aivoilhans" ?

Son vain kuulkaa niin, että evoluutijo ennakoi tulevaa kehitystä, son ittetietonen prosessi !
Siksi evoluutio joskus "ennakoi" tulevaa , ja tekkee delffiinillekki aivot joilla pärjäilee maailmanherrana, ko se aika koittaa.
>Mutta ettähän te tätä tajuva< !

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat