Seuraa 
Viestejä13176

Jos kloonataan aivot , ja liitetään anturoihin ja laitteisiin. jotka ovat ajatuksella toimivassa tietokoneessa. vähän sovelletaan ja fiksataan.

niin saadaan ihmisen tasoinen tietokone.

aivot myös itse tekevät ravintonsa , vaikkapa kärpäsistä tai levästä.

Sivut

Kommentit (30)

tupakka
Aivot tuntevat, eli miltä tuntuisi elää tietokoneena!!!???

ei voi tietää miltä tuntuu jos ei kokeile, mutta on varmasti helpommin sanottu kuin tehty tuo aivojen siirto koneeseen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lierik
Seuraa 
Viestejä4922
tiäremiäs
Jos kloonataan aivot , ja liitetään anturoihin ja laitteisiin. jotka ovat ajatuksella toimivassa tietokoneessa. vähän sovelletaan ja fiksataan.
niin saadaan ihmisen tasoinen tietokone.
aivot myös itse tekevät ravintonsa , vaikkapa kärpäsistä tai levästä.

Erkki Ahonen on kirjoittanut aiheesta suomalaiseksi sci-fiksi kohtalaisen rompskun Tietokonelapsi. Siinä muistaakseni laite ottaa hallintaansa kaikki verkot ydinaseita myoten, ja vaipuu sitten omiin maailmoihinsa lakaten kommunikoimasta ihmisten kanssa.

Tekoäly tunnetaan nykyään tietämystekniikkana, jossa on useita osaalueita. Pohjimmiltaan on kysymys ohjelmoinnista, neuroverkoista, hahmontunnistuksesta, tekstintunnistuksesta, shakinpelaamisesta jne. Miksi pitäisi käyttää ihmisen aivoja ja vielä kloonattuja sellaisia. Kytkentöjen valtavalla määrällä tietenkin pystyttäisiin korvaamaan aivojen jokseenkin hidasta taajuutta, olisiko jotain 1-5 Mhz:n luokkaa.

Yhtenä syynä on mystifisoida ihmisäly sellaiseksi jota koneet eivät voi saavuttaa. On olemaassa kesijänsä mukaan nimetty Turingin testi, jossa ihminen yrittää keskustelussä päätelläonko näkymätön vastaaja ihminen vai kone. Tekoälyyn kuuluviksi katsotut alat ovat muuttuneetkin tavalliseksi tietotekniikaksi sitä myöten kun ne on saatu hallintaan.

En ole sellaisista aivoista kuullut, jotka tekevät itse ravintonsa, kyllä siihen tarvitaan erilainen biologinen prosessi, mitä aivoilla on käytössään. En usko aivojen syövän sen enempää kärpäsiä kuin leviäkään. Kloonatuissa aivoissa ei ole sellaista tietoa jota tietojärjestelmien ylläpito vaatii. Ne pitäsi ainakin alkuun ohjelmoida tai siis opettaa hallitsemaan niitä ympäröivää todellisuutta. Varmaan oppisivat ajan kanssa myös itse hankkimaan tietoa.

Miksi ei käyttää jo valmiiksi opetettuja aivoja, kuten Frankesteinin hirviössä ikään. Mikä ihme on "ajatuksella toimiva tietokone" , eikö ne jo näkemyksesi mukaan ole jo aivot itse, miksi ne pitäisi vielä liittää johonkin elektromekaaniseen toiseen laitteeseen, siis tietokoneeseen ympfh, eli tietenkin tämä superkone käyttäsi jo olemassa olevia sovelluksia hyödykseen.

Pääkallon suljettu tila ei estäisi tällaista "laitetta" laajentumasta. mutta sen fyysiset toiminnat olisivat rajatut. ja riippuvaisia vaikkapa sähköenergian saannista. Tosin voisihan sille kehittää biologisen toimintaympäristön. Tuntuu jotenkin että tällainen versio on jo olemassa. Joo niitähän tehdään luonnonmenetelmällä liiankin kanssa. Ja tuotantotapakin ei yleisessä tapauksessa aiheuta eettisiä eikä moraalisia ongelmia.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
tiäremiäs
Se on totta, että aivot pitää opettaa.

Kärpäset ja levistä voisi liuottaa ravinteita jota aivot käyttävät ravinnoksi.

Kyllä sellainen robottikin on joka valmistaa itse energiansa kärpäsistä.


Joo, muunmuassa sinä itse, mutta oletanko että kärpäset lentää robotin korvaan ja positroniniaivot saavat siitä käyttövoimansa. Ilman ruuansulatuselimistöä. Mikä muuten lienee ohutsuolen hyötysuhde, ja yleensäkkään nisäkkään suoliston?

Lierikki Riikonen

tiäremiäs
Jos kloonataan aivot , ja liitetään anturoihin ja laitteisiin. jotka ovat ajatuksella toimivassa tietokoneessa. vähän sovelletaan ja fiksataan.

niin saadaan ihmisen tasoinen tietokone.

Miksi pitäisi kloonata aivot?
Eikö riittäisi, että tehdään yhtä monimutkainen itseorganisoituva neuroverkko , kuin ihmisaivot ovat. Ja sen jälkeen mallinnetaan siihen aivojen toiminnat.

No eihän se ole mikään pikkuinen projekti, mutta tällä tavalla olisi ainakin periaatteessa tehdä aitoa tekoälyä. Se mitä älykkyys sitten tarkasti ottaen on niin se taas on ihan toinen juttu.

Mutta minusta älykkyyden voisi määritellä vaikkapa seuraavasti. Järjestelmä on autonominen; eli pystyy itse määrittämään tavoitteensa. Järjestelmä pystyy havainnoimaan ympäristöään ja tekemään havaintojensa perusteella päätelmiä ympäristöstä ja niiden perusteella pystyy käyttämään ympäristöään hyväksi. Järjestelmän tulee pystyä arvioimaan toimintaansa ja oppimaan virheistään sekä onnistumisistaan. Ja viimeiseksi järjestelmän täytyy pystyä jossain määrin ennakoimaan mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan ja sen perusteella jo ennakolta varautumaan tulevaan.

Eihän tekoäly kuitenkaan olisi vielä sillä saavutettu, että olisi olemassa tarpeeksi tehokas alusta, jossa se voisi toimia. Katsokaa ihmisiä ympärillänne, jokaisen päässä möllöttää supertietokone (joskin vähän hidas sellainen), kuinka monelle antaisitte arvosanan "älykäs"?

Lienee tieteisfiktiota, että tarpeeksi monimutkainen kone vain "heräisi" itsestään älykkyyteen. Eikö sillä tulisi olla käytössään myös jonkinlainen tiedonkäsittelyyn liittyvä ominaisuus, joka mahdollistaisi oppimisen, soveltamisen ja vapaat assosiaatiot. Mitä älykkyys ylipäätään on? Jos ajatellaan laskunopeutta älykkyytenä, tietokoneet ovat jo menneet meistä ohi, jos ajatellaan muistia ja mieleenpalauttamista älykkyytenä, myös siinä tietokoneet ovat meitä parempia.
Pitäisikö älykkään tietokoneen kyetä myös henkevään keskusteluun luojiensa kanssa? Olisiko älykäs kone esimerkiksi taitava taidemaalari? Pitäisikö sen kyetä kertomaan meille maailmasta jotain sellaista, mitä emme kykene itse ymmärtämään? (Millainen pettymys olisikaan, jos valaistuneet super-aivot kertoisivatkin vain että sähkö maistuu hyvältä.)

No joo, siinäpä olikin sitten diibadaipaa tähänkin ketjuun.

"Ihmisillä ja tehokkaimmillakin tietokoneilla on se ero, että vaikka voin laittaa tietokoneen soittamaan beethovenia, en voi ohjelmoida sitä nauttimaan musiikista"

-En muista kuka näin on sanonut.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Herra Hippi

Lienee tieteisfiktiota, että tarpeeksi monimutkainen kone vain "heräisi" itsestään älykkyyteen.



Niin kait. Joskaan en ole huomannut että tässä olisi ihan noin jyrkästi väitettykään, vaan on puhuttu nimenomaan aivojen kaltaisesta neuroverkko- tai muusta vastaavan rakenteen omaavasta koneesta. Ja tämä rakenne voidaan toki myös toteuttaa ohjelmallisetsi perinteiselläkin koneella, joskin sen on oltava tällöin varsin tehokas riittääkseen riittävän monimutkaiseen ja suureen verkkoon.


Eikö sillä tulisi olla käytössään myös jonkinlainen tiedonkäsittelyyn liittyvä ominaisuus, joka mahdollistaisi oppimisen, soveltamisen ja vapaat assosiaatiot.



Ehdottomasti. Vähintään tuo oppiminen on välttämätön edellytys. Erilaiset keinotekoiset systeemit, mm. neurtoverkot kyllä kuitenkin ovat kaikkia noita ainakin jossain määrin kyenneet toteuttamaan, ja oppiminen sinänsä on varsin tavanomainenkin ominaisuus erilaisissa järjestelmissä.

Joskus aiemmin on puhuttu älykkäistä systeemeistä pelkästään esim. predikaattilogiikkaa toteuttavien koneiden yhteydessä, tai muiden vastaavien, joissa systeemi käyttää hyväkseen esim. asiantuntijan laatimaa tietokantaa päätöksenteossa. Nykyään niistä kai on älykkyys rapissut, ja ne ovat vain asiantuntijajärjestelmiksi kutsuttuja. Esimerkiksi joku lääketieteellisen diagnoosin tekeminen tällaisten avulla lienee tavanomainen käyttökohde.


Mitä älykkyys ylipäätään on? Jos ajatellaan laskunopeutta älykkyytenä, tietokoneet ovat jo menneet meistä ohi, jos ajatellaan muistia ja mieleenpalauttamista älykkyytenä, myös siinä tietokoneet ovat meitä parempia.
Pitäisikö älykkään tietokoneen kyetä myös henkevään keskusteluun luojiensa kanssa? Olisiko älykäs kone esimerkiksi taitava taidemaalari? Pitäisikö sen kyetä kertomaan meille maailmasta jotain sellaista, mitä emme kykene itse ymmärtämään?

Älykkyydellekin lienee paljon määritelmiä. Yleisesti kysymys on epämääräinen ja kiistanalainen, lähinnä liittyen siihen, kuinka älykkyyttä mitataan ja kuinka montaa sorttia sitä on jne. Hiukan erikoista on, että keinoälyn saralla kiistaa lienee vähän vähemmän, eli määritelmiä on vähemmän eikä niiden välillä ole niin suuresti kiistoja tai polemiikkia. Yksi määritelmistä lienee juuri Turingin testi ja sen variaatiot, eli silloin kun keinoäly toimii ja käyttäytyy kuin "aito äly" eli ihminen se on älykäs. Toisaalta enemmän määritelmällisiä ovat mm. juurikin mainitsemasi oppimisen ja luovan ongelmanratkaisun kyvyt. Eli älykkään systeemin pitää osata sopeutua ja soveltaa. Markkinointipuheissa taa älykkääksi korotetaan usein kaikenlainen varsin triviaalikin automatiikka, vaikka kyseessä olisi suurinpiirtein ajastimella varustettu valokatkaisin tai joku ylimääräinen rele jossakin. nämä eivät kutienkaan täytä oikeasti mitään älykkyyden kriteereitä. Sumeaa säätöä tai logiikkaa kutsutaan usein myös älykkääksi, vaikka siinäkin kyse on lähinnä perinteistä logiikkaa kehittyneemmästä päätöksenteosta tai säädöstä. Joskin, jos tällainen systeemi osaa säätää parametrejaan eli kykenee oppimaan, liikutaan jo älykkyyden määritelmän alarajoilla. Pelkkää suurta laskentatehoa tai muistia ei missään kutsuta älyksi. Älykkyys on enemmän laadullinen kuin määrällinen ominaisuus.

En tiedä, tarvitseeko älykkäältä tietokoneelta vaatia missään suhteessa ihmistä parempaa suorituskykyä. Se voi toki siihen joiltakin osin pystyä, mutat esimerkiksi välttämättä sen ei tarvitse osata maalata taulua ollakseen älykäs. Toisaalta se voi toki siihenkin pystyä. Yhtä kaikki, kyllähän vähemmän luovat ja kykenevät ihmisolennotkin luokitellaan yleisesti älykkäiksi, samoin kuin monet muutkin eläimet. Siis nyt kun tutkitaan nimenomaan älykkyyden olemassaoloa, eikä sen määrää esim. ÄO:n tai muun mittarin suhteen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

En väittänytkään että olisi väitetty. Olin lukevinani tuon oletuksena rivin välistä, saatoin lukea väärinkin. Minusta vaikutti siltä että kloonattujen aivojen esittäminen tekoälyn edellytyksenä viittaisi siihen, että laitteen ajatellaan heräävään tiedostavaan olemassaoloon samalla tavalla kuin ihmisaivot heräävät.

Omasta mielestäni aika paljon ihmisen arkisesta toiminnasta on osoitus melkoisesta älykkyydestä. Kuitenkin tuntuisi hieman tarpeettomalta rakentaa tekoäly, joka osaa vaikkapa ajaa polkupyörällä ja käydä maitokaupassa, vaikka molemmista ominaisuuksista olisi hyötyä esimerkiksi kotitalousrobotissa, niin ihmiset suoriutuvat toistaiseksi kyseisistä tehtävistä itsekin varsin hyvin ja minusta olisi mielekkäämpää pyrkiä rakentamaan tekoäly, joka ylittäisi ihmisen älykkyyden, jotta sen avulla voitaisiin ratkoa ongelmia, joille ihmisäly ei löydä ratkaisua.

Älykkyyden määrittely on varmasti vaikeaa. Taiteen ja sen sellaisen otin mukaan vain siksi, että halusin hieman sekoittaa sitä mikä on älykästä toimintaa. Tokihan jokainen tekoälytutkimus on myös luonut oman määritelmänsä. Suurin osa tekoälytutkimuksesta on minulle kuitenkin tuntematonta. Esittämäni kommentit olivat lähinnä tuollaista pohdintaa, että millaisia asioita ottaisin huomioon, jos lähtisin itse rakentamaan tekoälyä täysin vailla perustietoja siitä miten se saattaisi olla mahdollista.

Ihmisellä on syntyessääm "älypotentiaali". vähän samaan tapaan kuin "potentiaalienergia". Ympäristötekijät tekevät älyn hyödylliseksi kasvamisen myötä. Mikä on perimän ja ympäristötekijöiden suhde älyn muotoutumisessa, on vielä osittain avoin kysymys. Kun verrataan normaalisti kasvaneita terveitä lapsia ns. susilapsiin, niin huomataan ympäristötekijöiden suuri vaikutus. Mutta autistin tapauksessa näkee, että toisinkinpäin on.

Tekoäly on kiehtova aihealue sinällään. Itsekin olen hieman tuota alaa sivuavia kokeiluja tehnyt. Lähdin rakentamaan ohjelmaa ajatuksella siitä, että ihmisen aivotoiminnot voidaan jakaa osiin ja näitä osia voidaan sitten ajatella "mustina laatikkoina" eli kiinnostuksen kohde on se, mitä "laatikko" saa syötteenään ja mitä se antaa ulos tällä kyseisellä syötteellä. En siis lähtenyt rakentamaan mitään aivojen todellista toimintatapaa jäljittelevää neuroverkkototeutusta, vaan nimenomaan tahdoin mallintaa aivoja osien toiminnallisuuden kautta.

Rakensin ohjelmiston aloittaen muisteista, ensiksi tein sensorisen muistin, joka muistaa periaatteessa kaiken näkemänsä, mutta vain sekunnin osien ajan, tätä voitte kokeilla laittamalla silmät kiinni, hetken aikaa näette sen, jota näitte silmien vielä ollessa auki. Seuraavaksi tein lyhytkestoisen muistin, tähän muistiin mahtuu periaatteessa noin seitsemän asiaa, jotka säilyvät jo vähän pidempään kuin sensorisessa muistissa olevat. Näiden kahden välistä linkitystä tein hieman siihen tyyliin, että jos sensorisessa muistissa on jotain, joka "kiinnostaa" simulaatiota, niin se siirtyy lyhytkestoiseen muistiin. Tämä kiinnostuu puolestaan perustuu siihen, mitä simulaatiolla jo on pitkäkestoisessa muistissa. Pitkäkestoinen muisti on muistia, jossa asiat periaatteessa säilyvät "n-ajan verran", mutta voivat muuttua, kun uutta tietoa tulee, tai vääristyä ajan mittaan, samoin laitoin ohjelmani vääristämään lyhytkestoista muistia, emmehän muista yleensä esimerkiksi puhelinnumeroa sen kerran katsottuamme. Toisaalta, jos lyhytkestoinen muisti saa sen jo sisältämää asiaa jatkuvasti sensorisesta muistista ei vääristymiä pääse tapahtumaan. Pitkäkestoisesta muistista vielä sen verran, että sinne asiat tallentuvat eräänlaisilla riippuvuussuhteilla, ilmeisesti aivommekin tekevät niin.

Tämä simulaatio on siinä vaiheessa, että muistit periaatteessa kommunikoivat keskenään, mutta pitkäkestoisen muistin hierarkinen tallennusrakenne on vielä toteuttamatta. Dataa siirtyy sensorisesta muistista työmuistiin ja välillä suoraan pitkäkestoiseen muistiinkin, samoin pitkäkestoisesta muistista tulee työmuistiin tavaraa.

Tämä kaikki tekemäni on todennäköisesti äärimmäisen yksinkertaistettua siihen nähden, miten aivot oikeasti asiat hoitavat. Tavoitteena on ehkä joku päivä jatkaa tuon kehittämistä, mutta aikani on hyvin rajallista.

p s
Seuraa 
Viestejä111
kar1
Mutta autistin tapauksessa näkee, että toisinkinpäin on.

Tarkennatko, että mitä autistin tapauksessa näkee? Onhan esim. Kim Peek varmaan millä vaan mittapuulla älykäs henkilö, mutta tyypillisestihän autistin erikoiskyvyt ovat samankaltaisia kuin tietokoneella: hyvä muisti ja hyvin toimiva laskenta. Hyvä muisti ja matemaattinen tai visuaalinen/auditiivinen järjestely ovat kai aika suppea kuvaus älykkyydestä.

Aika epäinhimillistä.

Voi olla melko tyhmät aivot jos pysyy koko ajan paikallaan, täytyy liikkua erilaisissa ympäristöissä ja rekisteröidä valtava määrä informaatiota saadakseen aivot toimimaan yhtä järkevästi kuin omamme...

Keinotekoiset neuraaliverkot on sitä varten.

Itse olen sitä mieltä että Kohosen itseorganisoituvia karttoja voitaisiin hyödyntää parhaiten aivojen kopioimisessa...

Mielestäni ongelmana on esimerkiksi kuvien järkevä tunnistaminen yms...

Olen itsekin suunnitellut keinotekoisia neuroverkkoja omatoimisesti, tulin tulokseen jälkeenpäin että olin keksinyt uudelleen itseorganisoituvat kartat...

Karpov
Tämä simulaatio on siinä vaiheessa, että muistit periaatteessa kommunikoivat keskenään, mutta pitkäkestoisen muistin hierarkinen tallennusrakenne on vielä toteuttamatta. Dataa siirtyy sensorisesta muistista työmuistiin ja välillä suoraan pitkäkestoiseen muistiinkin, samoin pitkäkestoisesta muistista tulee työmuistiin tavaraa.



Kaivellaanpa vanhaa ketjua naftaliinista.. Erittäin mielenkiintoinen aihe. Oletko Karpov vielä maisemissa? Onko projekti edennyt sitten vuoden 2005? Kiinnostaisi kovasti tietää mitä ohjelmallesi kuuluu tänään.

Olen yrittänyt kehittää keskustelua A.L.I.C.E. AI:n (http://alice.pandorabots.com/) kanssa mutta se on niin tyhmä, niin tyhmä... Onkohan missään päin nettiä jotain oppivaa "tekoälyä"?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat