Työtunti, uusin valuutta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Haluan ehdottomasti Apple 4 puhelimen. Olen valmis tekemään työtä viikon sen eteen vaikka markkinahinta olisi 20 tuntia.

Haluan kaupasta kassillisen ruokaa, hammastahnaa ja vessapaperia. Voin toimia pari tuntia kassalla tai varastolla sen maksaakseni.

Haluan matkustaa Imatralle. Voin siivota junan vaunuja vaikka koko matkan ajan.

Haluan että nuohooja käy meillä kerran vuodessa. Maksuksi pesen hänen autonsa sillä aikaa ja katson rengaspaineet ja neidin paineet jos nuohooja on nainen.

Haluan että putkimies käy korjaamassa vuotavan hanan. Käyn sillä aikaa ulkoiluttamassa hänen äitiänsä, joka on ollut jo vuoden sisällä vanhainkodissa, kuten sinunkin äitisi.

Sivut

Kommentit (30)

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

KOMUKKA!

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Hmm. Mielenkiintoisia ajatuksia. Toimii ehkä parhaiten ja hieman karsittuna pienehkössä yhteisössä joka on rajattu maantieteellisesti pienelle alueelle, tarpeellinen ja ehkä toimiva ratkaisu kriisiajan yhteiskuntaan. Muuttaisi toimiessaan huomattavasti maailmaa globaalisti niin että vaurautta pakenisi työsuoritusten muodossa kehitysmaihin.

Kuka tai ketkä eli mikä taho saisi pitää itsellään vallan määritellä minkä arvoinen mikäkin työ on ja miten eri työn arvot määriteltäisiin? Kuinka voitaisiin taata se että taho joka pitää kirjaa tehdystä työstä ja arvostaa tehdyn työn ei käyttäisi tietoa väärin, mikä motivoisi kyseisen instanssin työntekijöitä olemaan yhtä-äkkiä jeesustelevaisia enkeleitä? Millä perusteella vaihdantataloudessa kyettäisiin säilyttämään saatavan vastapalveluksen arvo jos ei haluakaan juuri nyt tai ensiviikolla käyttää ansaistemaansa vastapalvelusta vaan haluaa säästää niitä pahan päivän varalle tai vanhuuden päiviä tai lapsen hankkimista varten?

Ymmärtääkö Lektu-Elli sitä että jos eläkepäivinä kompastun portaissa ja joudun menemään lääkäriin ei lääkäri paljon innostu paikkaamaan minua jos joskus vuonna 1 ja 2 ”tienasin ylimääräisenä” 10 kg kinkun ja yritän maksaa tällä kymmenien vuosien päästä? Ymmärtääkö Lektu-Elli sitä että jotta tämä olisi mahdollista pitäisi olla A) Tulevaisuuteen näkevä laite B) Ominaisuus tällä laitteella sellainen että se säilyttää kinkun syömäkelpoisena ja tasa-arvoisesti arvossaan jos vaikka vuonna 2050 sattuisi olemaan nälänhätä tai siirrytty kasvissyöntiin!

Ymmärtääkö Lektu-Elli sitä että mitä siitä seuraa jos kaikki työ olisi yhtä-äkkiä tasa-arvoista?
Miten kelläkään olisi enää motivaatiota yrittää tehdä paremmilla menetelmillä enemmän lyhyeämmässä ajassa ja varmemmin ja suuremmalla onnistumisen todennäköisyydellä jos siitä ansaitu hyöty tai rahallinen motivaatio ei piiskaisi eteenpäin? Näetkö sen minkä minä uskon näkeväni, tarkoitan vertauskuvallisesti? Siis sen että tällöin kehitys näivettyisi, myös globaalilla tasolla.

Nähdäkseni on oikein että suomalaisella maanvilejijällä jolla on traktori, on mahdollisuus huomattavasti parempaan elintasoon kuin riisinvilelijälaumalla jolloin työteho on ensimmäisellä suurempi per/h kuin yhdellä riisinvilelijälauman jäsenistä. Tämän mahdollistaa tasa-arvoisesti kapitalismi. Koska osalla perinteisen riisinviljelyalueen kiinalaisista joilla on ylimääräistä rahaa on valistunut mieli he päättävät hankkia länsimaissa valmistetun suorituskykyisen traktorin ja armeijan Israelaisia Drip Irrigation alan hallitsevia insinöörejä ja agrologeja neuvomaan ja ojentamaan harhapoluille karanneita kiinalaisia kuinka riisiä voidaan kasvattaa kustannustehokkaasti – eikä niinkuin isä ja hänen isoisänsä isä ovat toimineet-. Näin ollen harvain halu saada enemmän irti pellosta toi lisää fyffee Israeliin ja Länsimaihin ja lisää vapaa-aikaa kiinalaisille riisinviljelijöille kehityksen mennessä eteenäpin ja kenties paremmat sadot. Kaikki voittivat, vaikkakin ehkä työttömyys lisääntyi Kiinassa.

Yritin esimerkilläni tuoda esiin hyviä puolia kapitalismista. Raha ja rahan liikkeet ja eri talousalueiden valuuttojen vaihtokurssit antaa mielestäni paremman kuvan siitä missä mennään työn tuottavuudessa ja työn tai työn hedelmien kysynnässä ja sen suhteellisessa kehityksessä ja miten rahallinen panostus siirtyy aluiden sisällä ja alueiden väliltä. Puolustan nykyistä kapitalismia nykyisenlaisine heikkouksineenkin ja talouslamoineenkin sosiaalidemokraattisen ohjauksen työvälineenä parempana kuin vaihdantataloutta tasa-arvon ylläpitäjänä.

-

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Tuossa on lyhyt matka työtuntilitteroihin. Jos tekee työtä saamatta palkkaa voisi tilalle saada kunniakirjan, jossa on tehty tuntimäärä tehollisia ja tuottavia töitä. Kunniakirja olisi tietenkin kovaa valuuttaa. Sillä voisi maksaa työtunneista. Ei söisi inflaatio. Litteroita voitaisiin aivan vain jakaa painatuskeskuksesta luotettaville tahoille. Lähinnä yhteisöille, joista niitä voisi luovuttaa ulos kontrolloidusti esimerkiksi kahden riippumattoman allekirjoituksella. Allekirjoituksien tulisi olla diaarityyppisiä eli väärinkäytöksissä voitaisiin allekirjoittajat viedä kaivamaan suo-ojia. Tai nykyaikana täyttämään suo-ojia.

Mitä olisivat tuollaiset yhteisöt? Keksikää esimerkkejä hyvistä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

poorstudent
Seuraa 
Viestejä98
Liittynyt26.3.2008
baal1984

Ymmärtääkö Lektu-Elli sitä että mitä siitä seuraa jos kaikki työ olisi yhtä-äkkiä tasa-arvoista?
Miten kelläkään olisi enää motivaatiota yrittää tehdä paremmilla menetelmillä enemmän lyhyeämmässä ajassa ja varmemmin ja suuremmalla onnistumisen todennäköisyydellä jos siitä ansaitu hyöty tai rahallinen motivaatio ei piiskaisi eteenpäin? Näetkö sen minkä minä uskon näkeväni, tarkoitan vertauskuvallisesti? Siis sen että tällöin kehitys näivettyisi, myös globaalilla tasolla.




Tai miten Lektu-Elli meinasi tasoittaa raskaammat työt kevyiden kanssa? 1 tunti sonnanmättöä navetassa = 3 tuntia toimistossa vai 2 tuntia moottorisahan kahvoissa = 5 tuntia kaupankassana?

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008
poorstudent
baal1984
Ymmärtääkö Lektu-Elli sitä että mitä siitä seuraa jos kaikki työ olisi yhtä-äkkiä tasa-arvoista?



Tai miten Lektu-Elli meinasi tasoittaa raskaammat työt kevyiden kanssa? 1 tunti sonnanmättöä navetassa = 3 tuntia toimistossa vai 2 tuntia moottorisahan kahvoissa = 5 tuntia kaupankassana?



Oletetaan että alkaisi siirtyminen kohti poorstudentin kuvaamaa ja Lektu-Ellin tarkoittamaa tilannetta jossa kaikki työ ei todellakaan ole tasa-arvoista.

Kuinka ratkaistaisiin sellainen ongelma että kehitysmaan metsurilla on ainoastaan kirves ja Suomalaisella metsurilla moottorisaha? Tuleeko Litteroita (Trade Mark by Paul M) sille joka tuottaa enemmän työn lopputuotteita eli kaadettuja puita enemmän ruokaa tai vastapalveluksia kuin kehitysmaan työntekijälle? Ilmeisesti ei, koska tämä ei ole kaiketi aloittajan ihanteen mukaista hänen tarkoittamassa kontekstissa identtisten ammattinimikkeiden välillä.

Tarkasteltaessa eroja erilaisten ammattinimikkeiden välillä niin kysyn kuka palkitsee insinöörin vaikkapa 1 ½-vuoden metsurin palkalla luovuudesta kehittää ja keksiä tulevaisuudessa entistä tehokkaampi tai ympäristöystävällisemmällä energiantuotantoratkaisulla toimiva moottorisaha vaikkapa ½-vuoden työn tuotoksena ja onko se oikein? Sitten aivan liian pitkä lause... Jos elämme demokratiassa tällaisessa hypoteettisessa yhteiskunnassa jossa vallitsee vaihdantatalous mikä takaa sen että enemmmistö ihmisistä jotka nykymallissa kuuluvat alle keskituloisiin, tienaavat siis jotain mediaanin lähellä olevaa, hyväksyy sen että luovalle henkilölle joka keksii toimivan ja paremman metodin hoitaa tehtävä Z maksettaisiinkin enemmän mikä yleensä on tähän asti toiminut ylivoimaisen hyvänä kimmokkeena henkisen palkitsevuuden lisäksi?

-

Vierailija
baal1984
Yritin esimerkilläni tuoda esiin hyviä puolia kapitalismista. Raha ja rahan liikkeet ja eri talousalueiden valuuttojen vaihtokurssit antaa mielestäni paremman kuvan siitä missä mennään työn tuottavuudessa ja työn tai työn hedelmien kysynnässä ja sen suhteellisessa kehityksessä ja miten rahallinen panostus siirtyy aluiden sisällä ja alueiden väliltä. Puolustan nykyistä kapitalismia nykyisenlaisine heikkouksineenkin ja talouslamoineenkin sosiaalidemokraattisen ohjauksen työvälineenä parempana kuin vaihdantataloutta tasa-arvon ylläpitäjänä.



Kapitalismihan voi toimia erittäin hyvin myös vaihdantaloudessa. Tässä osuva esimerkki kapitalistisesta vaihtataloudesta:

Kapitalismia vastaan, solidaarisuuden puolesta?
13.4.2010 14.29 | Pasi J. Matilainen | Julkinen talous, Raha, Verotus, Politiikka, Libertarismi
Helsingin Sanomat kertoi muutama päivä sitten Kumpulan vaihtopiiristä, jossa paikalliset asukkaat voivat ostaa toisiltaan tai vaihtaa keskenään palveluja kumpenni-nimistä valuuttaa hyväksi käyttäen. Rahan eli vaihdon välineen käyttäminen onkin järkevää, sillä se mahdollistaa epäsuoran vaihdannan ja helpottaa siten vaihtokumppaneiden löytämistä.

Varsinkin palvelujen osalta vaihto- ja vaihdantataloutta on ollut maailman sivu eikä se sinänsä ole mitään ihmeellistä. Veronkiertoahan se toki on, jos (ja kun) vaihtopiiriläiset eivät maksa asianmukaisia veroja palveluistaan. Kumpenni-vaihdossa mielenkiintoista ovatkin hankkeen perustelut. Hollannista kotoisin oleva perustajajäsen Ruby van der Wekken nimittäin kehuu vaihtopiiriä ”solidaariseksi tavaksi käydä kauppaa” ja ”vaihtoehdoksi kapitalistiselle markkinataloudelle”. Hän ei voisi olla enemmän väärässä!

Vaihtopiiri on todellisuudessa kapitalistista markkinataloutta puhtaimmillaan. Siinä ihmiset käyvät keskenään vapaaehtoisesti kauppaa itse hyväksymillään ehdoilla ja valuutalla, eikä kukaan ulkopuolinen pääse vaikuttamaan kaupan sisältöön tai muotoon. Ei ole työaikalainsäädäntöä, ei verotusta, ei yleissitovia työehtosopimuksia, ei kuluttajansuojalautakuntaa, ei siis kertakaikkiaan mitään ulkopuolista sääntelyä. Kauppa tapahtuu puhtaasti vain ja ainoastaan ostajan ja myyjän välillä. Se on kapitalistista markkinataloutta eikä mitään muuta.

Solidaarisuus on varsin häilyvä ja turhankin innokkaasti ja joustavasti viljelty termi. Wikipedian mukaan se tarkoittaa yhteisvastuuta muista ihmisistä, myös kansainvälisesti. Riippuu hyvin pitkälle tulkintatavasta onko vaihtopiiri solidaarista vai ei. Mitään perinteisiä yhteisvastuun tunnusmerkkejähän siitä ei löydy hakemallakaan, kuten vaikkapa verotuksella kustannettua terveydenhuoltoa varattomillekin. Jos taas solidaarisuus tai yhteisvastuu käsitetään niin, että toimitaan henkilökohtaisella tasolla niin, että se on hyväksi muillekin ihmisille (eli väkivallattomasti ja sopimuksia kunnioittaen), niin juuri sitähän kapitalistinen markkinatalous on, joten vaihtopiirikin voidaan nähdä solidaarisena.

Perinteistä solidaarisuutta, siis esimerkiksi julkisia terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluja, vaihtopiiri kuitenkin vastustaa mitä suurimmassa määrin, sillä siinähän ei todellakaan makseta veroja myydyistä palveluista saati saaduista tuloista. (Verottaja epäilemättä mielessään kiittää Hesarin toimittajaa tämän vaihtopiirin tuomisesta tietoon.) Tässä mielessä vaihtopiiri on hyvin epäsolidaarinen tapa käydä kauppaa, sillä siitä eivät pääse osallisiksi muut kuin kaupan osapuolet itse, niin kuin oikein onkin.

Laajemmassa asiayhteydessä erilaisten vaihtopiirien ja paikallisrahojen ilmeinen yleistyminen on selvä merkki siitä, että nykyinen verotuksen ja sääntelyn kuormitus rasittaa ihmisiä yhä enemmän ja siksi he etsivät keinoja kiertää niitä. Tällaisen toiminnan laajeneminen puolestaan vaikeuttaa entisestään sosiaalivaltion rahoitusongelmia, vaikka toistaiseksi puhuttaneenkin verrattain pienistä luvuista. Pienten piirien vaihtokauppa on kuitenkin sen verran tehotonta toimintaa, että niihin osallistuvatkin tekevät edelleen suurimman osan hankinnoistaan verotuksen ja sääntelyn alaisten kanavien kautta.

Jatkuvasti kasvava vaihdantatalous on myös eräänlaista varautumista tulevaan; siihen, että jonain päivänä verotus ja sääntely kasvavat niin raskaiksi, että kamelin selkä katkeaa ja sosiaalivaltio on lopultakin jo aivan liian pitkäksi venyneen elinkaarensa päässä. Kuollut ei ole enää elvytettävissä. Kehittynyt vaihdantatalous ja myös vaihtoehtoiset valuutat, sikäli kun valtiovalta ei niihin puutu kovalla kädellä niiden kasvaessa liian merkittäviksi, ovat ensiarvoisen tärkeitä välineitä yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi romahduksen jälkeisissä olosuhteissa.
Lähde:
http://pasi.blogit.uusisuomi.fi/2010/04 ... -puolesta/

Vierailija

Tarkoitin että ei ole kiinteitä hintoja, vaan kaikki sovitaan osapuolten välillä siinä tilanteessa.

Esim soitan maalarille että maalaatko aitani, jos pesen autosi 13 kertaa? Jos ei riitä niin sitten neuvotellaan.

Ilman tämmöistä systeemiä aidat jää maalaamatta ja maalarin auto pesemättä. Esim minä itse en ole ostanut pariin vuoteen yhtään mitään palvelua mistään, koska elän ilman rahaa. Se vasta typerää on. En halua olla turha.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Lektu-Elli
Tarkoitin että ei ole kiinteitä hintoja, vaan kaikki sovitaan osapuolten välillä siinä tilanteessa.



Hinnasta sopiminen on ihan perusjuttuja nykyään rahankin kanssa peuhatessa. Ainut ero on, ettei tarvitse vaihtaa palveluksia päikseen vaan meillä on käytössä nuo Paul M:n mainitsemat työtuntilitterat. Niissä työtuntien määrä ilmoitetaan standardilla yhteismitalla, euroina.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

ykskivi
Seuraa 
Viestejä1950
Liittynyt27.3.2006
Lektu-Elli
Haluan ehdottomasti Apple 4 puhelimen. Olen valmis tekemään työtä viikon sen eteen vaikka markkinahinta olisi 20 tuntia.

Haluan kaupasta kassillisen ruokaa, hammastahnaa ja vessapaperia. Voin toimia pari tuntia kassalla tai varastolla sen maksaakseni.

Haluan matkustaa Imatralle. Voin siivota junan vaunuja vaikka koko matkan ajan.

Haluan että nuohooja käy meillä kerran vuodessa. Maksuksi pesen hänen autonsa sillä aikaa ja katson rengaspaineet ja neidin paineet jos nuohooja on nainen.

Haluan että putkimies käy korjaamassa vuotavan hanan. Käyn sillä aikaa ulkoiluttamassa hänen äitiänsä, joka on ollut jo vuoden sisällä vanhainkodissa, kuten sinunkin äitisi.




Tuo oli hyvä systeemi aikoinaan, mutta eikös raha juuri keksitty korjaamaan ko. systeemin puutteet?

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Vierailija

Ja luonto kiittää taas...
Kuva

Resurssipohjainen talous on edelleen kestävällä pohjalla. Tuntipohjainen taas ei oikein perusta mihinkään reaaliseen. Luonto tuhoutuu tunti tunnilta, jos luonnosta ei huolehdita.

Vierailija

Mistä saisin ns. mikroluoton, jotta voin maksaa nuohoojalle? Pitäisi nuohota joka vuosi ja nyt on 5-6 vuotta mennyt.

Suomen valtion rahoittamat kehitysapuyhdistykset antavat näitä lainoja afrikkalaisille, mutta mistä minä saisin? En ole afrikkalainen -vielä.

Pikavipit ei kiinnosta, koska niiden keskimääräinen vuosikorko taitaa olla 2000% luokkaa edellisen selvityksen perusteella. Näin luin ihan pari päivää sitten jostain.

Vierailija
Lektu-Elli
Mistä saisin ns. mikroluoton, jotta voin maksaa nuohoojalle? Pitäisi nuohota joka vuosi ja nyt on 5-6 vuotta mennyt.



Mutta eihän työn tarjoaminen vaihdantana auttaisi sinua tuossa ollenkaan, jos nuohoojalla ei ole tarvetta sellaisille töille, joita hänelle voisit tehdä. Nuohooja saattaa haluta pestä autonsa itse, jolloin tarjouksesi auton pesemisestä on aika kilpailukyvytön. Jos nykytilanteessasi et pysty myymään työtuntejasi kellekään, niin ei vaihdannankaan puitteissa ole varmaa, että niille syntyy kysyntää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat