Kaskelotit ilmastotalkoissa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uutisen mukaan kaskelotit ulostavat vuodessa viiskymmentätuhatta kiloa rautaa per yksilö.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=2202112

Tekee 137 kiloa vuorokaudessa. Onkohan jossakin tullut pilkkuvirhe tai muu kämmi?

Wikin mukaan kaskelotit syövät 3 % painostaan vuorokaudessa eli 30 tonninen merinisäkäs napsii kalmareita ja mitä lie muuta 900 kiloa. Ruoasta syntyvästä ulosteesta tuskin runsas sata kiloa on rautaa.

Kommentit (7)

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Ei olisi ensimmäinen kerta kun IS tonttuilee mittayksiköiden kanssa. Mitäs käännättävät juttunsa kesätyöntekijöillä.

Nimim. katkera kääntäjä

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

IS tosiaan taisi vähän taas mokata.

No, joka tapauksessa mielenkiintoinen uutinen. Rautahan on monilla merialueilla kasviplanktonin kasvua rajoittava tekijä. Kasviplanktonin itseensä sitomasta hiilestä taas huomattava osa uppoaa levien ja eläinten kuoltua merten pohjaan, ja jää sinne. Onkin ajateltu, että raudan lisäys lisäisi hiilen sitoutumista merten pohjiin, ja sitä kautta ainakin hidastaisi CO2-pitoisuuden nousua ilmakehässä. Onpa eräs tutkija jopa uhonnut, että voisi aiheuttaa uuden jääkauden rahtilaivallisella rautajauhetta, mutta moiseen on suhtauduttu aika skeptisesti. Pääosin raudan käytöstä haaveilusta on luovuttu, koska kokeellista näyttöä sen toimivuudesta on huonosti, mutta sen sijaan näyttöä suurten ravinnelisien katastrofaalisista vaikutuksista karuissa ekosysteemeissä on runsaasti.

Kaskelottien ulosteiden lannoitusvaikutus perustunee siihen, että ne metsästävät syvänmeren kalmareita kilometrien syvyydestä, joten ne tuovat jo kertaalleen syvyyksiin uponneita ravinteita takaisin pintavesiin levien käyttöön.

Veikkaan, että valaskantojen romahdus pyynnin myötä murto-osaan entisestään on muutenkin muuttanut meriekosysteemejä melkoisesti. Kannathan eivät ole palautuneet lähellekään alkuperäisiä lukemiaan, vaikkeivät useimmat valaslajit enää suoranaisesti uhanalaisia olekaan.
Äkkiseltään tuntumana olisi, että eläinplanktonia syövien kalojen ja valaiden väheneminen lisäisi eläinplanktonin määrää, joka puolestaan vähentäisi niiden saaliina olevan kasviplanktonin määrää, ja samalla tietenkin myös hiilen sitoutumista niihin.

Vierailija
Mei long
IS tosiaan taisi vähän taas mokata.

No, joka tapauksessa mielenkiintoinen uutinen. Rautahan on monilla merialueilla kasviplanktonin kasvua rajoittava tekijä. Kasviplanktonin itseensä sitomasta hiilestä taas huomattava osa uppoaa levien ja eläinten kuoltua merten pohjaan, ja jää sinne. Onkin ajateltu, että raudan lisäys lisäisi hiilen sitoutumista merten pohjiin, ja sitä kautta ainakin hidastaisi CO2-pitoisuuden nousua ilmakehässä. Onpa eräs tutkija jopa uhonnut, että voisi aiheuttaa uuden jääkauden rahtilaivallisella rautajauhetta, mutta moiseen on suhtauduttu aika skeptisesti. Pääosin raudan käytöstä haaveilusta on luovuttu, koska kokeellista näyttöä sen toimivuudesta on huonosti, mutta sen sijaan näyttöä suurten ravinnelisien katastrofaalisista vaikutuksista karuissa ekosysteemeissä on runsaasti.

Kaskelottien ulosteiden lannoitusvaikutus perustunee siihen, että ne metsästävät syvänmeren kalmareita kilometrien syvyydestä, joten ne tuovat jo kertaalleen syvyyksiin uponneita ravinteita takaisin pintavesiin levien käyttöön.

Veikkaan, että valaskantojen romahdus pyynnin myötä murto-osaan entisestään on muutenkin muuttanut meriekosysteemejä melkoisesti. Kannathan eivät ole palautuneet lähellekään alkuperäisiä lukemiaan, vaikkeivät useimmat valaslajit enää suoranaisesti uhanalaisia olekaan.
Äkkiseltään tuntumana olisi, että eläinplanktonia syövien kalojen ja valaiden väheneminen lisäisi eläinplanktonin määrää, joka puolestaan vähentäisi niiden saaliina olevan kasviplanktonin määrää, ja samalla tietenkin myös hiilen sitoutumista niihin.




Muistelen lukeneeni rautalannoituskokeista, jotka ovat epäonnistuneet, kun krillit ovat heti pistäneet poskeensa tuotetun kasvuston. Valaskantojen vaikutukseen on helppo uskoa, suuruusluokan arviointi on sitten jo vaikeampaa.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006
Ueberweg
Sama uutinen Ilatalehden verkkosivulla on otsikoitu "Kaskelottien ulosteilla valtava ilmastovaikutus":

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010061611869997_ul.shtml

Ihan 40 000 auton päästöt ...




Ei pidä väheksyä kauniita ajatuksia. Se on sentään yli 0,00005% koko maailman autokannasta.

Pienistä puroista syntyy iso joki.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Uusimmat

Suosituimmat