Muinaiset eläimet Pohjolassa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämä kysymys heräsi katsellessa Discoveryn Jokien hirviöt -sarjaa. Kansalliseepoksemme tarinaa, jossa Väinämöinen tekee itselleen soittimen hauen leukaluusta, naureskellaan usein että olipa hauella kokoa. Mutta tänä päivänäkin USA:ssa elää luuhaukia, jotka voisivat kasvaa melko järkäleiksi, ja aikanaan on jopa jokunen kuva yli kolmimetrisistä kaloista otettu. Pienempiä veneitäkin on isoimmat luuhauet kaataneet.

Luuhaukien historiaa avattiin tuossa ohjelmassa kovin vähän, mutta nopeasti mainittiin niitä olleen muuallakin päin maailmaa kuin Amerikassa. Nykyisen tosin kannat rajoittuu Yhdysvaltoihin. Onko näistä kaloista jälkeäkään Euroopassa? Ehkäpä täällä Pohjolassa?

Sivut

Kommentit (18)

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Jostain muistaisin lukeneeni (tosi luotettava lähde, ) että alun perin Kalevalan hauki olisikin ollut sampi, siis toinen luukala. Sampia kun elää ihan likellä Venäjällä, ennen ollut Suomessakin, ja suurimmat sammet ovat aika spektakuläärisiä (Wiki tietää, että 150-senttiseksi voisi kasvaa se Suomessakin tavattu). Lisää Wikiä kertoo, että lähisukulainen kitasampi voisi mennä yli viisimetriseksi, kai sellaisen selkään jo yksi vene voisi prätkähtää?

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Eikös meidänkin vesistöissä elänyt vielä pari sataa vuotta sitten semmoisia hervottoman kokoisia monneja? Semmoisia parimetrisiä, 200 kiloisia jöötejä (kai). Eipä tekisi mökkirannasta mieli uimaan pulahtaa jos sellaisia vielä vesissä olisi.

AaJii
Seuraa 
Viestejä748
Liittynyt19.11.2007
iileskotti
Eikös meidänkin vesistöissä elänyt vielä pari sataa vuotta sitten semmoisia hervottoman kokoisia monneja?

Janakkalan Kernaalanjärvestä nousi viimeinen sisävesiemme monni 1866, satunnaisia yksilöitä on saatu Suomenlahdesta, viimeksi joskus 1960 -luvulla. Tarkkaan ottaen monni hävisi vakinaisesta faunastamme viime sotien jälkeen, sitä esiintyy nykyrajan takaisessa Karjalassa vieläkin.

- O sancta simplicitas!

Vierailija
Heksu
Liekö ollut kalojen nimistökään ihan eksaktia? Hauki kuin hauki...

Eikä ole ilmeisesti nykyäänkään.

Luuhauet kuuluvat ikivanhaan luuhaukikalojen (Lepisosteiformes) kalaryhmään, eivätkä ole läheistä sukua juuri millekään muulle nykyään elävälle. Ne ovat siis eläviä fossiileja ryhmästä, joka kukoisti dinosaurusten aikaan. Noilta ajoilta luuhaukifossiileja on kyllä Euroopastakin, mutta ryhmän kukoistus sammui jo kymmeniä miljoonia vuosia ennen kuin ihmiset alkoivat kertoa tarinoita hauenleukasoittimista.

Kanteleisiin en ole perehtynyt, mutta äkkiseltään myös tuntuisi, että luuhauen kapeat, pinsettimäiset leuat eivät juuri sellaisen valmistukseen sopisikaan:

Osaisiko joku arvioida, minkähänkokoinen kala tuollaiseen kanteleentekoon käytännössä tarvittaisiin?
Nämä kuvan luut ovat lehtijutun mukaan 120-senttiseltä hauelta, mittakaavana tulitikku:

Liian pieniä ovat edelleen, reilusti, ainakin siitä päätellen mitä kokoluokkaa kanteleet näyttävät Googlen tarjoamissa kuvissa olevan. Mutta tuplasti isommalla kalalla, 240-senttisellä, varmaan päästäisiin jo alkuun. Tämä menee jo reilusti ohi hauen teoreettisestakin kasvupotentiaalista (maksimipituus on puolentoista metrin tuntumassa).

Sampi siis, kenties? Hyvä, paitsi ettei sammella ole alaleuassa hampaita, eikä oikeastaan kovin kummoista alaleukaakaan erikoisen ruokailutapansa vuoksi (linkki).

Entäpä sitten se monni eli säkiä? Monni on petokala, joka voi joissain tapauksissa kasvaa kolmimetriseksi ja 150-kiloiseksi. Kokoa sillä siis ainakin riittää. Ongelmana on, että sen kallo on lyhyt ja leveä, ja hampaat ovat levymäiset:

Noihin ei juuri kanteleenjousia kiinnitetä. Toinen ongelma on tietenkin se, ettei monni kasva lähellekään noita kokoja näin pohjoisessa, ja vielä Keski-Euroopassakin kaksimetriset yksilöt ovat hyvin harvinaisia.

Joten sovitaanko vaikka niin että Väinämöisen kantele on sellainen niinsanottu kalajuttu?

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
Mei long

Joten sovitaanko vaikka niin että Väinämöisen kantele on sellainen niinsanottu kalajuttu?



Ei voi olla, kyseessähän on suoranainen kansalliseepos. Jos kerran hihhuleilla on jeesuksensa, niin kyllä suomalaisilla täytyy olla haukikantele.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
Mei long
kabus
Voishan se olla tavallista kookkaampi jättihauki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ttihauki

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että Väinämöinen oli amerikkalainen?[/quote]


Ei, vaan amerikka oli osa suomea. Johan kreationistinen "tiedekkin" toteaa maapallon iäksi 6000 vuotta joten selvästikkin suomen ja amerikan välillä on pari tuhatta vuotta sitten ollut maayhteys.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vierailija
vihertaapero
Mei long
kabus
Voishan se olla tavallista kookkaampi jättihauki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ttihauki

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että Väinämöinen oli amerikkalainen?



Ei, vaan amerikka oli osa suomea. Johan kreationistinen "tiedekkin" toteaa maapallon iäksi 6000 vuotta joten selvästikkin suomen ja amerikan välillä on pari tuhatta vuotta sitten ollut maayhteys.[/quote]


Eipäs nyt sotketa kreationisteja tähän. Osasihan Väinämöinen purjehtia ja soutaa. Äkkiähän tuonne isoille järville veneellä kerkiää kalaan.

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005

Suurin Suomessa kuolleena löydetty naaras hauki on ollut melkein 2 metriä pitkä ja painanut himpun alle 40 kiloa. Onhan täällä Suomessa ollut myös sampiakin, jotka ovat tunnetusti siitäkin isompia. Sammen leukaluusta ehkä saattaisikin tulla jonkilainen soitin.

Vierailija
Petu
Suurin Suomessa kuolleena löydetty naaras hauki on ollut melkein 2 metriä pitkä ja painanut himpun alle 40 kiloa.

Melkoinen hirviö tosiaan. Onko tälle lähdettä?
Äkkiseltään suurimman luvun löysin täältä
http://www.luonnossa.net/Saaliskalat/Ha ... hauki.html
missä mainitaan suurimman Suomesta pyydetyn hauen kooksi 175 cm ja 25,5 kg, mutta senkin kohdalla toisaalta löytyi maininta, ettei kyseessä ollut oikea kala vaan pila. Yli 20-kiloiset yksilöt ylipäätään ovat äärimmäisen harvinaisia - tosin ne ovat saattaneet olla yleisempiä ennen laajamittaisen kaupallisen kalastuksen aikaa.

Petu
Sammen leukaluusta ehkä saattaisikin tulla jonkilainen soitin.

Laitoin jo aiemmin linkin sammen pään luuston rakenteeseen. Kyseisellä elikolla ei käytännöllisesti katsoen ole leukaa, saatikka hampaita. Tässä nyt vielä ihan kuvana, jos ei linkkiä tule avattua:

Vierailija

Kirjassa "Ole siviä sikanen" (Heikki Lehikoinen), arvellaan myös hauen ja sammen menneen sekaisin Kalevalassa. Se ei tietysti vielä tee veneellä haukeen juuttumisesta ja kanteleen teosta tosiasioita, mutta antaa aihetta pohdintoihin...

Vierailija
Pikku Gen
Sampia kun elää ihan likellä Venäjällä, ennen ollut Suomessakin, ja suurimmat sammet ovat aika spektakuläärisiä (Wiki tietää, että 150-senttiseksi voisi kasvaa se Suomessakin tavattu).



Tiede-lehdessä (muistaakseni jossakin vuoden 2001 numerossa) kerrottiin, ettei sampi ole koskaan Suomessa kutenut, mutta että kaksi suurinta Suomesta saatua (ja mitattua) kalaa olivat molemmat sampia Acipenser sturio: Terijoki 1934, 280 cm ja 177 kg ja Kokemäenjoki 1914, 265 cm ja 152 kg. Molemmat kuuluivat nyt sukupuuton partaalla häilyvään, ehkä jo hävinneeseen Itämeren-Pohjanmeren alalajiin, joskaan ei Atlantin alalajillakaan hyvin mene; kuteva kanta löytyy ainoastaan etelä-Ranskan Girondejoesta.

Myös joitakin venäjänsampia, siperiansampia, sterlettejä ja ainakin yksi tähtisampi on viimeisten ~20 vuoden aikana jäänyt Suomen vesillä pyydyksiin, mutta ne ovat peräisin neuvostoaikaisista istutusyrityksistä Itämereen eikä niistä tietääkseni ole muodostunut kutevää kantaa minnekään päin Itämerta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat