Latinankielisten nimistysten turhuus

Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008

Siis minkä helvetin takia vieläkin pidetään jotain latinalaisia nimityksiä esimerkiksi juuri biologiassa kaikille kasveille, eläimille ja kaloille yms? Ei niissä ole mitään järkeä. Ne on sekavia, ylipitkiä, huonosti sopivia(nimi ei vastaa asiaa). Se on aikapitkälti sian saksaa.

Ja todennäköisesti ton latinankielen käyttö tieteissä on hihhuloittanut suurimman osan kansakunnasta, kun ihmiset eivät ennen tajunneet mitään tieteistä kun käytettiin kaikenlaisia hölynpöly kieltä jota kukaan ei käyttänyt ja ymmärtänyt, joten ei ihmisillä ollut juurikaan mitään mahdollisuuksia oppia uusimpia asioita tieteistä, jolloinka ainoa selitys kaikille oli "god did it".

Muutenkin vituttaa kun alaasteillakin ja yläasteilla joudutaan opettelemaan kasvien latinalaisia nimityksiä..ei juma..evvk. Huh..onneksi olen jo suorittanut sen ajat sitten. Toivon mukaan sitten mun tulevien lasten aikana latinalaiset nimet olisi kielletty kokonaan.

Nykyään onneksi jo käytetään enempi oikeita kieliä tieteissäkin joten ihmiset alkavat ymmärtämään tieteistä. Vielä kun päästäisiin niistä lopuistakin latinalaisista nimityksistä eroon, niin saattaisisi ehkä ihmisetkin kiinnostua enempi tieteistä.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Sivut

Kommentit (20)

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Itse asiassa täysin toisinpäin. Latinankieliset nimitykset ovat eksakteja, kansainvälisiä ja yleisesti tunnustettuja. Laji on virallisesti olemassa vasta kun sillä on tieteellinen nimi.

Suomi on varsin harvinainen kieli siinä suhteessa, että meillä on yksi virallinen nimitys esim. useimmille eläin- ja kasvilajeille. Esim. englanniksi voikukka (Taraxacum officinale ) voi olla paitsi dandelion myös "blowball, lion's-tooth, cankerwort, milk-witch, yellow-gowan, Irish daisy, monks-head, priest's-crown and puff-ball;[9] other common names include, faceclock, pee-a-bed, wet-a-bed, canker-wort,[10] and swine's snout.[11]" (Wikistä varastettu). Tieteellinen nimi erottelee alalajit ja linkittää sukulaiset ensisilmäyksellä, mitä tavalliset nimet eivät tee. Sitä paitsi latinankielisissä nimissä on runsaasti hupaisia sanaleikkejä... tietenkin jos osaa latinaa.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Latinaa on hyvä käyttää lajinimityksiin, lääketieteen termeihin ym. kun se on kuolleena kielenä kaikille vieras ja siten neutraali.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005

Historiallisista syistä. Eliöiden tieteellisissä nimissä on paljon myös kreikankielisiä sanoja, mutta ne taivitetaan latinan sääntöjen mukaan.

Systeemin muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa, koska joka tapauksessa eliölle pitää määritellä joku yksikäsitteinen nimi. On vaikea kuvitella, että biologit koko maailmassa suostuisivat esimerkiksi englannin kielen käyttöön, vaikka nykyään kielellä on kiistaton valta-asema tieteen kielenä. Latina on mukavan neutraali kieli.

Vierailija

Sinä käytät väärää termiä.

Oikea termi on "tieteellinen nimi". Se voi olla latinaa tai suomea,
lajin määrittäjästä riippuen. Yleensä ne ovat latinaa ja/tai jotain
muuta kieltä.

Tieteellisen nimen käyttö mahdollistaa tarkan identifikaation määritellylle
elävälle oliolle. Elikkä jokainen "harmahtava sammal" on määritetty
omaksi lajikseen, jonka kaikkien kieliryhmien tutkijat tunnistavat.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Pitäkää kiinni "latinankielisistä", sillä informaatioyhteiskunnan paine ajaa termistöä kasvavalla vauhdilla kohti numerotunnuksia, sillä kuten tiedämme ei atk suosi ominaisuuksiensa vuoksi ihmiskielellisiä nimityksiä.

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija

Tieteellisten nimien funktio on juurikin se, että ne ovat kaikille samat, yhtenäiset ja eksaktit. Jokaista tieteellistä nimeä kohden on olemassa (englanninkielinen) artikkeli, jossa kuvataan kyseinen laji, määritellään se ja kutakin vastaa jossakin museossa sijaitseva lajin tyyppiyksilö. Näin voidaan aina puolueettomasti tarkistaa, mistä eliöstä kyseistä nimeä tulee käyttää. Lisäksi se pienentää tutkijoiden välistä kielimuuria, koska biologisille eliöille on aina olemassa nimi, jonka molemmat osapuolet ymmärtävät.

Suomi on tosiaan siinä suhteessa erikoistapaus, että useimmille tunnetumpien eliöryhmien edustajille on olemassa viralliset suomenkieliset nimet, joten niiden käyttö on suomeapuhuvien ihmisten kesken kohtuullisen yksiselitteistä.

Silti sotkuja on. Esimerkiksi Pikku Genin esimerkkinä ollut voikukka on sekä suvun nimi (Taraxatum) että yhden sukuun kuuluvan lajin nimi (T. officinalis). Kuitenkin sukuun kuuluu jo yksin pohjoismaiden alueella arviolta 900 "pikkulajia", joilla kaikilla on omat tieteelliset nimensä - mutta ei suomenkielisiä. Eihän suomen kielessä riittäisi mitenkään sanoja tällaisen kirjon nimeämiseen! Saatikka sitten vaikkapa viidentuhannen kovakuoriaislajin, ja tässäkin puhutaan vain Suomen yleisistä lajeista - maailmassa kovakuoriaislajeja on noin miljoona.

Entäpä, jos haluatkin etsiä tietoa voikukasta jollakin muulla kielellä? Rehulla on kymmenittäin englanninkielisiä kutsumanimiä, joita käytetään eri alueilla, kenties kasvin eri pikkulajeista ja täysin ristiin keskenään. Kun haet niillä tietoa, et koskaan tiedä puhutaanko samasta kasvilajista, jonka nimi on suomeksi voikukka, vai koko voikukkien suvusta vai kenties jostakin toisesta lajista. Mutta tieteellisellä nimellä tiedät aina.

Juuri tämän takia kansainväliset, yhtenäiset ja tarkasti määritellyt nimet ovat biologiassa välttämättömiä. Carl von Linneä saamme kiittää siitä, että ne ovat nimenomaan kaksiosaiset, latinan mukaan taivutetut nimet.

Tieteellisten nimien tilalle on kyllä ehdoteltu aiemminkin esimerkiksi numerosarjaa, joka viivakoodin tapaan määrittäisi kunkin lajin. Ongelmana näissä on tietenkin se, että koska ne eivät tarkoita mitään, niiden kohdalla on vielä helpompi tehdä kirjoitusvirheitä ja niitä on vielä vaikeampi muistaa kuin tieteellisiä nimiä. Ja kun kirjoitusvirhe on kerran tehty, on täysin mahdotonta selvittää missä se on tapahtunut. Tieteelliset nimet koostuvat sanoista, joten useimmat kirjoitusvirheet on kohtalaisen helppo löytää, ihan siinä missä tekstistä yleensäkin. Yhden kirjaimen virhe ei siis vie koko informaatiosisältöä, kuten numerosarjan kohdalla. Tietenkin edellyttäen, että osaa latinaa.

Lisäksi tieteellisissä nimissä on piilotettuna melkoinen määrä tieteenhistoriaa, sanaleikkejä, kunnianosoituksia ihmisille, harvinaisen osuvia kuvauksia eliöistä ja paljon muuta jännää, mikäli sen osaa lukea. Esimerkiksi voikukan sukunimi Taraxatum tulee arabien keskiajalla käyttämästä voikukan nimityksestä. Suurin puute koulun tieteellisten nimien opettelussa onkin juuri se, ettei niiden merkitystä useinkaan kerrota. Ne jäävät tyhjiksi kirjainsarjoiksi, eikä sellaisia tietenkään ketään kiinnosta opetella.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Mei long
Silti sotkuja on. Esimerkiksi Pikku Genin esimerkkinä ollut voikukka on sekä suvun nimi (Taraxatum) että yhden sukuun kuuluvan lajin nimi (T. officinalis).
. . .
Yhden kirjaimen virhe ei siis vie koko informaatiosisältöä, kuten numerosarjan kohdalla. Tietenkin edellyttäen, että osaa latinaa.

Taidat ollakin ainoa noin hyvin latinaa osaava henkilö Suomessa, kun kaikki muut tekevät kolmekin virhettä kirjoittamalla voikukan nimen muotoon Taraxacum officinale.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
salai
Mei long
Silti sotkuja on. Esimerkiksi Pikku Genin esimerkkinä ollut voikukka on sekä suvun nimi (Taraxatum) että yhden sukuun kuuluvan lajin nimi (T. officinalis).
. . .
Yhden kirjaimen virhe ei siis vie koko informaatiosisältöä, kuten numerosarjan kohdalla. Tietenkin edellyttäen, että osaa latinaa.

Taidat ollakin ainoa noin hyvin latinaa osaava henkilö Suomessa, kun kaikki muut tekevät kolmekin virhettä kirjoittamalla voikukan nimen muotoon Taraxacum officinale.

Tai sitten se olen minä, joka potee tilapäistä lukihäiriötä. Korjattakoon siis, voikukka on Taraxacum officinale.

No, otettakoon tämäkin moka opetuskäyttöön: kummassakin sanassa (suku- ja lajinimessä) oli kirjoitusvirhe, mutta silti nimen tunteva henkilö olisi heti tunnistanut, mistä puhutaan. Jos voikukka olisikin vaikka 58863203, voisi yhden kirjaimen lyöntivirheen päässä oleva 58963203 olla jo vaikka pussihukka.

Vierailija

Järjestelmän selventämiseksi lisää käytetään lajin ensimmäisen nimeäjän antamaa nimeä, mikä joskus johtaa yleisesti vakiintuneen nimen muuttamiseen, kun löytyy aikaisempi nimitys. Esimerkiksi brontosaurukset ovat nykyään pelkkiä nostureita, kun kyseinen eläin on muuttunut apatosaurukseksi - paljastui aikaisempi nimeäjä. Tällainen aiheuttaa hetkellistä hämminkiä, mutta kokonaisuudessaan systeemi on selvä, kun säännöt ovat selkeät.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
JakomäenNeruda
Parempi se latinankielinen nimi on kuin pelkkä numero?

Mun mielestä juuri numero ois parempi. Sitä ymmärtäisisi jopa ufotkin sillä numerologia on universaali kieli. Ainakin joissain science-fiction sarjoissa sanotaan niin.

Helppoahan ja fiksuahan tämä on. Otetaampa esimerkkinä tämmönen laji:

Aitotumaiset:3 Kasvit:3 Putkilokasvi: 32 Siemenkasvit: 3 koppisiemeniset: 4 kaksisirkkaiset: 1
Mykerökukkaismaiset: 274 Asterikasvit: 11 Voikukat: 6

Eli tuo olisi hyvinkin yksinkertainen:
3-3-32-3-4-1-274-11-6
Muistamista helpottamaan voisi myöskin laittaa alkukirjaimet sanoista ja yhdyssanoista kunkin kielen mukaan koska pelkällä numerollakin kieltä osaamattomat ymmärtäisisivät että mistä lajista on kyse. Tietokoneetkin voisivat etsiä "stringeinä" noita numeroyhdisteitä joten niitäkään ei ne kirjaimet haittaisisi tippaakaan.

Eli helpommin muistettavassa muodossa voikukka:
at3-k3-pk32-sk3-ks4-ks1-mkm274-ak11-vk6

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
TERÄS NALLEPUH
Mun mielestä juuri numero ois parempi. Sitä ymmärtäisisi jopa ufotkin sillä numerologia on universaali kieli. Ainakin joissain science-fiction sarjoissa sanotaan niin.

Kyllä näin on. Jokaiselta alienilta pitäisi ottaa näyte ulosteista tarkempaa syyniä varten. Voitaisiin myös sopia yleisestä avaruuskoordinaatistosta, jotta tiedettäisiin tarkasti, minkä kuusen juurella avaruussissit ovat käyneet paskalla.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
TERÄS NALLEPUH
JakomäenNeruda
Parempi se latinankielinen nimi on kuin pelkkä numero?

Mun mielestä juuri numero ois parempi. Sitä ymmärtäisisi jopa ufotkin sillä numerologia on universaali kieli. Ainakin joissain science-fiction sarjoissa sanotaan niin.

Helppoahan ja fiksuahan tämä on. Otetaampa esimerkkinä tämmönen laji:

Aitotumaiset:3 Kasvit:3 Putkilokasvi: 32 Siemenkasvit: 3 koppisiemeniset: 4 kaksisirkkaiset: 1
Mykerökukkaismaiset: 274 Asterikasvit: 11 Voikukat: 6

Eli tuo olisi hyvinkin yksinkertainen:
3-3-32-3-4-1-274-11-6
Muistamista helpottamaan voisi myöskin laittaa alkukirjaimet sanoista ja yhdyssanoista kunkin kielen mukaan koska pelkällä numerollakin kieltä osaamattomat ymmärtäisisivät että mistä lajista on kyse. Tietokoneetkin voisivat etsiä "stringeinä" noita numeroyhdisteitä joten niitäkään ei ne kirjaimet haittaisisi tippaakaan.

Eli helpommin muistettavassa muodossa voikukka:
at3-k3-pk32-sk3-ks4-ks1-mkm274-ak11-vk6




Sitten kun muunnat vaikka ihan parikinkymmentä lajia numeroiksi ja vielä muistat ne, niin nostan hattua. Tuosta muuten puuttuu voikukan lahko, mutta olet sen varmaan tarkoituksella jättänyt pois?

Hankalaa numeroinnista tekee sen, että numero itsessään ei kerro yhtään mitään ja useita pitkiä numerosarjoja on erittäin hankala muistaa ja käsitellä. Myös toisiaan lähellä olevat heimot olisivat numeroinniltaan ihan liian lähellä toisiaan = lisää sekaannuksia. Latinankielinen nimi antaa enemmän viitteitä kohteestaan, selkeä ja kertova nimi on ihmisenkin helppo käsitellä omassa päässään. Sanojen kanssa on huomattavasti helpompi pelata kuin numeroiden.

Vierailija
Neutroni
Historiallisista syistä. Eliöiden tieteellisissä nimissä on paljon myös kreikankielisiä sanoja, mutta ne taivitetaan latinan sääntöjen mukaan.

Tähän pitikin lisätä vielä. Tieteellisissä nimissä käytetään usein muitakin kieliä kuin latinaa ja kreikkaa, mutta perinteisesti lähinnä yksittäisinä sanoina: Acrotona rassii-kovakuoriainen esimerkiksi on nimetty suomalaisen biologin, Pertti Rassin mukaan. Nämä sanat on kuitenkin normaalisti latinalaistettu, eli taivutettu latinan kielioppisääntöjen mukaan.

Jostain syystä dinosaurusten ja muiden esihistoriallisten olentojen kohdalla tehdään usein poikkeuksia. Usein sukuniminä käytetään löytöpaikan nimeä tai lähistöllä asuvien kansojen myyttisten hirviöiden nimiä, eikä niitä useinkaan latinalaisteta: Khaan mckennai, Mahakala omnogovae, Minmi paravertebra, Citipati osmolskae...

Kuten esimerkeistä huomataan, lajinimi on silti usein tavanomaiseen tapaan joko jonkin otuksen ominaisuuden kuvaus latinaksi/kreikaksi, tai latinalaistettuun muotoon taivutettu kunnianosoitus jollekulle.

Sama trendi on vahvasti näkyvissä kiinalaisten dinosaurusten nimityksissä. Siellä sukunimissä on latinan tilalle otettu kiina, ja perinteisen -saurus-päätteen korvaa usein lohikäärmettä tarkoittava -long. Niinpä meillä on Mei long (sikeästi nukkuva lohikäärme), Dilong paradoxus (paradoksaalinen keisarilohikäärme), Xianglong zhaoi (Zhaon lentävä lohikäärme) ja niin edelleen.

Perinteisempi tapa latinalaistaa käytetyt vieraskieliset sanat on myös käytössä: esimerkiksi Shuvuuia deserti on saanut nimensä mongolian sanasta "shuvuu", joka tarkoittaa lintua. Se on siis aavikkolintu.

Tästä opimme lähinnä sen, että jos tieteellisistä nimistä luovuttaisiin, hukkaan menisi kokonainen oma maailmansa ja melkoinen määrä niin tieteellistä kuin muutakin kulttuuriperintöä.

Vierailija

Aivan normaalissa, arkisessakin käytössä tieteelliset nimet ovat sujuvia - kysykää keneltä tahansa puutarhanharrastajalta.

Omasta kokemuksestani: tarvitsin tietokoneelleni sireenin (tai syreenin) kuvaa. Suomalaisesta kuvastosta ei löytynyt mieleistä enkä juuri sillä hetkellä muistanut, mikä syreeni olisi englanninkielellä. Kokeilin täsmällistä nimitystä: Syringa vulgaris. Toimi ihanasti ja löysin todella kauniin taustakuvan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat