Dualismi ja transseksuaalisuus?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kaikilla kansoilla ja kaikissa kulttuureissa on ihmisillä dualistinen käsitys ruumiin ja sielun, tai ruumiin ja mielen suhteesta. Oma ruumiillinen keho, ja oma tietoinen mieli koetaan toisistaan erillisiksi ilmiöiksi. Hyvin usein tämä ilmenee myös siten, että uskotaan sielun jatkavan elämää myös kuoleman jälkeen, joko esi-isien henkinä, taivaassa tai helvetissä, tai sitten uskotaan sielujen siirtyvän uusiin ruumiisiin kuoleman jälkeen.

Kuitenkin tiedämme, että tietoisuuden ilmiöt syntyvät kehollisesti, keskushermoston hermosolujen toiminnan tuloksena. Mieli–ruumis-ongelma Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mieli%E2%8 ... is-ongelma

Mielenkiintoinen dualismin sovellus on transseksuaalinen identiteetti, jossa ihminen kokee syntyneensä väärään ruumiiseen, ja joka vaatii kehon korjaamista sielun mukaiseen kehoon kirurgisesti ja hormonaalisesti muokkaamalla kehoa. Puhutaan sukupuolen korjausleikkauksesta.

Kokemuksemme kehon ja mielen erillisyydestä on siis niin voimakas, että haluamme joissain tapauksissa alistua raskaisiin kirurgisiin operaatioihin saattaaksemme kehomme paremmin oikeaksi kokemaamme mieltä tai sielua vastaavaksi.

Toisaalta ongelman tekee monimutkaisemmaksi vielä se, että transseksuaali tulkitsee hyvin usein oman tilanteensa syntyneen biologisperäisesti, eli hän kokee transseksuaalisten taipmuksiensa johtuvan aivojensa poikkeuksellisesta rakenteesta.

Kommentit (5)

Vierailija

En tiedä miten transseksuaaliset henkilöt tuntevat tai kokevat seksuaalisuustensa. Eiköhän se voisi olla niinkin että seksuaalinen identitetti on osa peroonallista identitettiä ja jos noiden välille syntyy konfliktia niin olo tuntuu oudolta. Koska dualismi on fakta eikä siitä päästä mihinkään niin seksuaallisen identiteetin kehitys , kehittyipä se sitten mihin suuntaan tahaansa, täytyy perustua niin biologisiin kuin psyykisiinkin tekijöihin.

Vierailija

Asiasta voisi tietysti käyttää korrektia termiä transsukupuolisuus vanhan ja epäsopivan "transseksuaalin" asemasta. Kysymys on siis sukupuolen kokemisesta, ei seksuaalisuudesta.

Vierailija
Advanced Knowledge
Kaikilla kansoilla ja kaikissa kulttuureissa on ihmisillä dualistinen käsitys ruumiin ja sielun, tai ruumiin ja mielen suhteesta. Oma ruumiillinen keho, ja oma tietoinen mieli koetaan toisistaan erillisiksi ilmiöiksi.



Se, että ihmisillä on tapana puhua hengestä ja ruumiista erillisinä, ei tarkoita, että ne olisivat erillisiä. Kyseessä on vain tapamme hahmottaa asioita niitä luokittelemalla, nimeämällä ja rajaamalla. Henkeä ei kuitenkaan ole ilman ruumista, eikä ruumista ilman henkeä. Oikeastaan hyvin suuri osa ajattelustammekin on yllättävän ruumiillista. Tunne-elämä nimenomaan tuntuu ja näkyy kehossa. Siksihän tunteet liitetään mm. sydämeen, kun se kummasti reagoi tunnekuohuihin esim. hakkaamaalla tolkuttomasti. Kädet hikoilevat ja tärisevät, ryhti oikenee tai painuu kasaan, liikkeiden tempo ja energisyys muuttuu toisenlaiseksi tunnetilojen mukaan. Tunteiden kehollinen manisfestaatio saattaa jopa olla hallitsemattomissa, kuten punastuminen, kiusallisuuteen saakka.

Ihmiset myös puhuvat - luultavasti kaikissa kulttuureissa - käsistä tai jaloista kuin muusta kehosta erillisinä. Raajan voi jopa menettää ja silti jatkaa elämää lähes entisenlaisena itsenään. Ei tuokaan puhetapa tarkoita sitä, että keho ja käsi olisivat jotenkin erilliset ilmiöt. Kyse on vain tavastamme hahmottaa asioita. Sitä ei pidä sekottaa todellisuuteen ja siihen, miten ihminen tosiasiassa toimii tai mikä esim. hengen ja ruumiin suhde oikeastaan on. Sanoilla me voimme sekä pilkkoa ja jakaa, että koota ja yhdistää. Todellisuudessa emme ole kykeneviä henkeä ja ruumista erillisiksi tekemään.

Vierailija

( Eroittäin mielenkiintoinen, juuri tuon dualismin kannalta. Meillä on kuitenkin yksi ruumis jossa toteuttaa seksuaalisuutta. Mieli on avoin kaikelle, mutta hormoonit sun muut ohjaavat tarkoituksenmukaiseen lisääntymiseen.

Tämä on yksi, joka vuodesta toiseen jaksaa kummastuttaa minua..

Itse suhtaudun varoen ajatukseen lähteä muokkaamaan, lähestulkoon peruuttamattomaan muotoon omaa lihaa, sillä jokunen vuosi sitten olisin ollut itse valmis tämän kaltaisiin operaatioihin.Tietysti ainoastaan jos minulle olisi voitu kirurgisesti muokata penis. En kuitenkaan vakuuttunut näistä ns. sukupuolekorjauksista, joten päätin tulla olemassa olevien genitaalien kanssa toimeen..

Ja onneksi olkoon minä. Sillä jotenkuin olen nyt omissa nahoissani ja kiitollinen siitä. Vaikka en pysty olemaan mies enkä nainen, niin minä olen silti minä. Ja kumppanikin on pysynyt häröilyltäni luonani ja olen siitä onnellinen.

Seksuaalisuus muuttuu jatkuvasti. Kaikilla ns. draivi ei ole näkyvää, mutta loppupeleissä se mitä kukin pitää seksikkäänä, muuttaa vuosien saatossa varmasti muotoaan. Ei väldee kaikilla. )

Mielenkiintoinen dualismin sovellus on transseksuaalinen identiteetti, jossa ihminen kokee syntyneensä väärään ruumiiseen, ja joka vaatii kehon korjaamista sielun mukaiseen kehoon kirurgisesti ja hormonaalisesti muokkaamalla kehoa. Puhutaan sukupuolen korjausleikkauksesta.

Kokemuksemme kehon ja mielen erillisyydestä on siis niin voimakas, että haluamme joissain tapauksissa alistua raskaisiin kirurgisiin operaatioihin saattaaksemme kehomme paremmin oikeaksi kokemaamme mieltä tai sielua vastaavaksi.

Toisaalta ongelman tekee monimutkaisemmaksi vielä se, että transseksuaali tulkitsee hyvin usein oman tilanteensa syntyneen biologisperäisesti, eli hän kokee transseksuaalisten taipmuksiensa johtuvan aivojensa poikkeuksellisesta rakenteesta.[/quote]

Vierailija
Advanced Knowledge
Kaikilla kansoilla ja kaikissa kulttuureissa on ihmisillä dualistinen käsitys ruumiin ja sielun, tai ruumiin ja mielen suhteesta. Oma ruumiillinen keho, ja oma tietoinen mieli koetaan toisistaan erillisiksi ilmiöiksi...

En usko, että noin olisi kaikilla kansoilla ja kaikissa kulttuureissa.

Mutta koska en ole kulttuuriantropologi tai sen harrastaja, ei minulla ole tietämystä esittää mitään esimerkkiä joka osoittaisi mielestäni yllättävän rajoittuneen kategorisointisi virheelliseksikään. Joten silkalta mutupohjalta argumentoiden avauksesi herättää ajatuksen, että projisoit omaksumasi länsimaisen kartesiolaisen dualismin kaikkiin muihinkin maapallolla eläneisiin ihmisiin, jotka eivät välttämättä kuvaamaasi dualismia allekirjoittaisi.

En voi kuitenkaan perustella tätä vaikutelmaa sen kummemmin. Ehkä joku muu osaa perustella, tai ehkä sinä osaat perustella tuon lainaamani mielestäni perusteettoman kategorisoivan premissisi.

Uusimmat

Suosituimmat