Kirjoitusjärjestelmän vaikutus yhteiskunnan kehittymiseen

Seuraa 
Viestejä2708
Liittynyt26.1.2010

Pohdiskelin tuossa sellaista asiaa, että onko vallitsevalla kirjoitusjärjestelmällä vaikutusta siihen, kuinka kehittynyt yhteiskunta on. Kehittyneellä tarkoitan tässä esim. yleisen koulutuksen ja yleisen hyvinvoinnin tasoa.

Hypoteesinani on se, että mitä yksinkertaisempi (lue: helpompi) kirjoitusjärjestelmä ja standardisoitunut kirjakieli, sitä helpompi on oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kouluttaudutaan enemmän, mikä kohottaa hyvinvoinnin tasoa.

Suomessa on varsin helppo kirjoitusmenetelmä, ja meillä lapset oppivat lukemaan noin 5-7 vuoden iässä.

Germaanisissa kielissä käytetään yleisesti latinalaisia aakkosia, joskin kirjoitusasu poikkeaa äänneasusta.

Venäjän kielessä käytetään kyrillisiä kirjaimia, mutta käsittääkseni äänneasu ja kirjoitusasu vastaavat varsin hyvin toisiaan.

"Arabiaa kirjoitetaan arabialaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen." ... "Kirjakielen ja puhekielen valtava ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet - jopa koraanikoulua käyneet - arabit elävät diglossiassa. Tämä tarkoittaa, että he käyttävät epämuodollisissa tilanteissa äidinkielenään puhumaansa murretta, mutta siirtyvät muodollisissa tilanteissa puhumaan kirjakieltä, joka niin sanaston, kieliopin kuin ääntämyksen osalta poikkeaa varsin oleellisesti heidän jokapäiväisestä murteestaan - miltei yhtä paljon kuin latina ranskasta." Lähde: http://wapedia.mobi/fi/Arabian_kieli

Japanissa käytetään hiraganan ja kataganan lisäksi kiinasta peräisin olevaa kanji-merkistöä. Ensimmäisellä luokalla opitaan noin 50 kanjia, ja ala-asteen lopussa tulisi osata noin 1000 kanjia. Yläasteen lopussa tulisi hallita kaikki 1945 nykystandardin mukaista kanjia. Kanji-merkit voidaan lukea kahdella eri tavalla, kiinalaisittain tai japanilaisittain, ja joskus samalla merkillä voi olla useita lukutapoja kontekstista riippuen. Lähde: http://www.oulu.fi/hutk/japani/Harukaze ... a_2010.pdf

Kiinassa "Yleisesti käytettyjä merkkejä on 6763, joista erittäin yleisesti käytettyjä 3755 ja kaikkein käytetyimpiä noin 3000. Alimman kouluasteen (vast. peruskoulun ala-astetta) käytyään kiinalaiset koululaiset ovat oppineet 2000 merkkiä." Lähde: Wikipedia

Muinaisissa kulttuureissa on käytetty mm. nuolenpääkirjoitusta ja hieroglyfejä.

Tässä voin muutamia kieliä esimerkkeinä.

Kommentit (15)

Vierailija
Simplex

Hypoteesinani on se, että mitä yksinkertaisempi (lue: helpompi) kirjoitusjärjestelmä ja standardisoitunut kirjakieli, sitä helpompi on oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kouluttaudutaan enemmän, mikä kohottaa hyvinvoinnin tasoa.



Hypoteesisi kumoaa mielestäni esimerkiksi Japani, jossa kolmenlaisten merkistöjen käytöstä huolimatta on sangen korkea koulutus- ja elintaso.

Japanilaiset tuntuvat meidän länsimaalaisten näkökulmasta tarkasteltuna tekevän melkein kaiken vaikeimman kautta, esimerkkinä vaikkapa syömäpuikkojen käyttö, mutta silti siellä ollaan sivistyneitä, vauraita ja hyvinvoivia kaikkien mittareiden mukaan mitattuna.

Simplex
Seuraa 
Viestejä2708
Liittynyt26.1.2010
Carloz
Simplex

Hypoteesinani on se, että mitä yksinkertaisempi (lue: helpompi) kirjoitusjärjestelmä ja standardisoitunut kirjakieli, sitä helpompi on oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kouluttaudutaan enemmän, mikä kohottaa hyvinvoinnin tasoa.



Hypoteesisi kumoaa mielestäni esimerkiksi Japani, jossa kolmenlaisten merkistöjen käytöstä huolimatta on sangen korkea koulutus- ja elintaso.

Japanilaiset tuntuvat meidän länsimaalaisten näkökulmasta tarkasteltuna tekevän melkein kaiken vaikeimman kautta, esimerkkinä vaikkapa syömäpuikkojen käyttö, mutta silti siellä ollaan sivistyneitä, vauraita ja hyvinvoivia kaikkien mittareiden mukaan mitattuna.




Tämä tuli kyllä mieleeni. Ja Kiinassakin ollaan nousemassa kovaa vauhtia maailman huipulle.

Simplex
Seuraa 
Viestejä2708
Liittynyt26.1.2010
Carloz
Simplex

Hypoteesinani on se, että mitä yksinkertaisempi (lue: helpompi) kirjoitusjärjestelmä ja standardisoitunut kirjakieli, sitä helpompi on oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kouluttaudutaan enemmän, mikä kohottaa hyvinvoinnin tasoa.



Hypoteesisi kumoaa mielestäni esimerkiksi Japani, jossa kolmenlaisten merkistöjen käytöstä huolimatta on sangen korkea koulutus- ja elintaso.



Tietenkin asiaa voisi kysyä toisin, että millainen vaikutus vallitsevalla kirjoitusjärjestelmällä on yhteiskunnan kehitykseen. Vai onko sillä minkäänlaista vaikutusta.

Vierailija

Eikö yksi väite mene niin, että aasialaisilla olisi korkea ÄO johtuen ainakin osaksi monimutkaisista kielistään.

Vierailija
Carloz
Simplex

Hypoteesinani on se, että mitä yksinkertaisempi (lue: helpompi) kirjoitusjärjestelmä ja standardisoitunut kirjakieli, sitä helpompi on oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kouluttaudutaan enemmän, mikä kohottaa hyvinvoinnin tasoa.



Hypoteesisi kumoaa mielestäni esimerkiksi Japani, jossa kolmenlaisten merkistöjen käytöstä huolimatta on sangen korkea koulutus- ja elintaso.

Japanilaiset tuntuvat meidän länsimaalaisten näkökulmasta tarkasteltuna tekevän melkein kaiken vaikeimman kautta, esimerkkinä vaikkapa syömäpuikkojen käyttö, mutta silti siellä ollaan sivistyneitä, vauraita ja hyvinvoivia kaikkien mittareiden mukaan mitattuna.




Kai siitä jotain etua on, että kirjoitusjärjestelmä on yksinkertainen. Tai sitten ei, sellaisiakin spekulaatioita on, että itäaasialaisten (lue: japanilaisten, kiinalaisten, korealaisten ) "valkoisia" korkeamman "älykkyysosamäärän" taustalla on osin monimutkainen kirjoitusjärjestelmä. Ero Pohjois-Korean ja Etelä-Korean hyvinvoinnissa millä tahansa mittarilla mitattuna kyllä osoittaa, ettei kirjoitusjärjestelmä ole sittenkään kovin relevantti asia vaan muitakin paljon merkittävämpiä vaikuttavia asioita on.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Rere
Kai siitä jotain etua on, että kirjoitusjärjestelmä on yksinkertainen. Tai sitten ei, sellaisiakin spekulaatioita on, että itäaasialaisten (lue: japanilaisten, kiinalaisten, korealaisten ) "valkoisia" korkeamman "älykkyysosamäärän" taustalla on osin monimutkainen kirjoitusjärjestelmä. Ero Pohjois-Korean ja Etelä-Korean hyvinvoinnissa millä tahansa mittarilla mitattuna kyllä osoittaa, ettei kirjoitusjärjestelmä ole sittenkään kovin relevantti asia vaan muitakin paljon merkittävämpiä vaikuttavia asioita on.

Etelä- ja Pohjois-Korean vertailevat ÄO-tutkimukset olisivatkin mainio keino selvittää osittain sitä, mihin kansojen väliset ÄO-erot perustuvat.

Pohjois-Korea on poliittisen tilanteensa (ei kansalaistensa tyhmyyden) vuoksi hyvin köyhä ja siellä käytetään yksinomaan korealaista yksinkertaista aakkoskirjoitusta hangulia. Etelä-Korea on melko vauras ja siellä ihmiset opiskelevat myös kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, tosin ei enää läheskään yhtä paljon kuin Kiinassa ja Japanissa.

Jos ympäristötekijöiden vaikutus kansan ÄO:hon on suuri, eteläkorealaisten keskimääräinen ÄO olisi paljon korkeampi kuin pohjoiskorealaisten. Jos näiden sukulaiskansojen keskimääräinen ÄO on yhä samaa tasoa keskenään (poislukien ehkä vakavan aliravitsemuksen vaikutus), voidaan ehkä unohtaa bruttokansantuotteen ja kirjoitusjärjestelmän rooli ÄO-erojen syynä.

Adoptiolapsilla on kyllä tehty ÄO-testejä, ja muistaakseni ne osoittavat että lännessä kasvaneet itäaasialaislapset säilyttävät "aasialaisen ÄO-keskiarvon" vaikka eivät koskaan kiinalaisia kirjoitusmerkkejä oppisikaan.

Vierailija

Jos merkkijärjestelmän helppous = välinetarjonnan runsaus = hidas kehitys, niin nykylännen ihmispopulaatioiden kehitys laskisi rajusti koska välinetarjonta on hyvin suuri.

Merkkijärjestelmiä on pantattu erikoiskäyttöön josta on ollut haittaa ja kirjanpainotaito räjäytti salvat ja tässä sitä viestitään taas uudella välineellä.

Vierailija

Cirioitusiäriestelmä sinänsä ei vaikuta cehit.YX.een, vaan mitä cirioitetaan, ia ios cirioitusiäriestelmää ei ole, niin sanat sinänsä ei vaicuta cehit.YX.seen, vaan mitä sanotaan/opetetaan.

sano.t.aan
sano.v.aan
sano.m.aan

KIRIOITUS : (T.M.) CIRIOIMOUS SUOMIOIRIC(IN)

Vierailija
Ding Ding

Etelä- ja Pohjois-Korean vertailevat ÄO-tutkimukset olisivatkin mainio keino selvittää osittain sitä, mihin kansojen väliset ÄO-erot perustuvat.



Ihan totta, tosin tutkimusta ei taida olla mahdollista toteuttaa. Toistaiseksi tilanne kertoo vain sen, että ympäristötekijöillä (poliittinen järjestelmä) on merkittävä vaikutus hyvinvointiin. Eliitti toki voi hyvin Pohjois-Koreassakin.

Ding Ding
Adoptiolapsilla on kyllä tehty ÄO-testejä, ja muistaakseni ne osoittavat että lännessä kasvaneet itäaasialaislapset säilyttävät "aasialaisen ÄO-keskiarvon" vaikka eivät koskaan kiinalaisia kirjoitusmerkkejä oppisikaan.



Juuri noin, mutta olisipa hyvä tietää, mitä (yleensä) pienestä pitäen nälkää nähneiden Pohjois-Koreasta peräisin olevien adoptiolasten ja toisaalta suht. vauraasta Etelä-Koreasta peräisin olevien ÄO:t olisivat. Sellaista satunnaisotantaan perustuvaa koetta ei ole mahdollista järjestää.

Vierailija
Ding Ding
Etelä- ja Pohjois-Korean vertailevat ÄO-tutkimukset olisivatkin mainio keino selvittää osittain sitä, mihin kansojen väliset ÄO-erot perustuvat.

ÄO -testit ovat huuhaata.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Rere
Juuri noin, mutta olisipa hyvä tietää, mitä (yleensä) pienestä pitäen nälkää nähneiden Pohjois-Koreasta peräisin olevien adoptiolasten ja toisaalta suht. vauraasta Etelä-Koreasta peräisin olevien ÄO:t olisivat. Sellaista satunnaisotantaan perustuvaa koetta ei ole mahdollista järjestää.

Moni Etelä-Koreasta länteen sodan jälkeen adoptoitu lapsi kärsi aliravitsemuksesta. Heitä on myös tutkittu paljon, esim.

Early malnutrition and “late” adoption: a study of their effects on the development of Korean orphans adopted into American families

http://www.ajcn.org/cgi/reprint/30/10/1734.pdf




Joitain otteita ÄO-vertailuihin liittyen alla.

Ennen toista syntymäpäiväänsä (siis myös ennen kuin oppivat lukemaan ja kirjoittamaan) adoptoidut vakavasti aliravitut korealaiset saivat kuitenkin amerikkalaista keskiarvoa korkeamman ÄO:n:

"first phase dealt with Korean orphans who were malnourished in the first 2 years of life and who were adopted mostly before the age of 2 and not later than age 3. The results showed that [...] the severely malnourished children had IQ and achievement scores slightly above the American norms,"

Mutta:

"the second phase, which is presented in this article, analyzes the effects of early malnutrition and “late” adoption (after 2 years of age) on subsequent development."

Tuossa myöhemmin adoptoitujen tutkimuksessa vakavasti aliravitut jäivät sitten hiukan jälkeen amerikkalaisesta keskarvosta:

"The mean IQ for group 1 [vakavasti aliravitut] is 95, that of group 2 [lievästi aliravitut] is 101, and that of group 3 [kunnolla ravitut] is 105."

Vierailija

Ravitsemus on ilman muuta yksi vaikuttava tekijä. Esim. runsaasti koliinia sisältävää kanamunan keltuaista syöneet, tiineet rottaemot saavat muita fiksumpia poikasia.

Toinen on muistin kehittäminen eli pänttääminen. Aasialaisia tuloksia voi selittää korkeatasoinen ruokavalio (kun ruokaa on) sekä noiden kirjoitusjärjestelmien edellyttämä pänttääminen. Euroopan suhteellisen hyvää menestystä selittänee yleinen vieraiden kielten opettelu, eli pänttääminen siinä muodossa. Japanilaiset ja eteläkorealaiset pänttäävät oman kielensä lisäksi yleensä vähintään englantia ja sen myötä neljännen kirjoitusjärjestelmän, Japanista katsoen. Etelä-Koreassa myös japanin opiskelu on kuulemani mukaan hyvin suosittua. Kiinankin peruskoulussa englanti on nykyään pakollinen.

Muukin kuin kielellinen opiskelu lisää yksilötasollakin mitattavasti ÄO:ää. Koulutuksessa vietetyistä vuosista olisikin kiinnostava nähdä, kuinka hyvin korreloi.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Mimei
Toinen on muistin kehittäminen eli pänttääminen. Aasialaisia tuloksia voi selittää korkeatasoinen ruokavalio (kun ruokaa on) sekä noiden kirjoitusjärjestelmien edellyttämä pänttääminen. Euroopan suhteellisen hyvää menestystä selittänee yleinen vieraiden kielten opettelu, eli pänttääminen siinä muodossa. Japanilaiset ja eteläkorealaiset pänttäävät oman kielensä lisäksi yleensä vähintään englantia ja sen myötä neljännen kirjoitusjärjestelmän, Japanista katsoen. Etelä-Koreassa myös japanin opiskelu on kuulemani mukaan hyvin suosittua. Kiinankin peruskoulussa englanti on nykyään pakollinen.

Muukin kuin kielellinen opiskelu lisää yksilötasollakin mitattavasti ÄO:ää. Koulutuksessa vietetyistä vuosista olisikin kiinnostava nähdä, kuinka hyvin korreloi.


Tuo taitaa olla pelkkää arvailua ja spekulaatiota, vai mitä?

Vierailija
Mimei
Toinen on muistin kehittäminen eli pänttääminen.

Muisti ei kehity, jos korvien väli täytetään asiattomuuksilla joilla ei ole kiintopistettä todellisuuteen - päinvastoin. Eikä muisti kehity, jos opetuksessa ei huomioida hankilökohtaisia lahjoja ja niitä tukevia oppiaineita - päinvastoin.

Uusimmat

Suosituimmat