Tieteen harhapolut

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Haluaisin kerätä tähän historiallista tietoa tieteen harhapoluista. Milloin tiede on mennyt metsään? Miten kauan väärä käsitys on ollut voimassa jne?

Omakohtaisesti muistan kylmäfuusion vuodelta 1989. Silloin kemistit Stanley Pons ja Martin Fleischmann saivat julkaistua arvostetussa tiedelehdessä (Science?) jutun aikaansaamastaan kylmäfuusiosta. Ei voi sanoa, että juttu olisi mennyt tiedemaailmassa läpi, sillä sen takaa puuttui teoria. Kuitenkin se jäi elämään ja esim. Toyota käytti rahaa kylmäfuusiotutkimukseen vielä kymmenisen vuotta myöhemmin.

Ei mennä historiaan ennen Galileita. Nykyaikainen tiede alkoi vasta silloin ja sitä edeltävältä ajalta harhapolkuja kyllä löytyy.

Onko sinulla tiedossasi näitä harhapolkuja? Mikä oli esimerkiksi käsitys eetteristä?

Jätetään kuitenkin ilmastonmuutos omiin ketjuihinsa. Jookosta?

Sivut

Kommentit (40)

offmind
Seuraa 
Viestejä14556
Liittynyt19.8.2008

Oma suosikkini on Percival Lowell ja hänen Mars "tutkimuksensa".

http://www.wanderer.org/references/lowell/Mars/

Tämäkin on aika hilpeä factoidi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Percival_Lowell
http://en.wikipedia.org/wiki/Percival_L ... omy_career
Although Lowell was better known for his observations of Mars, he also drew maps of the planet Venus. Lowell observed spoke-like features and a central dark spot, yet it is now known that Venus' atmosphere is opaque. In an article published in Sky and Telescope in July 2003, it was suggested that in fact Lowell was observing an image of the blood vessels in his own eye.[13]

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija

milteinpä kaikki mitä on tähän mennessä ihminen kehittänyt on harhapolkua.

on vain pyritty yhteen päämäärään missäkin tutkimuksessa, ottamatta huomioon kokonaisuutta missä tuo sitten toteutuu käytännössä ja mihin kaikkeen se vaikuttaa ja kuinka kauan se voi vaikuttaa.

yleensäkin tutkimus ei ota kaikkea huomioon, lähellekään. mutta kun on kauhea kiire, älyttömät lait sun muut säännöt, mitä muutakaan voi odottaa.

Vierailija

Planeetta Vulkanus.

Vuonna 1859 ranskalainen matemaatikko Le Verrier julkaisi teoriansa Merkuriuksen rataliikkeestä. Teoria oli laadittu erittäin tarkasti Newtonin painovoimateorian ja havaintojen pohjalta. Silti teoria ei kyennyt ennustamaan Merkuriuksen liikettä tarkasti, vaan radassa ilmeni pieni ylimääräinen perihelin kiertymä.

Le Verrier oli vuonna 1846 menestyksellisesti laskenut Uranuksen radan häiriöt ja tehnyt ennusteen joka johti uuden planeetan Neptunuksen löytämiseen. Niinpä hän tälläkin kertaa esitti Merkuriuksen radan häiriöiden johtuvan uudesta tuntemattomasta planeetasta. Planeetan oletettiin kiertävän Merkuriuksen radan sisäpuolella lähellä Aurinkoa ja oletetun kuumuutensa vuoksi se sai nimen Vulkanus.

Alkoi uuden planeetan metsästys. Vulkanuksesta saatiin paljon havaintojakin, kun milloin kukakin amatööri- tai ammattiastronomi väitti sen nähneensä. Minkäänlaisia varmistettuja havaintoja ei Vulkanuksesta koskaan saatu. Le Verrierin kuoltua 1877 alkoi into hypoteettisen planeetan metsästykseen vähitellen hiipua.

Merkuriuksen radan perihelikiertymä sai selityksen vuonna 1915 Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian myötä. Ilmiö ei johtunut kuvitellusta Vulkanuksesta, vaan Newtonin painovoimateorian epätarkkuudesta. Tarkempi yleinen suhteellisuusteoria ennusti perihelikiertymän oikein.

Nykyäänkin muuten etsitään kappaleita Merkuriuksen radan sisäpuolelta - hypoteettisia asteroideja Vulkanoideja. Yhtään ei ole löydetty, mutta etsintöjen perusteella tiedetään ettei siellä ole ainakaan yli 60 km kokoisia kappaleita.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jokin nyt jokseenkin totena pidetty saattaa osoittautua harhapoluksi ja toisinkin päin. Ennustelen ja tunnustelen:

Ainakin lääketieteen puolella on varmasti syitä ja seurauksia sekaisin. Tai metodeja. Kerron esimerkin. Leikkaushaavoista yritetään tehdä mahdollisimman siistejä huipputerävillä aseilla. Haavan kannalta lopputulos on luonnon vastainen. Ei luonnossa synny mikrometrin tarkkuisia viiltoja vaan kaikki repeilee ja ruhjoutuu. Revenneet haavapinnat tarttuvat kuin itsestään ja paranevat kivuttomasti. Mutta tämä nyt vain oli maallikon esimerkki metodista, joka saattaa vaihtua rosohaavametodiksi kun aikaa hieman vierähtää.

Ainakin yksi kunnon juttu: Vatsahaavateoriat osoittautuivat sonnaksi helicobakteerin tunnistamisen myötä. Ehkä kolesterolihommissa tapahtuu jotain vastaavaa kuin tuossa helicobakteerihommassa.

Aivotutkimuksessa (tietoisuuden ja muistin tutkimuksessa) ollaan vieläkin hukassa. Jossain vaiheessa vallalle tulevat luullakseni moniulotteiset oliokäsitteet. "Signaalien" tutkiminen elektrodeilla osoittautunee lähinnä säälittäväksi (taas näitä omia oivalluksia vain esimerkin vuoksi eli ei pidä provosoitua).

Fysiikassa kaukomuuttujat ovat pannassa. Asiassa kuitenkin tunnutaan kiertävän asiaa kuin kissa kuumaa puuroa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
VarmaNakki
on vain pyritty yhteen päämäärään missäkin tutkimuksessa, ottamatta huomioon kokonaisuutta missä tuo sitten toteutuu käytännössä ja mihin kaikkeen se vaikuttaa ja kuinka kauan se voi vaikuttaa.



Päinvastoin, fysiikan kauneus on juuri siinä, että samoista suppeista oletuksista voidaan johtaa ennusteet suunnattoman laajalle ilmiöjoukolle, mukaan lukien tavalliset ja konkreettiset asiat. Esimerkiksi kvanttimekaniikasta johtuu siististi kiinteän aineen makroskooppiset ominaisuudet, kuten läpinäkyvyys, väri, kovuus, lämmön- ja sähkönjohtavuus ja niin edelleen. Jotain oletusta ei voi muuttaa ilman, että muuttaa koko fysiikkaa uusiksi. On harmi, ettei tuon asian ymmärtäminen ole saavutettavissa esimerkiksi lukiotason fysiikanopinnoissa.

yleensäkin tutkimus ei ota kaikkea huomioon, lähellekään.



Mitä sitten pitäisi huomioida?

Vierailija

Eetterihypoteesi tulee ensimmäisenä mieleen.

1800-luvun loppupuolella ajateltiin, että valo tarvitsee väliainetta edetäkseen, joten oletettiin että maailmankaikkeus on täynnä läpinäkyvää lähes vuorovaikuttamatonta ainetta. Michelsonin-Morleyn kokeella yritettiin havaita tästä johtuva valon nopeuden suhteellisuus, mutta epäonnistuttiin. Lorentz esitti Lorentzin muunnoksen, joka selitti valon kulkemisen eetterissä, mutta Einstein osoitti 1905 erityisen suhteellisuusteorian turvin, että eetteri on täysin tarpeeton hypoteesi.

Vierailija
Ronski
Haluaisin kerätä tähän historiallista tietoa tieteen harhapoluista. Milloin tiede on mennyt metsään? Miten kauan väärä käsitys on ollut voimassa jne?

Omakohtaisesti muistan kylmäfuusion vuodelta 1989. Silloin kemistit Stanley Pons ja Martin Fleischmann saivat julkaistua arvostetussa tiedelehdessä (Science?) jutun aikaansaamastaan kylmäfuusiosta. Ei voi sanoa, että juttu olisi mennyt tiedemaailmassa läpi, sillä sen takaa puuttui teoria. Kuitenkin se jäi elämään ja esim. Toyota käytti rahaa kylmäfuusiotutkimukseen vielä kymmenisen vuotta myöhemmin.

Ei mennä historiaan ennen Galileita. Nykyaikainen tiede alkoi vasta silloin ja sitä edeltävältä ajalta harhapolkuja kyllä löytyy.

Onko sinulla tiedossasi näitä harhapolkuja? Mikä oli esimerkiksi käsitys eetteristä?

Jätetään kuitenkin ilmastonmuutos omiin ketjuihinsa. Jookosta?





"Evoluutiosykologia", pierupeilisolut, "neurotaloustiede","kielielin", "ikuinen ihmisluonto", rotuopit (kaikki ovat tasan samaa ANTIPAVLOVISMIN ideologian paskaa).

Näissäon sellainen huono puoli noihin "tavallisiin mokiin" nähden vaikka Merkuriuksen liikkeiden tulkinnassa, että nämä rinnastuvat juridisesti jatkettuun murhaan sitten, kun kun todella sattu ja tapahtuu, ja ilmeisesti päitä täytyy maailmalla todellakin pudota, ennen kuin puoskarirallattelu ja -lallattelu loppuu, mikä joka tapauksessa kuitenkin tapahtuu.

Vierailija

Planeetta X (n. 1846-1992)

Planeetta Neptunus löydettiin vuonna 1846 sen Uranuksen rataan aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Uranuksen radan häiriöiden perusteella voitiin laskea missä oletettu uusi planeetta olisi ja Neptunus löytyi vain asteen päästä matemaatikko Le Verrierin ennustamasta paikasta.

Myöhemmin kuitenkin huomattiin, että sekä Uranuksen että Neptunuksen radat poikkesivat hieman ennusteista. Näiden häiriöiden oletettiin johtuvan uudesta vieläkin kauempana kiertävästä kookkaasta planeetasta. Planeettaa etsittiin yli puoli vuosisataa ja siitä saatiin erilaisia varmistamattomia havaintojakin. Jotkut esittivät kaukaisia suuria planeettoja olevan kaksi tai kolmekin. Nimiäkin keksittiin mm. Hyperion, Oceanus, Brahma ja Vishnu.

Vuonna 1906 Percival Lowell päätti yrittää saada takaisin kulahtanutta tieteellistä uskottavuuttaan (kts. Offmindin viesti) ja aloitti omassa observatoriossaan laajan etsinnän löytääkseen ulkoplaneettojen ratoja häiritsevän planeetan jolle antoi nimen Planeetta X. Etsintä jatkui vuosia. Lowell kuoli löytämättä planeettaa ja perintöriitojen vuoksi sekä observatorio että etsintä pantiin välillä vuosiksi jäihin.

Vasta vuonna 1930 Lowellin observatoriossa apulaisena työskennellyt Clyde Tombaugh löysi valokuvauslevyistä Pluton. Se sijaitsi noin kuuden asteen päässä Lowellin ennustamasta Planeetta X:n paikasta. Joten sen siis oletettiin olevan se kuuluisa Planeetta X ja Lowellin vihdoin postuumisti onnistuneen ennusteessaan.

Ongelmana oli Pluton massa. Miten sen massa riittäisi aiheuttamaan häiriöt Uranuksen ja Neptunuksen ratoihin? Plutohan näkyi pelkkänä pienenä himmeänä pisteenä. Vuosikymmenien aikana havaintojen tarkentuessa myös arviot Pluton massasta pienenivät. Vuonna 1978 löydettiin Pluton kuu Kharon, jonka radan perusteella Pluton massa voitiin laskea huomattavasti tarkemmin. Osoittautui, että Pluton massa oli kertaluokkia liian pieni aiheuttaakseen ulkoplaneettojen ratojen häiriöt, joten Pluto ei voinut olla hypoteettinen Planeetta X. Planeetta olikin siis edelleen vapaata riistaa.

Alkoi jälleen Planeetta X:n metsästys jota jatkettiin 1970- ja 80-luvuilla. Vasta vuonna 1992 saatiin Voyager-luotaimen tietojen perusteella laskettua Neptunuksen massa aiempaa tarkemmin. Kävi ilmi, ettei mitään häiriötä Uranuksen ja Neptunuksen radoissa koskaan ollutkaan, vaan Neptunuksen massan arvioissa oli vain ollut virhettä. Koko oletus Planeetta X:stä oli perustunut tuohon virheeseen.

Nykyään Lowellin Planeetta X on haudattu historian kummien sattumusten arkkuun. Aina välillä joku satunnainen pseudotieteilijä kaivaa sen sieltä ja uhkaa ihmiskuntaa Planeetta X:llä ja maailmanlopulla vuonna 2012. Silloin hän viittaa aiempiin etsintöihin ja väittää NASA:n tai jonkun muun salaavan totuuden Planeetta X:stä. Ja sitten häneltä voi ostaa sen totuuden hintaan $19,95/DVD.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Zeick
Eetterihypoteesi tulee ensimmäisenä mieleen.

1800-luvun loppupuolella ajateltiin, että valo tarvitsee väliainetta edetäkseen, joten oletettiin että maailmankaikkeus on täynnä läpinäkyvää lähes vuorovaikuttamatonta ainetta. Michelsonin-Morleyn kokeella yritettiin havaita tästä johtuva valon nopeuden suhteellisuus, mutta epäonnistuttiin. Lorentz esitti Lorentzin muunnoksen, joka selitti valon kulkemisen eetterissä, mutta Einstein osoitti 1905 erityisen suhteellisuusteorian turvin, että eetteri on täysin tarpeeton hypoteesi.




Muutaman kymmenen vuoden kuluttua: Esimerkki tieteen harhapolusta oli eetterin kieltäminen vuonna 1905 tarpeettomana. Higgsin kentän myötä asia sai sille kuuluvan paikkansa vuonna 2025.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Zeick
Eetterihypoteesi tulee ensimmäisenä mieleen.

1800-luvun loppupuolella ajateltiin, että valo tarvitsee väliainetta edetäkseen, joten oletettiin että maailmankaikkeus on täynnä läpinäkyvää lähes vuorovaikuttamatonta ainetta. Michelsonin-Morleyn kokeella yritettiin havaita tästä johtuva valon nopeuden suhteellisuus, mutta epäonnistuttiin. Lorentz esitti Lorentzin muunnoksen, joka selitti valon kulkemisen eetterissä, mutta Einstein osoitti 1905 erityisen suhteellisuusteorian turvin, että eetteri on täysin tarpeeton hypoteesi.




Muutaman kymmenen vuoden kuluttua: Esimerkki tieteen harhapolusta oli eetterin kieltäminen vuonna 1905 tarpeettomana. Higgsin kentän myötä asia sai sille kuuluvan paikkansa vuonna 2025.



Tai sitten Higgs todetaankin kaikkien aikojen (kalleimmaksi, paitsi tietysti antopavlovismihörhöily fasismeineen) tiedehörhöilyksi...

Vierailija
Ronski
Haluaisin kerätä tähän historiallista tietoa tieteen harhapoluista. Milloin tiede on mennyt metsään? Miten kauan väärä käsitys on ollut voimassa jne?

Paul M, Arkkis, ehkä ketjun avaaja tarkoittaa historiallisella tiedolla todella tapahtuneita tieteen harharetkiä, eikä kirjoittajien omia tulevaisuuskuvitelmia.
Arkkis
Paul M
Zeick
Eetterihypoteesi tulee ensimmäisenä mieleen.
1800-luvun loppupuolella ajateltiin, että valo tarvitsee väliainetta edetäkseen, joten oletettiin että maailmankaikkeus on täynnä läpinäkyvää lähes vuorovaikuttamatonta ainetta. Michelsonin-Morleyn kokeella yritettiin havaita tästä johtuva valon nopeuden suhteellisuus, mutta epäonnistuttiin. Lorentz esitti Lorentzin muunnoksen, joka selitti valon kulkemisen eetterissä, mutta Einstein osoitti 1905 erityisen suhteellisuusteorian turvin, että eetteri on täysin tarpeeton hypoteesi.
Muutaman kymmenen vuoden kuluttua: Esimerkki tieteen harhapolusta oli eetterin kieltäminen vuonna 1905 tarpeettomana. Higgsin kentän myötä asia sai sille kuuluvan paikkansa vuonna 2025.
Tai sitten Higgs todetaankin kaikkien aikojen (kalleimmaksi, paitsi tietysti antopavlovismihörhöily fasismeineen) tiedehörhöilyksi...
Tai sitten ei. Löysipä LHC Higgsin tai ei, ei se ole mikään "kaikkien aikojen kallein tiedehörhöily". LHC on hiukkaskiihdytin joka tuottaa elinaikanaan valtavan paljon uutta tietoa paljon muustakin kuin Higgsistä. LHC:n tarkoitus ei siis ole ainoastaan etsiä Higgsiä, eikä se laite ole mennyt mitenkään hukkaan jollei Higgsiä löydykään - lisäksi se löytymättömyyskin olisi fysiikan kannalta merkittävä tulos.

Todella hyvä esimerkki erittäin kalliiksi käyneestä tiedehörhöilystä on lysenkolaisuus (n. 1920-1964), josta Neuvostoliiton maatalous sai maksaa vuosikymmenet tehottomuudella ja oikeat biologit ja perinnöllisyystieteilijät leirituomioilla ja jopa hengellään. Samaan aikaan kun muualla maailmassa tutkittiin perinnöllisyystieteessä mendelismiä ja kehitettiin genetiikkaa, olivat ne Neuvostoliitossa julistettu kansan vihollisiksi ja niiden tutkiminen oli mahdotonta. Lysenkolaisuuden kokonaishintaa on mahdoton määrittää: ei tiedetä montako nälkäkuolemaa, montako tuhottua tiedemiehen/tutkijan/asiantuntijan uraa tai mitä kaikkea olisi voitukaan saavuttaa jollei geenien roolia perinnöllisyydessä olisi kielletty. Tarkkaan ottaen kysymys ei ole niinkään tieteen harharetkestä, vaan valtaan päässeen pseudotieteen tyranniasta seurauksineen.

1920-luvulla Neuvostoliiton maatalouden johtavaksi tiedemieheksi noussut Trofim Lysenko kannatti mitsurinismiksi kutsumaansa näkemystä perinnöllisyydestä. Kyseessä oli eräs muoto lamarckismista jonka mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät, vaikka mm. Mendelin havainnot olivatkin tämän näkemyksen kanssa ristiriidassa. Koska mendelismi ja genetiikka olivat mitsurinismin vastaisia, pysyivät ne Neuvostoliitossa pannassa. 1930-luvulla alkoi genetiikkaa tutkineita tiedemiehiä kadota ja heitä karkotettiin Siperiaan. Puheissaan Lysenko esitti heidän rakastavan banaanikärpäsiä ja vihaavan kansaa, ja aikovan tuhota Neuvostoliiton biologian.

Perinnöllisyytieteen tuhoamisen lisäksi lysenkolaisuus johti tehottomuuteen Neuvostoliiton maataloudessa omintakeisen kasvinjalostuksen ym edesottamusten vuoksi. Pakkokollektivisoinnin jälkeen Lysenko toimitti erilaisia hatusta vetämiään maatalouden menetelmiä keskushallinnon käyttöön, ja toimi siinä niin nopeasti etteivät oikeat tiedemiehet ehtineet tutkia niiden tehoa varsinaisilla tutkimuksilla. Lysenkon menetelmiä olivat mm. viljan siemenen kylmäkäsittely (jonka tehokuudesta hän esitti hatusta vetämiään lukuja), lehtien kitkeminen puuvillapensaista kasvinjalostuksen nimissä, puiden istuttaminen tiiviisiin ryhmiin ja erikoiset lannoitesekoitukset. Lysenkon ajama maatalouden vallankumous sai puolueen propagandan tuen ja menetelmiä kritisoineiden tiedemiesten motiivit kyseenalaistettiin propagandassa.

Vuonna 1948 tiedekonferenssissa pitämässään puheessa Lysenko julisti mendelismin ja genetiikan perinnöllisyystieteessä "reaktiiviseksi", "dekadentiksi" ja "Neuvostoliiton kansan viholliseksi". Puheen jälkeen mitsurinismista tuli ainoa virallinen puolueen hyväksymä perinnöllisyyden oppi ja viimeisetkin perinnöllisyyttä tutkineet ja genetiikkaa tukevia tuloksia saaneet tiedemiehet erotettiin. Vasta vuonna 1964 lysenkolaisuudesta luovuttiin ja genetiikan tutkimus perinnöllisyystieteessä ja kasvinjalostuksessa alkoi saada jalansijaa Neuvostoliitossa. Muualla maailmassa genetiikassa oltiin ehditty jo valtavasti Neuvostoliiton edelle.

Geenien olemassaolon kieltäneen Lysenkon kerrotaan olleen egoistinen, fanaattinen, vihamielinen ja syvästi tietämätön tieteellisestä metodista. Kaveri vaikuttaa sekä kuvausten, että tekojen perusteella melko tyypilliseltä vainoharhaiselta puoskari pseudotieteilijältä. Sattuipa vaan saamaan liian paljon vaikutusvaltaa.
"Lysenkoa voi kuvata vain sanalla lukutaidoton. Tarkoitan sanalla sitä, että hänen kanssaan on täysin mahdotonta käydä keskustelua tieteellisin perustein. Toisinaan hän on tietämätön asiaan liittyvistä tieteellisistä faktoista ja periaatteista, välillä hän ymmärtää ne väärin, välillä hän vääristelee ne, välillä hän vastaa niihin silkoilla omiin uskomuksiinsa perustuvilla oletuksillaan."
(Julian Huxley, Heredity East and West, 1949)

Hmm... Huxleyn kuvauksen perusteella tuo Lysenkohan vaikuttaa jotenkin tutulta.. mutta onneksi tuollaisia lukutaidottomia denialisteja ja pseudotieteilijöitä ei ole täällä Tiede-palstalla. Ei sentään.

[size=85:2fkhkawq]Lähde: Fads and fallacies in the name of science, Martin Gardner, 1957 <- Hyvä kirja muuten, ruotii hauskasti pseudotiedettä ja denialismia lentävistä lautasista puoskarointiin, kreationismiin, dianetiikkaan ja Einstein-vastaisuuteen.[/size:2fkhkawq]

Vierailija
spin0
Ronski
Haluaisin kerätä tähän historiallista tietoa tieteen harhapoluista. Milloin tiede on mennyt metsään? Miten kauan väärä käsitys on ollut voimassa jne?

Paul M, Arkkis, ehkä ketjun avaaja tarkoittaa historiallisella tiedolla todella tapahtuneita tieteen harharetkiä, eikä kirjoittajien omia tulevaisuuskuvitelmia.



Minä tarkoitin todella tapahtuneita ja parhaillaan tapahtuvia sekohörhöilyjä "tieteen" nimissä valtiollisella tasolla, ja niistä aivan erityisesti sellaisia, jotka rinnastuvat juridisesti jatkettuun murhaan.

Arkkis
Paul M

"Zeick":Eetterihypoteesi tulee ensimmäisenä mieleen.
1800-luvun loppupuolella ajateltiin, että valo tarvitsee väliainetta edetäkseen, joten oletettiin että maailmankaikkeus on täynnä läpinäkyvää lähes vuorovaikuttamatonta ainetta. Michelsonin-Morleyn kokeella yritettiin havaita tästä johtuva valon nopeuden suhteellisuus, mutta epäonnistuttiin. Lorentz esitti Lorentzin muunnoksen, joka selitti valon kulkemisen eetterissä, mutta Einstein osoitti 1905 erityisen suhteellisuusteorian turvin, että eetteri on täysin tarpeeton hypoteesi.

"Paul M": Muutaman kymmenen vuoden kuluttua: Esimerkki tieteen harhapolusta oli eetterin kieltäminen vuonna 1905 tarpeettomana. Higgsin kentän myötä asia sai sille kuuluvan paikkansa vuonna 2025.


Tai sitten Higgs todetaankin kaikkien aikojen (kalleimmaksi, paitsi tietysti antipavlovismihörhöily fasismeineen) tiedehörhöilyksi...

Tai sitten ei. Löysipä LHC Higgsin tai ei, ei se ole mikään "kaikkien aikojen kallein tiedehörhöily".



NO SITÄHÄN MINÄ TUOSSA JO SANOIN; ETTÄ YKSI ON YLITSE KAIKKIEN MUIDEN!!!

Ja senkin sanoin, että MIKÄ se on!!!

LHC on hiukkaskiihdytin joka tuottaa elinaikanaan valtavan paljon uutta tietoa paljon muustakin kuin Higgsistä. LHC:n tarkoitus ei siis ole ainoastaan etsiä Higgsiä, eikä se laite ole mennyt mitenkään hukkaan jollei Higgsiä löydykään - lisäksi se löytymättömyyskin olisi fysiikan kannalta merkittävä tulos.



Kyllä tuohonkin sitten kuitenkin pitää säännöt löytyä, jos Higgsiä tai siihen verrattavaa ei löydy, että miten löysin tai vankoin perustein ja "perustein" kokoonhörhötetyn teoriakyhäelmän VÄÄRÄKSIOSOITTAMISEEN kuinkakin monta sataa mijardia kaadetaan rahaa, jolle on helvetin monta muutakin läpeä, myös tieteessä...

Todella hyvä esimerkki erittäin kalliiksi käyneestä tiedehörhöilystä on lysenkolaisuus (n. 1920-1964), josta Neuvostoliiton maatalous sai maksaa vuosikymmenet tehottomuudella ja oikeat biologit ja perinnöllisyystieteilijät leirituomioilla ja jopa hengellään.



Ketkä "oikeat biologit"? Pelkkä keuhkotautiin kuolleen Nikolai Vavilovin, Tiedeakatemin puheenjohtaja Valokaapeli-Sergein isonveljen, nimi ei riitä, sillä kuten sanottu hän kuoli keuhkotautiin aivan kuten Lev Semjonovitsh Vygotskikin ja moni muukin myös tieteen alalta. Taisipa itse Sergeikin kuolla siihen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sergey_Ivanovich_Vavilov

Samaan aikaan kun muualla maailmassa tutkittiin perinnöllisyystieteessä mendelismiä ja kehitettiin genetiikkaa, olivat ne Neuvostoliitossa julistettu kansan vihollisiksi ja niiden tutkiminen oli mahdotonta.



Väärä tieto. Kyllä niitä tutkittiin, ja Nikolai Vavilov oli myös yksi menestyneimmistä vehnänjalostajista. Perinnöölisyyslakitiedosta ei silloin ollut hirveän paljon hyötyä, kun mm. ei tunnettu mitään geeniteknologioita, paitsi kasvien geenistöjen polymerointi kolkisiinilla.

NL:ssa toimi myös USA:n kansalainen Herman Joseph Müller, joka oli ensimmäisenä aihettanut mutaatioita röntgensäteilyllä, ja tästä annettiin Nobel-palkinto yksin hänen esimiehelleen Thomas Hunt Morganille, jonka osuus oli ollut keksiä käyttää banaaikärpästä koe-eläimenä. Müller sai sitten tästä samasta keksinnöstä Nobelin v. 1956, ainoan kerran palkinnon historiasta kaksi ERI palkintoa tasan samasta asiasta. Müller oli paennut Neuvostoliittoon kreationistien murhauhkauksia, ja mielenosoituksesksi tiedejohdolle.

Lysenkolaisuuden kokonaishintaa on mahdoton määrittää: ei tiedetä montako nälkäkuolemaa, montako tuhottua tiedemiehen/tutkijan/asiantuntijan uraa tai mitä kaikkea olisi voitukaan saavuttaa jollei geenien roolia perinnöllisyydessä olisi kielletty.



Ei sitä ollut kielletty. Puhut ihan puhdasta paskaa.

Mutta varsinaisesti hypoteesi erillään toisistaan riippumatta toimivista geeneistä todistettiin vasta maaliskuussa 1953, kun sellaisten mekanismi osoitettiin.

Sitä ennen se oli hypoteesi. Lysenko "ei tunnustanut" sitä geenien erillisyyttä ja riippumattomuutta eli juuri "mendelismiä".

Tarkkaan ottaen kysymys ei ole niinkään tieteen harharetkestä, vaan valtaan päässeen pseudotieteen tyranniasta seurauksineen.



Ei se ainakaan tieteessä mihinkään "valtaan" päässyt, sillä Matalousakatemia ei varsinasesti ollut toimenkuvaltaan tieteellinen laitos, vaan sen oli tarkoitus tuottaa käytännön hydykkeitä tieteellisesti, erityisisesti tietysti uusia kasvi- ja kotieläinlajikkeitä. Agronomi, kokeellinen kasvinjalostaja Lysenko oli lisäksi valittu sen puheenjohtajaksi v. 1936 (mustaaksini) alemman tutkimushenkilökunnan edustajana, jiolla oli edustus instituutin johdossa.

Varsinaisessa Tieteellisessä laitoksess kuten Tiedeakatemiassa tai jossakin tiedeyliopistossa sellainen johtajavalinta ei olisi ollut mahdollinenkaan, mutta sitten heti niissä muissa soveltavissa instituutioissa sellainen oli jopa varsin tyypillinenkin. Lysenkon alaisina hallinnollisesti oli Maataousaketemiassa nobelistejakin tai ainakin tulevia, kuten Vavilov ja Müller. Nämä kokivat Maatalousakatemiaan joutumisen Tiedeakatemian sijasta rangaistuksena ja nöyryytyksenä. (Jota se olikin eräistä toimista...)

1920-luvulla Neuvostoliiton maatalouden johtavaksi tiedemieheksi noussut Trofim Lysenko kannatti mitsurinismiksi kutsumaansa näkemystä perinnöllisyydestä.



Hän nousi johtotehtäviin v. 1936.

Kyseessä oli eräs muoto lamarckismista jonka mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät,



Tarkasti ottaen lamarkismi ei väitä tuollaista:

post1365533.html?hilit=Lamarck#p1365533

vaikka mm. Mendelin havainnot olivatkin tämän näkemyksen kanssa ristiriidassa.



Monet havainnot olivat ristiriidassa pelkän yksiniitisen mendelismin kanssa, mm. ns. atavismi-ilmiö, jonka olemassolo KIISTETTIIN lännessä vuodesta 1953 vuoteen 2003, ja myös ne viljakasvien pakkasgeeniasiat, joita Lysenko tutki. NL:ssa lysenkolaisten keräämää todellista mendelisminvastaista ainesta ei kiistetty koskaan. Tässä on hakusana atavismi vuoden 1976 Sovjetskaja entsiklopedijasta:

http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/079/279.htm

Koska mendelismi ja genetiikka olivat mitsurinismin vastaisia, pysyivät ne Neuvostoliitossa pannassa.



Eivät ne olleet "pannassa". Täysin järjetöntä paapatusta, eikä ensimmäistäkään linkkiä!

Mutta tieteellinen pavlovailainen ihmiskuva on TÄNÄÄN SUOMESSA PANNASSA, ja siitä kun pitää kiinni, niin HENKI ON LÖYSÄLLÄ!!!

1930-luvulla alkoi genetiikkaa tutkineita tiedemiehiä kadota



Keitä? Nimet tiskiin!!!

ja heitä karkotettiin Siperiaan.



Sinne siirrettiin pirukseen väkeä, varsinkin tieteellistä. Siellä oli haasteita, ja myös mahdollisuuksia.

Biologeja ei ollut koulutettu pulisemaan salongeissa "sivistyneesti" "sosiobiologiaa"... Aivan kaikkea miuuta...

Puheissaan Lysenko esitti heidän rakastavan banaanikärpäsiä ja vihaavan kansaa, ja aikovan tuhota Neuvostoliiton biologian.



Eräät halusivatkin TUHOTA YHTEISKUNTATIETEET, mm. psykologian. ja siitä saattoi pahimmillaan oikein härkäpäiselle rattaiden kapuloitsijalle tulla nappi otsaan! Kun se keraan SELLAINEN rinnastuu OBJEKTIIVISESTI jatkettuun murhaan!!!

Perinnöllisyytieteen tuhoamisen lisäksi lysenkolaisuus johti tehottomuuteen Neuvostoliiton maataloudessa omintakeisen kasvinjalostuksen ym edesottamusten vuoksi.



Ei Lysenko "tuhonnut perinnöllisyystiedettä. Hän vaan ei uskonut siihen. Se oli hänen mielestään "teoriaherrojen puuhastelua".

Pakkokollektivisoinnin jälkeen Lysenko toimitti erilaisia hatusta vetämiään maatalouden menetelmiä keskushallinnon käyttöön, ja toimi siinä niin nopeasti etteivät oikeat tiedemiehet ehtineet tutkia niiden tehoa varsinaisilla tutkimuksilla. Lysenkon menetelmiä olivat mm. viljan siemenen kylmäkäsittely (jonka tehokuudesta hän esitti hatusta vetämiään lukuja),



Kylmäkäsittely eli ns. vernalisaatio oli totta. Sen vaikutus riippuu lajikkeen genettisistä ominaisuuksista. Kylmien seutujen kasvien siemenet edellyttävät usein jäätymistä ja jopa useampaa jäätymistä itääkseen, mikä turjuu itämistä syksyllä ja sitten esimerkiksi taimien hautautumista tuulen lennättämän maan alle. Siemeniähän se ei niinkään haittaa.

Lehtien kitkeminen puuvillapensaista kasvinjalostuksen nimissä,



Tuollaisesta en tiedä mitään. Ei kolhoosin ekonomisti-anoppikaan ikinä kertonut sellaisesta. Taitaa olla paskapuhetta vaan.

puiden istuttaminen tiiviisiin ryhmiin ja erikoiset lannoitesekoitukset. Lysenkon ajama maatalouden vallankumous sai puolueen propagandan tuen ja menetelmiä kritisoineiden tiedemiesten motiivit kyseenalaistettiin propagandassa.



En kyllä näe NOISSA ASIOISSA varsinaista "vallankumousta"...

Vuonna 1948 tiedekonferenssissa pitämässään puheessa Lysenko julisti mendelismin ja genetiikan perinnöllisyystieteessä "reaktiiviseksi", "dekadentiksi" ja "Neuvostoliiton kansan viholliseksi". Puheen jälkeen mitsurinismista tuli ainoa virallinen puolueen hyväksymä perinnöllisyyden oppi ja viimeisetkin perinnöllisyyttä tutkineet ja genetiikkaa tukevia tuloksia saaneet tiedemiehet erotettiin.



Puolue ei ottanut asiaan kantaa, koska se oli puolueen mukaan erityistieteen spasiaalikysymys.

Joukko akateemikoista ehdotti NKP:n Keskuskomitealle "genetiikan julistamista virallaiseksi tieteeksi" ja Lysenkon erottamista Maatalousakatemian puheenjohtajan paikalta, mutta tätä puolue ei tehnyt, koska kyseessä ei ollut poliittinen, vaan tiedeasia.

Vasta vuonna 1964 lysenkolaisuudesta luovuttiin ja genetiikan tutkimus perinnöllisyystieteessä ja kasvinjalostuksessa alkoi saada jalansijaa Neuvostoliitossa. Muualla maailmassa genetiikassa oltiin ehditty jo valtavasti Neuvostoliiton edelle.



Olisi varmasti ehditty joka tapauksessa. Lännessä se genetiikka oli sellainen gloria-ala, NL:ssa ei. Joka tapauksessa NL olisi hävinnyt kilpajuoksun geneettisen koodin löytämisestä. NL eimyökään pyrkinyt kilpajuoksuihin kilpajuoksujen takia, vaan se pyrki varsinkin Hrushtshevin ja myös Brezhnevin aikana TYÖNJAKOIHIN lännen kanssa, jossa mm. sellaiset alat kuin genetiikka ja digitaalinen tietojenkäsittely, niin lupaavia kuin molemmat olivatkin, olisivat olleet ne paremmin hallitsevan ja niihin suunnattomasti satsanneen Lännen "etupiiriä".

Geenien olemassaolon kieltäneen Lysenkon kerrotaan olleen egoistinen, fanaattinen, vihamielinen ja syvästi tietämätön tieteellisestä metodista.



Sitähän kyllä saattoi olla...

Kaveri vaikuttaa sekä kuvausten, että tekojen perusteella melko tyypilliseltä vainoharhaiselta puoskari pseudotieteilijältä. Sattuipa vaan saamaan liian paljon vaikutusvaltaa.



Sitä vaikutusvaltaa on suunnattomasti liioiteltu.

Hän ei esimerkiksi koskaan edes hakenut NKP:n jäsenyyttä.

Hänen todellinen suosijansa oli koko ajan Nikita Hrushtshev, joka oli Ukrainan puoluejohtaja Lysenkon noustessa ensin siellä tärkeisiin asemiin.

Häntä ei koskaan myöhemminkään syytetty mistään fuskusta, vaan pelkästään väärässä olemisesta, joka ei kuitenkaan ole rikos tieteessäkään.

Biologien keskuudessa oli olemassa maailmanlaajuinen mendelistiseen geeniteoriaan skeptisesti suhtautuva liike, jonka epävirallinen "kunkku" Lysenko oli, mutta jolla oli kannatusta mm. molemissa Saksoissa ja Mexikossa institutionaalisenkin tieteen keskuudessa, mahdollisesti muuallakin.

Geneettisen koodin löytäminen sitten tuon aktiviteetin katkaisi. Jotkut saattoivat jatkaa hörhölinjalla.

"Lysenkoa voi kuvata vain sanalla lukutaidoton. Tarkoitan sanalla sitä, että hänen kanssaan on täysin mahdotonta käydä keskustelua tieteellisin perustein.



Hyvin mahdollista.

Toisinaan hän on tietämätön asiaan liittyvistä tieteellisistä faktoista ja periaatteista, välillä hän ymmärtää ne väärin, välillä hän vääristelee ne, välillä hän vastaa niihin silkoilla omiin uskomuksiinsa perustuvilla oletuksillaan."
(Julian Huxley, Heredity East and West, 1949)



Minun oman kokemukseni mukaan koko Suomen tämänhetkinen "tieteellinen elämä" on tuossa suhteessa "lukuatidostota" ja myös "kirjoitustaidotonta". Eikä sillä ulkomaiden varsinaiseen tieteen kanssa mitään muuta todellista vaihtoakaan ole kuin CERN ja ITER, joiden niideninkin kanssa Suomen toiminnallista yhteistyötä voi luonnehtia enemmän tekniseksi, tai muilla tieteealoilla kuin niiden ydinkysymysten piirissä tapahtuvaksi.

Hmm... Huxleyn kuvauksen perusteella tuo Lysenkohan vaikuttaa jotenkin tutulta.. mutta onneksi tuollaisia lukutaidottomia denialisteja ja pseudotieteilijöitä ei ole täällä Tiede-palstalla. Ei sentään.

[size=85:1l0xsczq]Lähde: Fads and fallacies in the name of science, Martin Gardner, 1957 <- Hyvä kirja muuten, ruotii hauskasti pseudotiedettä ja denialismia lentävistä lautasista puoskarointiin, kreationismiin, dianetiikkaan ja Einstein-vastaisuuteen. [/size:1l0xsczq]

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009

Tässä on aika hyvää juttua Lysenkosta ja miten genetiikka tuhottiin NL:ssä. Lainaukset ovat käännöksiä neuvostoliittolaisista lähteistä lysenkoismin ajalta:

II.
The destruction of genetics in the Soviet Union closed a struggle that had been going on since the early Thirties. A Ukrainian plant breeder, T.D. Lysenko, and a professor of philosophy, I.I. Prezent, at that time began a sustained attack on the biological study of heredity, advancing a doctrine held by I.V. Michurin, a Russian plant importer and horticulturist (1855-1935). Their opponents, headed by the famous N.I. Vavilov, were men who had come into prominence in the days of Lenin and Trotsky, when science was free in the Soviet Union. Their work in genetics had gained such renown that the USSR was considered foremost in sponsoring development of this field.

In the murky atmosphere of the great purges and Moscow Frame-up Trials, the Lysenko-Prezent team moved to the forefront. Even before 1934 they had tasted blood. In 1936 the Medico-Genetical Institute for Study in Human Genetics, the largest of its kind in the world, was “dissolved.” During the war heads rolled in increasing numbers among the geneticists, and finally in 1948, Lysenko’s views were made official dogma. S. Kaftanov, Minister of Higher Education in the USSR, followed up the decree by an order:

“Curricula and programs, textbooks, and methods of teaching and of research must be re-examined and re-organized as must the entire system of education and training of cadres of scientists and the activities of publishers and of journals. All biological chairs and faculties must be held and supported by qualified Michurinists ...

“Thanks to the Bolshevist party and, personally, to Comrade Stalin, ways for the further triumphant march of the most progressive Michurin biological science are now clear. The scientists of our colleges will apply, from now on, all their energy to the propaganda of Michurin’s biology and to the support of undivided rule of Michurin’s biological doctrine in our higher institutions of learning.” [4]

End of a Science: Genetics Banned
In the establishment of Lysenko’s doctrine as Stalinist canon, some of the greatest scientists of the Soviet Union met an untimely end. Vavilov, who, on the founding of the Lenin Academy of Agricultural Sciences, had been made its head at Lenin’s suggestion, died in northeast Sibera in 1942 of hardships beyond his endurance, according to report. He had been arrested and condemned during the period of the Stalin-Hitler pact as a “British spy.” Besides Vavilov, others who perished were Agol, Ferry, Levit, Karpechenko, Levitsky, Chetverikov, Efroimson, Kerkis, Philipchenko, Serebrovsky, Avdoulov, Aljin, Koltzov, etc.

Others succeeded in saving themselves, perhaps only temporarily, by “recanting” as did Galileo in his day. Among the “dismissals” in 1948 were Academician Dubinin, world-famous geneticist, Academician L.A. Obeli, one of the USSR’s leading biologists, Academician I. Schmalhausen, one of the world’s best known theorists on evolution. Also Academicians Gershenzon, Grishko, Kholdony, Nemchinov, Polyokakov, Yudintsev, Tretyakov, Zhebrak, Savodovsky. These are only the major figures.
The Laboratory of Cytogenetics was liquidated along with the Laboratory of Plant Cytology and the Laboratory of Phenogenesis. The Institute of Morphological Evolution was “reorganized” as well as the Institutes of Cytology, Histology and Embryology. Genetics was labelled a “foreign” science, its leading representatives, “bourgeois.” At the 1948 Agriculture Congress that marked the death of genetics in the Soviet Union, Prezent boasted:

“We shall expose them as the representatives of a harmful, ideologically alien, imported-from-abroad tendency. (Applause.)” [5]

The cheering of the Stalinist claque at this witchdoctor’s pronouncement was fitting accompaniment to the somber end of a science which had shewn promise in the Soviet Union of far outstripping achievements in the western world.

http://www.marxists.org/archive/hansen/ ... ysenko.htm

Too many protest singers, not enough protest songs...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat