Aurinkokunta - muut planeetat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En tiedä onko asiaa jo käsitelty tääällä, mutta mietin, että jos muut planeetat poistettaisiin/poistuisivat Aurinkokunnastamme, niin miten se vaikuttaisi meidän/maapallon elämään/tilaan?
Asiaa voi liene tarkkailla moneltakin kantilta, mutta ainakin kiinnostaisi nimenomaan muiden aurinkokuntamme planeetojen merkitys planeetamme liikkeisiin.

Kommentit (15)

Vierailija

Ainakin Jupiter ja Saturnus taitavat suojata meitä enimmiltä asteroideilta ja muilta murikoilta, joten niitä alkaisi kai viuhua enemmän täälläpäin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26866
Liittynyt16.3.2005

Tuskinpa siitä mitään isompaa seuraisi. Aurinkokunta on nykyään niin tyhjä asteroideista, ettei Jupiterin suojan poistuminen paljoa hetkauttaisi. Sitä paitsi hiljattain näin jutun, joka kyseenalaisti kokonaan Jupiterin suojavaikutuksen.

Vierailija

Maapallon rataan vaikuttaa planeetoista merkittävästi eniten Jupiter (ja Saturnus). Etupäässä niiden vaikutuksen vuoksi Maan radan eksentrisyys ("soikeus"), inklinaatio ("kallistus") ja apsidiviivan suunta vaihtelevat noudattaen eri mittaisia kymmenien-satojen tuhansia vuosien syklejä. Milankovitchin teorian mukaan nämä pitkät syklit maapallon radassa vaikuttaisivat osaltaan maapallon ilmastoon ja olisivat mahdollisesti pitkän aikavälin tekijänä jääkausien synnyssä. Joten jos muut planeetat katoaisivat, häviäisivät myös niiden vaikutukset maapallon rataan ja se saattaisi vaikuttaa Maan ilmastoon pitkillä aikaväleillä.

Jos pelkästään muut planeetat katoaisivat ja jäljelle jäisivät esimerkiksi asteroidit, alkaisivat niiden radat hiljalleen muuttua niitä paimentavien planeettojen kadottua. Pitkällä aikavälillä tämä voisi lisätä asteroidien törmäyksiä Maahan. Toisaalta törmäysten määrää vähentäisi se, etteivät muut planeetat enää satunnaisesti muuttelisi yksittäisten asteroidien ratoja. Vaikea sanoa, mikä sitten olisi törmäysten netto - lisääntyisivätkö vai vähenisivätkö.

Kadottuaan planeetat eivät enää aiheuttaisi häiriöitä Aurinkokunnan ulko-osien komeettojen ratoihin ja saisi niitä tulemaan tänne sisäosiin seikkailemaan. Tässä mielessä komeettojen törmäykset Maahan vähenisivät pitkällä aikavälillä. Mutta toisaalta ei olisi myöskään Jupiteria viskomassa niitä komeettoja ulos Aurinkokunnasta, joten ne sisäosiin eksyneet komeetat jäisivät pyörimään tänne pidemmäksi aikaa. Tässä mielessä komeettojen törmäykset lisääntyisivät. Vaikea sanoa mikä olisi pitkän aikavälin netto.

Vierailija
Neutroni
Tuskinpa siitä mitään isompaa seuraisi. Aurinkokunta on nykyään niin tyhjä asteroideista, ettei Jupiterin suojan poistuminen paljoa hetkauttaisi. Sitä paitsi hiljattain näin jutun, joka kyseenalaisti kokonaan Jupiterin suojavaikutuksen.

Siitä Jupiterin mahdollisesta suojaavasta vaikutuksesta ei tosiaan ole selvyyttä. Toisaalta se painovoimallaan viskoo kyllä kappaleita ulos Aurinkokunnasta, mutta toisaalta se häiritsee niiden ratoja ja lisää Aurinkokunnan sisäosiin tulevien komeettojen määrää.

Tässä kolme paperia, joissa Jupiterin vaikutusta on mallinnettu:
Jupiter - friend or foe? I: the asteroids
(lisäsi asteroidien törmäyksiä)
Jupiter - friend or foe? II: the Centaurs
(lisäsi lyhytjaksoisten komeettojen törmäyksiä)
Jupiter - friend or foe? III: the Oort cloud comets
(vähensi pitkäjaksoisten komeettojen törmäyksiä)

Mutta asiaa on tosiaan tutkittu melko vähän. Toisaalta se vanha oletus Jupiterin tarjoamasta suojasta ei näyttäisi olevan kovinkaan selvä.

Vierailija
Neutroni
Tuskinpa siitä mitään isompaa seuraisi. Aurinkokunta on nykyään niin tyhjä asteroideista, ettei Jupiterin suojan poistuminen paljoa hetkauttaisi. Sitä paitsi hiljattain näin jutun, joka kyseenalaisti kokonaan Jupiterin suojavaikutuksen.




Tyhjä asteroideista??? HUH sentään! Kannattais varmaan tutkia vaikka tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteroidivy%C3%B6hyke

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26866
Liittynyt16.3.2005
odyseus
Tyhjä asteroideista??? HUH sentään! Kannattais varmaan tutkia vaikka tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteroidivy%C3%B6hyke



Verrattuna Aurinkokunnan alkuaikoihin. Silloin se Jupiter on suojannut Maan elämää, jos se nyt ylipäätään on. Nykytahdilla elämään vaikuttavia asteroiditörmäyksiä ei enää satu montaa vuosimiljardissa, aikoinaan niitä on sattunut kertaluokkaa tai paria useammin.

offmind
Seuraa 
Viestejä14562
Liittynyt19.8.2008
Neutroni
odyseus
Tyhjä asteroideista??? HUH sentään! Kannattais varmaan tutkia vaikka tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteroidivy%C3%B6hyke



Verrattuna Aurinkokunnan alkuaikoihin. Silloin se Jupiter on suojannut Maan elämää, jos se nyt ylipäätään on. Nykytahdilla elämään vaikuttavia asteroiditörmäyksiä ei enää satu montaa vuosimiljardissa, aikoinaan niitä on sattunut kertaluokkaa tai paria useammin.

Tuon mittaluokan asteroidipommitukset olivat jo kaukana takanapäin siinä vaiheessa kun elämä ilmaantui.

http://en.wikipedia.org/wiki/Late_Heavy_Bombardment
The Late Heavy Bombardment (commonly referred to as the lunar cataclysm, or LHB) is a period of time approximately 4.1 to 3.8 billion years ago (Ga) during which a large number of impact craters are believed to have formed on the Moon, and by inference on Earth, Mercury, Venus, and Mars as well.

Varhaisimmat elämän merkithän ovat nyt noin parin miljardin vuoden takaa uusimpien uutisten mukaan.
post1364651.html#p1364651

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26866
Liittynyt16.3.2005
offmind

Varhaisimmat elämän merkithän ovat nyt noin parin miljardin vuoden takaa uusimpien uutisten mukaan.
post1364651.html#p1364651



Monisoluisen elämän. Yksisoluisia on ollut jo kauan ennen sitä. Ilmeisesti ne ilmaantuivat hyvin pian tuon isomman pommituksen loppumisen jälkeen. ja ovatpa jotkut spekuloineet, että on mahdollista että elämä kehittyi jo ennen tuota kosmista rähinää ja selvisi siitä tai syntyi uudelleen sen jälkeen.

Vierailija
spin0
Neutroni
Tuskinpa siitä mitään isompaa seuraisi. Aurinkokunta on nykyään niin tyhjä asteroideista, ettei Jupiterin suojan poistuminen paljoa hetkauttaisi. Sitä paitsi hiljattain näin jutun, joka kyseenalaisti kokonaan Jupiterin suojavaikutuksen.

Siitä Jupiterin mahdollisesta suojaavasta vaikutuksesta ei tosiaan ole selvyyttä. Toisaalta se painovoimallaan viskoo kyllä kappaleita ulos Aurinkokunnasta, mutta toisaalta se häiritsee niiden ratoja ja lisää Aurinkokunnan sisäosiin tulevien komeettojen määrää.

Tässä kolme paperia, joissa Jupiterin vaikutusta on mallinnettu:
Jupiter - friend or foe? I: the asteroids
(lisäsi asteroidien törmäyksiä)
Jupiter - friend or foe? II: the Centaurs
(lisäsi lyhytjaksoisten komeettojen törmäyksiä)
Jupiter - friend or foe? III: the Oort cloud comets
(vähensi pitkäjaksoisten komeettojen törmäyksiä)

Mutta asiaa on tosiaan tutkittu melko vähän. Toisaalta se vanha oletus Jupiterin tarjoamasta suojasta ei näyttäisi olevan kovinkaan selvä.




Tämä on nyt todella "kuuma" juttu kun näitä harrastajakuvia törmäyksistä on ollut viime aikoina. Eli iskeytyykö Jupiteriin kuitenkin enemmän tavaraa kuin on luultu, vai onko kuvasaalis vain sattumaa. Harrastajien kuvaustekniikkahan on toki paljon kehittyneempää kuin 80-90-luvulla, joten siinä mielessä voisi uskoa, että Jupiter on ollut paremmassa tarkkailussa 2000-luvulla

Osa kappaleista on ollut kohtalaisen suuria, mikäli kuva-analýysit kaasukehän törmäysjäljistä pitää paikkaansa. Tiedän, että olet perehtynyt asiaan kun olen lueskellut näitä ketjuja, joten onko mielepidettä?

offmind
Seuraa 
Viestejä14562
Liittynyt19.8.2008
odyseus
Neutroni
Tuskinpa siitä mitään isompaa seuraisi. Aurinkokunta on nykyään niin tyhjä asteroideista, ettei Jupiterin suojan poistuminen paljoa hetkauttaisi. Sitä paitsi hiljattain näin jutun, joka kyseenalaisti kokonaan Jupiterin suojavaikutuksen.




Tyhjä asteroideista??? HUH sentään! Kannattais varmaan tutkia vaikka tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteroidivy%C3%B6hyke



Tämäkin on hyvä:
http://www.youtube.com/watch?v=S_d-gs0WoUw

Varotus! Videon loppupuolella voivat herkimmät katsojat kokea ahtaan paikan kammoa

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26866
Liittynyt16.3.2005
offmind

Varotus! Videon loppupuolella voivat herkimmät katsojat kokea ahtaan paikan kammoa



No piirtäkää asteroidit mittakaavaan, niin eiköhän kammo helpota. Tuskin kaksi pistettä ihan heti osuu mikroskoppin näkökenttään. Ja kun huomioidaan se kolmas ulottuvuus, tyhjää siellä astroidivyöhykkeelläkin lähinnä on. Jos asteroidivyöhykkeeltä ammutaan luotain umpimähkää läpi, törmäystodennäköisyys johonkin on astronomisen pieni. Samoin asteroidien keskinäiset törmäykset ovat hyvin harvinaisia, vaikka ne pörräävät vuosimiljoonasta toiseen siinä "pilvessä".

offmind
Seuraa 
Viestejä14562
Liittynyt19.8.2008
Neutroni
offmind

Varotus! Videon loppupuolella voivat herkimmät katsojat kokea ahtaan paikan kammoa



No piirtäkää asteroidit mittakaavaan, niin eiköhän kammo helpota.

Ei saa olla ihan liian tosikko

Tuskin kaksi pistettä ihan heti osuu mikroskoppin näkökenttään. Ja kun huomioidaan se kolmas ulottuvuus, tyhjää siellä astroidivyöhykkeelläkin lähinnä on. Jos asteroidivyöhykkeeltä ammutaan luotain umpimähkää läpi, törmäystodennäköisyys johonkin on astronomisen pieni. Samoin asteroidien keskinäiset törmäykset ovat hyvin harvinaisia, vaikka ne pörräävät vuosimiljoonasta toiseen siinä "pilvessä".

Mutta video on kuitenkin hyvä muistutus siitä, miksi asteroidien etsintä ja seuranta on tärkeää.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26866
Liittynyt16.3.2005
offmind
Mutta video on kuitenkin hyvä muistutus siitä, miksi asteroidien etsintä ja seuranta on tärkeää.



Tuo on totta, kun joku sadoista tuhansista pisteistä sattuu törmäyskurssille Maan kanssa, siitä on leikki kaukana.

Vierailija
darre
spin0
Siitä Jupiterin mahdollisesta suojaavasta vaikutuksesta ei tosiaan ole selvyyttä. Toisaalta se painovoimallaan viskoo kyllä kappaleita ulos Aurinkokunnasta, mutta toisaalta se häiritsee niiden ratoja ja lisää Aurinkokunnan sisäosiin tulevien komeettojen määrää.

Tässä kolme paperia, joissa Jupiterin vaikutusta on mallinnettu:
Jupiter - friend or foe? I: the asteroids
(lisäsi asteroidien törmäyksiä)
Jupiter - friend or foe? II: the Centaurs
(lisäsi lyhytjaksoisten komeettojen törmäyksiä)
Jupiter - friend or foe? III: the Oort cloud comets
(vähensi pitkäjaksoisten komeettojen törmäyksiä)

Mutta asiaa on tosiaan tutkittu melko vähän. Toisaalta se vanha oletus Jupiterin tarjoamasta suojasta ei näyttäisi olevan kovinkaan selvä.

Tämä on nyt todella "kuuma" juttu kun näitä harrastajakuvia törmäyksistä on ollut viime aikoina. Eli iskeytyykö Jupiteriin kuitenkin enemmän tavaraa kuin on luultu, vai onko kuvasaalis vain sattumaa. Harrastajien kuvaustekniikkahan on toki paljon kehittyneempää kuin 80-90-luvulla, joten siinä mielessä voisi uskoa, että Jupiter on ollut paremmassa tarkkailussa 2000-luvulla

Osa kappaleista on ollut kohtalaisen suuria, mikäli kuva-analýysit kaasukehän törmäysjäljistä pitää paikkaansa. Tiedän, että olet perehtynyt asiaan kun olen lueskellut näitä ketjuja, joten onko mielepidettä? :)

Pari tuoreinta harrastajien havaitsemaa törmäystä ovat olleet pienten suurinpiirtein 10 m kokoluokan kappaleiden aiheuttamia. Tähänastisten havaintojen perusteella näyttäisi siltä, että Jupiteriin osuisi maapalloon verrattuna monin verroin useammin pienen kokoluokan kappaleita - 10 m kappale jopa muutaman kuukauden välein (Maahan sellainen osuu keskimäärin kerran vuodessa-vuosikymmenessä). Mutta on muistettava, että havaintojen määrä on vielä pieni.

Tähän asti eri kokoisten kappaleiden törmäysten tiheyttä on arvioitu mm. Jupiterin kuiden kraaterien ja tunnettujen kappaleiden ratojen perusteella. Tässä esimerkkinä arvio eri kokoisten komeettojen (ei siis asteroidien) Jupiteriin osumisen yleisyydestä:

(lähde: Jupiter: The Planet, Satellites and Magnetosphere)

Uusimmat

Suosituimmat