Seuraa 
Viestejä45973

Kuinka monta neliömetriä vuodessa, syntyy ydinjätettä?

Riittäisikö 3km x 3km pinta-alalle koko ihmiskunnan ydinjätteet sadaksi vuodeksi?

Kommentit (19)

Mr Bauglir
Seuraa 
Viestejä1815

Oikeiston ja vasemmiston erohan on nykyisin taantumuksellisuus ja uudistusten halu.-Puuhevonen-
Verkkomedia ja Venäjän ääni ovat asiallisia ja antavat oikeata tietoa. -pinklin1-
Huumekauppaa ei säätele mikään lainsäädäntö -:)lauri

Telep
Kuinka monta neliömetriä vuodessa, syntyy ydinjätettä?

Riittäisikö 3km x 3km pinta-alalle koko ihmiskunnan ydinjätteet sadaksi vuodeksi?




Riittäisi varmasti, jos niistä tekee tarpeeksi korkean tornin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
planetisti
Seuraa 
Viestejä463

Jatkan aiheesta, kun sopivasti esillä on: tietääkö kukaan, mitkä ovat isotooppien Tc-99, Zr-93, Cs-135 ja Pd-107 prosentuaaliset osuudet ydinjätteen aktiivisuudesta (ne tietysti muuttuvat kokoajan)? Nämä ovat pitkäikäisiä jätteitä. Ihmettelen, miksei niistä puhuta enemmän, Cs-137 tuntuu olevan perusesimerkki, kuinka ydinjäte muuttuu vaarattomaksi suhtkoht nopeasti, sillä sen puoliintumisaika on vain 30v. Oleellista on kuitenkin pitkäikäiset jätteet, ne ovat syy, miksi puhutaan loppusäilytyksestä.

Olisi kiva laskea tarkasti, miten ydinjätteen säteily käyttäytyy, mutta se ei ole ihan triviaali juttu. Alussa sen säteily muodostuu pääasiassa nopeasti hajoavista ytimistä, ja alun 100e12 Bq/kg pienenee sadasosaan ensimmäisen vuoden aikana. Alun aktiivisuus on STUK:in sivuilta ja tuo hajoamistieto "hyvä tietää ydinjätteestä" -dokumentista.

Jos tietäisi tarkasti kaikki ydinjätteen isotoopit ja prosentuaaliset osuudet ainemäärästä, niin homma onnistuisi analyyttisesti. Mutta siinä voi tulla laskennallisia ongelmia, sillä aktiivisuuden erot ovat hurjia.

EDIT: sivulla http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk1/u ... FI/ydin17/ on epätarkasti selvitetty haluamani asia; vasta 10000 vuoden jälkeen on pitkäikäinen ydinjäte "luonnonmukaisella" tasolla.

Niin mutta ideana onkin, se että vuotuinen ydinjätteen määrä 3375 kuutiometriä levitetään kaksiulotteiselle tasolle 9 neliökilometrin alueelle.

Miten tämä lasketaan? ja riittääkö tila?

Telep
Eräs henkilö sanoi, että koko ihmiskunnan ydinjätteet riittäisivät 3km x 3km alueelle sadaksi vuodeksi.




Kuulehan nyt. Kyselet ihan outoja. Ydinjätteen määrää mitataan yksiköllä Pt (päijännetulitikkuaskia). Se kertoo miten monta tulitikkuaskillista ydinjätettä mahtuu Päijänteeseen. Esim OL3 tulee tuottamaan 4,7 MPt/a. Ihmiskunnan sadan vuoden tuotokset ovat luokkaa 3,2 PPt. Tästä seuraa tietysti kysymys että miten monta km2 Päijänne on ja vaikuttaako sinileväkukinta tilanteeseen. Huomaat että vastaus on helppo.

Telep
Eikö kukaan osaa laskea? alueen korkeus on tässä laskutoimituksessa nolla



Paljonko mielestäsi mahtuu ihmisiä huoneeseen, jonka korkeus on nolla?

On kai se mahdollista laskea, kuinka iso alue vaaditaan että saadaan levitettyä kaksiulotteiselle tasolle 3375 kuutiometriä?

Eräs henkilö sanoi, että 3km x 3km alueelle mahtuu sadan vuoden ydinjätteet.

3km x 3km alueesta kun puhutaan, on kyse selvästi nyt tontista jolle halutaan ydinjätteet jemmata. Asemakaava (tai mikäli sellaista ei ole, alueen rakennusviranomaisen päätös) määrää sen miten syvälle maahan saadaan rakentaa. Ydinjätteensijoituspaikoilla asemakaava (tai vastaava) oletettavasti määrää rakennussyvyydeksi aika suuria lukemia, ja rajaksi tuleekin ennemmin vastaan rakennustekniikka. ( http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crs ... mukset.pdf )

Ylläolevassa selvityksessä on tuo rakennustekninen raja asetettu 500 metriin kalliossa, joten tilavuutta moiselle härvelille tulee 4,5 km^3. Suomessa kertyy nykyisten ydinvoimaloiden käytössä 40 vuoden aikana noin 64000 kuutiometriä jätettä ( http://www.posiva.fi/files/579/003_Posiva_tutkii.pdf ), eli nykyisillä voimaloilla tuo tilavuus riittäisi Suomen käyttöön 6328125 vuodeksi. Väittäisin tämän olevan vähintäänkin riittävästi, vaikka tuosta tilavuudesta luonnollisesti vähennettäisiin rakennusmateriaalien ja kapselointien tilavuudet.

Edup
3km x 3km alueesta kun puhutaan, on kyse selvästi nyt tontista jolle halutaan ydinjätteet jemmata. Asemakaava (tai mikäli sellaista ei ole, alueen rakennusviranomaisen päätös) määrää sen miten syvälle maahan saadaan rakentaa. Ydinjätteensijoituspaikoilla asemakaava (tai vastaava) oletettavasti määrää rakennussyvyydeksi aika suuria lukemia, ja rajaksi tuleekin ennemmin vastaan rakennustekniikka. ( http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crs ... mukset.pdf )

Ylläolevassa selvityksessä on tuo rakennustekninen raja asetettu 500 metriin kalliossa, joten tilavuutta moiselle härvelille tulee 4,5 km^3. Suomessa kertyy nykyisten ydinvoimaloiden käytössä 40 vuoden aikana noin 64000 kuutiometriä jätettä ( http://www.posiva.fi/files/579/003_Posiva_tutkii.pdf ), eli nykyisillä voimaloilla tuo tilavuus riittäisi Suomen käyttöön 6328125 vuodeksi. Väittäisin tämän olevan vähintäänkin riittävästi, vaikka tuosta tilavuudesta luonnollisesti vähennettäisiin rakennusmateriaalien ja kapselointien tilavuudet.




Mistä muuten johtuu, että nyt rakenteilla olevan kalmiston pinta-ala on lähes tuo 3X3km, eikä sinne mahdu edes Fennovoiman jätteet, saatikka koko maailman jätteet?

Ydinjätekapseli on kuuma, joten kapselita ei voi sijoittaa vieriviereen, jolloin bentoniitin rakenneominaisuudet eivät riittäisi.

Loppusijoitussyvyys ei käsittääkseni ole läheskään tuota 500 metriä todellisuudessa. Lisäksi kaikkialle kallioon tuota jätettä ei voida laittaa, vaan kalliossa on vain yksittäisiä alueita jotka ovat tarpeeksi turvallisia sijoitukseen, jolloin tilavuus väheneekin dramaattisesti. Myös kuten todettua, sekä kapselointi että niiden väliin tuleva tyhjä tila syövät tuota tilavuutta. Kuljetustunnelit eivät juurikaan enää tuota käytettävissä olevaa tilaa syö, jos ne sijoitetaan sen turvallisen kalliolohkon viereen.

Tiivistettynä, vaikka pinta-ala olisi maan pinnalla sen 9 km^2, ei se loppusijoitukseen kelpaava kalliomöhkäle välttämättä ole läheskään samaa luokkaa, lisäksi pakkaustehokkuus on turvallisuussyistä suht heikko.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat