Onko vehnä ollut ihmiskunnalle haitaksi vai hyödyksi?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Luettuani nyt muutamina päivinä tarkemmin ravintoon ja ruokavalioihin liittyviä keskusteluita, olen huomannut vehnän olevan varsinainen pahalainen. Sen käyttö lienee noin 10 000 vuotta vanhaa ja siitä lähtien se on aiheuttanut ihmisille lukuisan määrän uusia sairauksia, keskim. eliniän laskun ja proteiiniköyhyytensä vuoksi myös keskipituuden laskun.

En keskity nyt vain terveysasiohin. Laajennetaan näkökulmaa koko ihmislajin evoluutioon ja ennen kaikkea kulttuurievoluutioon. Onko vehnän domestikaatiosta ollut isossa kuvassa ihmislajille enemmän haittaa kuin hyötyä? (vehnän kanssa samaan nippuun voidaan laittaa myös muita hiilihydraattilähteitä kuten maissi ja riisi)

Oma kantani on, että ehdottomasti enemmän hyötyä. Lyhyesti perusteltuna kulttuurievoluutio junnaisi yhä lähtökuopissaan ilman massoja ruokkivaa vehnää. Ts. maataloustuotannon ylijäämä vapautti ihmisen tekemään kaikkea mikä ei aiemmin ollut mahdollista.

Sivut

Kommentit (22)

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Bulkkivehnällä tuhottiin mm. maanviljelys Egyptistä ja lukuisista muista maista kun vehnän ylituotantoa myytiin pilkkahinnalla tai lahjoitettiin kehitysavun nimissä kehitysmaihin. Nyt suurella rahalla samat tahot yrittävät tukea näiden maiden rikki mennyttä alkutuotantoa. Se ei vaan onnistu, sillä perheviljelmäpohjaisen alkutuotannon tärkein voimavara on alan ihmiset jotka ovat saaneet oppinsa ja taitonsa kulttuurinsa mukana. Kun tämä väki on poissa, on miltei mahdotonta polkaista uutta tuotantoa tyhjästä käyntiin, koska kokonaisuus on tälläkin sektorilla paljon enemmän kuin osiensa summa.

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija

Tietysti hyödyksi. Ilman vehnää ihmiskunta olisi vielä kivikaudella. Eikä kukaan olisi internetissä väittelemässä maailman tärkeimmän viljakasvin haitallisuudesta.
Filosofisempi kysymys on, onko se sitten hyvä vai huono asia?

Vierailija
Pacanus Rusticanus
Bulkkivehnällä tuhottiin mm. maanviljelys Egyptistä ja lukuisista muista maista kun vehnän ylituotantoa myytiin pilkkahinnalla tai lahjoitettiin kehitysavun nimissä kehitysmaihin. Nyt suurella rahalla samat tahot yrittävät tukea näiden maiden rikki mennyttä alkutuotantoa. Se ei vaan onnistu, sillä perheviljelmäpohjaisen alkutuotannon tärkein voimavara on alan ihmiset jotka ovat saaneet oppinsa ja taitonsa kulttuurinsa mukana. Kun tämä väki on poissa, on miltei mahdotonta polkaista uutta tuotantoa tyhjästä käyntiin, koska kokonaisuus on tälläkin sektorilla paljon enemmän kuin osiensa summa.



Höps.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Tunnustan.

Bulkkivehnäkommenttini oli huonosti kirjoitettu. Se ei kuittenkaan muuta miksikään sitä asiaa että mm. Egyptin omaperäinen maatalousjärjestelmä ajettiin 50-70 luvuilla alas halvalla/ilmaisella amerikkalaisella ruoka-apu durravehnällä joka vei ansiomahdollisuudet ruuan paikallisilta alkutuottajilta silloin. Nythän taas Egyptissä on paljon mm. riisin ja puuvillan tehotuotantoa yms. ja aavikkoviljelyä on ollut suunnittelemassa myös Suomen MTT.

Mieleen tuli tässä että Intiassa sanotaan bulkkivehnän hävittäneen 80-luvulle tultaessa 30 000 pitkälle sopeutunutta paikallista vehnälajiketta. Geenipankki hupenee.

Nää on tämmösiä yksittäisiä huomioita kokonaisuutta ajatellen, mutta kyllä nuo edellä mainitsemani asiat olivat kai joskus 70-80 luvuilla YK.n kautta tapetilla paljon. Se kuitenkin on opittu Egyptin tapauksesta, että markkinahäiriön aiheuttaminen alkutuotannolle on hyvin paha juttu. Edellinen iso kansainvälinen markkinahäiriö alalla koettiin 2008-9 ja nähtiin ruokamellakoita kaikkialla maailmassa, myös Egyptissä.

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija

Huomaan nyt, että kysymyksenasetteluni ei ole kovin hyvä. Ehkä parempi olisi ollut "Vehnän merkitys ihmilajille" tai "Vehnän merkitys kulttuurievoluutiossa".

Vierailija
Ding Ding
Vehnä on ollut taka-askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.

Hyvin sanottu. Harmittaa etten keksinyt tuota itse ensiksi.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Yksivuotisena heinäkasvina vehnä on opportunisti, joka kasvaa suuren katastrofin (metsä- / pensas- / ruohikkopalo) jälkeen, investoi kaikki voimavaransa siemeniin, ja kuolee pois. Siemenet jäävät odottamaan seuraavaa katastrofia ja itävät vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Suurien siemeniensä vuoksi vehnä - tai siis sen silloinen esiaste - oli viljelijöille houkutteleva vaihtoehto. Siis ihmisille, jotka saivat ravintoarvoa vain vehnän siemenistä eivätkä kykene sulattamaan oljen selluloosaa.

Pellon kyntäminen on käytännössä tällaisen katastrofin keinotekoista aiheuttamista yhä uudelleen. Pitkällä tähtäimellä tämä vahingoittaa maaperää ja edistää eroosiota. Suuri tuotto myös köyhdyttää maaperän typestä ja fosforista.

Oklahomassa kävi 1930 -luvulla aika kusisesti. Auraus ja kyntö rikkoivat pölyisen maan ja kaikki hedelmällinen maa-aines lensi taivaan tuuliin. Nyt taas Intiassa, Punjabissa on käymässä vähän toiseen tappaan ikävästi: pohjavesi on ehtynyt, ja yhä syvemmältä porattu kasteluvesi alkaa olla liian suolaista. Punjabin lihavat vuodet ovat mennyttä aikaa.

Vehnän tehoviljely - itse asiassa koko vihreä vallankumous - on riippuvaista yhä uusien maa-alueiden valtaamisesta pelloiksi vanhojen köyhtyessä tai suolaantuessa kasteluvesien vuoksi, sekä ulkoisista typen ja fosforin lähteistä (fossiiliset polttoaineet).

Katsotaan miten pitkäksi aikaa hedelmällistä maaperää ja fossiilisia polttoaineita riittää.

Vierailija
anomalia
Oma kantani on, että ehdottomasti enemmän hyötyä. Lyhyesti perusteltuna kulttuurievoluutio junnaisi yhä lähtökuopissaan ilman massoja ruokkivaa vehnää. Ts. maataloustuotannon ylijäämä vapautti ihmisen tekemään kaikkea mikä ei aiemmin ollut mahdollista.



Olen antanut itseni ymmärtää että maataloustuotannon ylijäämään lisäksi yhtä suuri merkitys olisi kulttuurin kehittymiselle ollut maatalouden vaatimalla paikalleen asettautumisella, ja sitä myötä syntyneet pysyvät kyläyhteisöt ja myöhemmin kaupungit.

Vierailija
PeterH

Pellon kyntäminen on käytännössä tällaisen katastrofin keinotekoista aiheuttamista yhä uudelleen. Pitkällä tähtäimellä tämä vahingoittaa maaperää ja edistää eroosiota. Suuri tuotto myös köyhdyttää maaperän typestä ja fosforista.



Melkoista kärjistämistä. Ryöstöviljely ja maaperän köyhtyminen on toki tunnettu jo ajat sitten, ja kesannointi on ollut riittävä ratkaisu tähän ongelmaan. Valitettavasti kesannointi ei enää nykyiseen tehotuotantoon sovi, kun sehän ei suoranaisesti tuota mitään.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
googeli
kesannointi on ollut riittävä ratkaisu tähän ongelmaan. Valitettavasti kesannointi ei enää nykyiseen tehotuotantoon sovi, kun sehän ei suoranaisesti tuota mitään.

Mitenkäs herneiden kasvattaminen? Se tuo ainakin typpeä takaisin maaperään.

Pystyttäisiinkö geenimanipulaatiolla luomaan "herne-vehnä" jolla olisi juurakossaan samanlaiset typpibakteerirakkulat kuin herneellä?

Vierailija
anomalia
Ding Ding
Vehnä on ollut taka-askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.

Hyvin sanottu. Harmittaa etten keksinyt tuota itse ensiksi.



Enpä minäkään ole koskaan aiemmin nähnyt asiaa noin hyvin kiteytettynä.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
anomalia
Ding Ding
Vehnä on ollut taka-askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.

Hyvin sanottu. Harmittaa etten keksinyt tuota itse ensiksi.

Avatarisi kuvastaakin taas hyvin tunteitasi. Vaihtuuko se automaattisesti tunnetilasi mukaan? Voit pyytää seuraavalla kerralla slogania yksityisviestitse, jos ketjusi sellaista tarvitsee.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat