Loppuun käytetty ydinpolttoaine

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun ydinvoimasta on niin paljon keskustelua päällä, niin miten on tekniikan laita.
Nykyisillä reaktoreilla voidaan käyttää yli 95% polttoaineesta hyödyksi.

Kysymykseni on, pystyykö käytetystä polttoaineesta valmistaa ydinparistoa, jolla saataisiin ainakin osa jäljellä olevasta energiasta hyödyksi?
Näitä paristojahan on käytetään mm. luotaimissa, kuten Cassini ja Voyagerit.

Sivut

Kommentit (29)

Vierailija

Nykyisin kevytvesireaktoreissa ydinpolttoaineen energiasisällöstä käytetään hyväksi about 5-6% eli lähinnä suurin osa U-235 isotoopin energiasta.

Kolmasosa energiasta tulee Pu hyödöstä. Mutta sen määrä voisi olla helposti esim 10x suurempikin.

Ranskassa oli tämmöinen kokeilu, mutta vihreiden poliitikko Chaim Nissin ampui rakennustyömaalle singolla vuonna 1982 useita kertoja.

Singot hän sai terroristilta nimeltään Shakaali.

http://en.wikipedia.org/wiki/Superphoenix

Chaim Nissim on samaa aateporukkaa kuin oikeusministeri Brax.

Vierailija
kolki
Nykyisillä reaktoreilla voidaan käyttää yli 95% polttoaineesta hyödyksi.




Tarkoitat tuolla 95% käyttöasteella ilmeisesti U235+syntyvää hyötöä. Todellisuudessa U235:sta käytetään vain noin kaksi koilmasosaa ja lisäksi käytettyyn polttoaineeseen jää vielä saman verran U235:ttä kuin hyödettyä PU239:kin. Eli fissiokelpoiseta polttoaineesta saadaan vain noin 70% käyteksi, eli koko polttoainemassasta noin 1,5-3%, riippuen väkevöintiasteesta.

Fissiotuotteet kyllä kelpaavat ydinparistoihin, mutta eivät ole enää kauhean suosittuja. Esimerkiksi majakoista on varastettu näitä paristoja ja silloin luonnollisesti on kyseessä suurkatastrofivaara, koska varkaat eivät vättämättä ymmärrä vararstamansa paketin myrkyllisyyttä. Tällä hetkellä on meneillään projekti, jossa venäläisten majakoiden ydinparistot korvataan aurinkokennoilla.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
konsta
Tarkoitat tuolla 95% käyttöasteella ilmeisesti U235+syntyvää hyötöä. Todellisuudessa U235:sta käytetään vain noin kaksi koilmasosaa ja lisäksi käytettyyn polttoaineeseen jää vielä saman verran U235:ttä kuin hyödettyä PU239:kin. Eli fissiokelpoiseta polttoaineesta saadaan vain noin 70% käyteksi, eli koko polttoainemassasta noin 1,5-3%, riippuen väkevöintiasteesta.



Kun 3% väkevöity uraanipolttoaine poltetaan kevytvesireaktorissa 40 GWd/tU palamalle, niin jakson lopussa uraanin U-235 -pitoisuus on n. 0.5%, eli 2/3 käyttöaste on vähän alakanttiin. Polttoaineeseen jäävän plutoniumin määrä ei kerro suoraan sitä miten suurta osuutta polttoaineen energiantuotannosta konversiossa syntynyt Pu-239 vastaa, sillä isotooppia sekä syntyy että häviää jatkuvasti.

Tuolla "95%" käyttöasteella viitataan varmaan nopeisiin hyötöreaktoreihin, missä jäte saadaan kierrätettyä useampaan kertaan, ja myös ei-fissiilit plutoniumin isotoopit energiantuotantoon.

Tuota viimeistä antamaasi lukua en ihan ymmärrä.

konsta
Fissiotuotteet kyllä kelpaavat ydinparistoihin, mutta eivät ole enää kauhean suosittuja. Esimerkiksi majakoista on varastettu näitä paristoja ja silloin luonnollisesti on kyseessä suurkatastrofivaara, koska varkaat eivät vättämättä ymmärrä vararstamansa paketin myrkyllisyyttä. Tällä hetkellä on meneillään projekti, jossa venäläisten majakoiden ydinparistot korvataan aurinkokennoilla.



Samaa mieltä. Aurinkoenergiateknologia on mennyt niin paljon eteenpäin, ja kennojen hinnat alas noiden venäläisten RTG-majakoiden rakentamisen jälkeen että radioaktiivisten lähteiden levittäminen ympäri rannikoita ei yksinkertaisesti tunnu järkevältä.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
Lektu-Elli
Ranskassa oli tämmöinen kokeilu, mutta vihreiden poliitikko Chaim Nissin ampui rakennustyömaalle singolla vuonna 1982 useita kertoja.

Singot hän sai terroristilta nimeltään Shakaali.

http://en.wikipedia.org/wiki/Superphoenix


Joo. Tuota laitosta ollaan purkamassa. Sadan vuoden päästä sitten päivitellään, miksei tuota museoitu. Suomessakin mentiin romuttamaan Valtionrautateiden ensimmäiset höyryveturit. Kumma, kun ihmiset eivät osaa arvostaa historiaansa.

Vierailija
Zäp
Tuolla "95%" käyttöasteella viitataan varmaan nopeisiin hyötöreaktoreihin, missä jäte saadaan kierrätettyä useampaan kertaan, ja myös ei-fissiilit plutoniumin isotoopit energiantuotantoon.

Tuota viimeistä antamaasi lukua en ihan ymmärrä.




Joo, ehkä, joten puhe nykyisistä reaktoresta antaa vähän väärän mielikuvan. Hyötöreaktoreista voidaan taas todeta, että on varsin epävarmaa onko niillä enää "uutta tulemista", koska ydinasemateriaalejakin jo riittää. Toivottavasti ei.

Viimeinen luku tarkoitti polttoainetonneja, joista fissiiliksi saadaan vain 1,5 - 3%, ehkä parahaimillaan pari prosenttia lisää vielä hyödöstä. Siis se polttoaine, jota vuosittain vaihdetaan ja jonka U238-pitoisuus on noin 95-98%.

Vierailija
ilaiho
Joo. Tuota laitosta ollaan purkamassa. Sadan vuoden päästä sitten päivitellään, miksei tuota museoitu. Suomessakin mentiin romuttamaan Valtionrautateiden ensimmäiset höyryveturit. Kumma, kun ihmiset eivät osaa arvostaa historiaansa.



Siinähän oliskin isot säästöt ydinteollisuudelle, kun säteilvät ja rumat höskät jätettäisiin museoiksi, ikuisiksi muistomerkeiksi yhdestä lyhyestä mutta hullusta aikakaudesta.

Feeniks-linnun historiassa ei ole mitään hohdokasta, sen käyttö oli ongelmasta toiseen menoa, se oli kallis, eikä koskaan tuottanut kunnolla. Lisäksi sen mossahdus olisi tyjentänyt puoli Eurooppaa. Se saatiin suljetuksi vasta valtavan oikeuskamppailun jälkeen Ransakan korkeimmassa oikeudessa ja sen rakantamisaikaan mm eräässä mielenosoituksessa poliisi ampui paikallisen kansakoulun opettajan ja haavoitti usieta. Kaikenkaikkiaan musta hanke, joka eteni demokratiassa vasten demokratiaa.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
konsta
Joo, ehkä, joten puhe nykyisistä reaktoresta antaa vähän väärän mielikuvan. Hyötöreaktoreista voidaan taas todeta, että on varsin epävarmaa onko niillä enää "uutta tulemista", koska ydinasemateriaalejakin jo riittää. Toivottavasti ei.



No hyötöreaktoreilla ei kyllä ydinasemateriaalin kanssa ole muuta tekemistä kuin että käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyä pidetään suurempana proliferaatioriskinä kuin suoraa loppusijoitusta. Ydinaseteollisuus ei ole missään vaiheessa ollut mikään moottori nopeiden reaktoreiden tutkimukselle.

konsta
Viimeinen luku tarkoitti polttoainetonneja, joista fissiiliksi saadaan vain 1,5 - 3%, ehkä parahaimillaan pari prosenttia lisää vielä hyödöstä. Siis se polttoaine, jota vuosittain vaihdetaan ja jonka U238-pitoisuus on noin 95-98%.



Onko tuolla luvulla jotain merkitystä? Eikö olennaisempi mittari olisi luonnonuraanista energiantuotantoon hyödynnetty osuus, eli siis U-235 -isotoopin käyttö ja Pu-239:n konversio. Ja nuo antamasi luvut ovat siis edelleen kevytvesireaktoripolttoaineelle. Nopeilla reaktoreilla ja suljetulla polttoainekierrolla pyritään nostamaan juuri U-238 -isotoopin osuutta kokonaistuotannossa.

Vierailija
Zäp
Onko tuolla luvulla jotain merkitystä? Eikö olennaisempi mittari olisi luonnonuraanista energiantuotantoon hyödynnetty osuus, eli siis U-235 -isotoopin käyttö ja Pu-239:n konversio. Ja nuo antamasi luvut ovat siis edelleen kevytvesireaktoripolttoaineelle. Nopeilla reaktoreilla ja suljetulla polttoainekierrolla pyritään nostamaan juuri U-238 -isotoopin osuutta kokonaistuotannossa.



Taas Zäp iski sulla tuo herkkähipiäisyyskohtaus. Eikö käytetystä polttoainestakin, siis loppusijoitettavasta, puhuta tonnistoina? Kyllähän U238 täytyy myös louhia, kuljettaa ja loppusijoittaa, maksaa se siinä osansa. Ja minä selvästi erottelin sen hyödynnettävästä osasta.

Yhtähyvin minä voisin ihmetellä, että miksi täällä koko ajan puhutaan nopeista reaktoreista, joita tarvittiin yhtenä eriyisen hulluna aikakautena ydinpommien materiaalin tuottamiseen. Ikään kuin nuo nopeat reaktorit, joita on pelkästään purettu viimeisen 20 vuoden aikana, edes edustaisivat jotakin osaa ydinvoimasta. Kyllä ne ovat tulevaisuudessakin vain fiktiota, mielummin pahaa unta, jota ei toivoisi näkevänsä uudestaan.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
konsta
Siinähän oliskin isot säästöt ydinteollisuudelle, kun säteilvät ja rumat höskät jätettäisiin museoiksi, ikuisiksi muistomerkeiksi yhdestä lyhyestä mutta hullusta aikakaudesta.

Museointi ei edellytä radioaktiivisen materiaalin jättämistä paikalleen. Etkö parempaan pysty?

Vierailija
ilaiho
konsta
Siinähän oliskin isot säästöt ydinteollisuudelle, kun säteilvät ja rumat höskät jätettäisiin museoiksi, ikuisiksi muistomerkeiksi yhdestä lyhyestä mutta hullusta aikakaudesta.

Museointi ei edellytä radioaktiivisen materiaalin jättämistä paikalleen. Etkö parempaan pysty?



Radioaktiivisten osien purkaminen ydinvoimalssa on varmaankin 80% kokonaispurkukustannuksista. Tuskin kukaan haluaa noita kuoria haluaa katsella. Itsehän voisit ottaa vaikka valkuvasuuronneksen seinällesi, jos jäät kaipaamaan sitä jättiläishöskää.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
konsta
Radioaktiivisten osien purkaminen ydinvoimalssa on varmaankin 80% kokonaispurkukustannuksista.

Niin, ja lisäksi museoitu laitos tarvitsee kunnossapitoa, ettei se rapistu. Museoinnin tarkoitus ei olekaan kustannusten säästäminen, vaan historian säilyttäminen jälkipolville.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
konsta
Zäp
Onko tuolla luvulla jotain merkitystä? Eikö olennaisempi mittari olisi luonnonuraanista energiantuotantoon hyödynnetty osuus, eli siis U-235 -isotoopin käyttö ja Pu-239:n konversio. Ja nuo antamasi luvut ovat siis edelleen kevytvesireaktoripolttoaineelle. Nopeilla reaktoreilla ja suljetulla polttoainekierrolla pyritään nostamaan juuri U-238 -isotoopin osuutta kokonaistuotannossa.



Taas Zäp iski sulla tuo herkkähipiäisyyskohtaus. Eikö käytetystä polttoainestakin, siis loppusijoitettavasta, puhuta tonnistoina? Kyllähän U238 täytyy myös louhia, kuljettaa ja loppusijoittaa, maksaa se siinä osansa. Ja minä selvästi erottelin sen hyödynnettävästä osasta.



Herkkähipiäsiyyskohtaus? Jos tarkastellaan louhittavaa uraania niin prosenttihan on vielä pienempi, kun väkevöinnistä poistuu tavaraa köyhdytettynä uraanina. Eikö pointtisi kuitenkin ollut luonnonvarojen hyödyntämisessä, ja tässä tapauksessa luonnonvara on uraani, ei valmis reaktoripolttoaine.

konsta
Yhtähyvin minä voisin ihmetellä, että miksi täällä koko ajan puhutaan nopeista reaktoreista, joita tarvittiin yhtenä eriyisen hulluna aikakautena ydinpommien materiaalin tuottamiseen. Ikään kuin nuo nopeat reaktorit, joita on pelkästään purettu viimeisen 20 vuoden aikana, edes edustaisivat jotakin osaa ydinvoimasta. Kyllä ne ovat tulevaisuudessakin vain fiktiota, mielummin pahaa unta, jota ei toivoisi näkevänsä uudestaan.



Tarkista tietosi. Nopeita reaktoreita on rakennettu tutkimus- ja prototyyppilaitoksiksi, ei ydinaseplutoniumin valmistukseen. Siihen tarkoitukseen on olemassa ihan omat reaktorinsa.

Vierailija

Jossain kerrottiin että käytetyt ja varatoidut ydinjätekapselit lämpenevät viellä tuhannen vuoden päästä 100 asteen lämpöisiksi. Voiko tuollaisia kapseleita ostaa jostain? Olisi vallan kätevä kun tuollaisen kapselin lykkäisi omakotitalon lämminvesivaraajaan. Kyllä öljylasku tippuisi.

Miten muuten varastoidun kapselin lämpötila tarkkaan ottaen muuttuu ajan funkitona? Onko korkein lämpö heti varastoinnin jälkeen vai 1000v myöhemmin?

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
Lyde
Miten muuten varastoidun kapselin lämpötila tarkkaan ottaen muuttuu ajan funkitona? Onko korkein lämpö heti varastoinnin jälkeen vai 1000v myöhemmin?



Lämmöntuotto seuraa melko pitkälle aktiivisuutta, joka putoaa eksponentiaalisesti. Maksimissaan jälkilämpöteho on reaktorin vielä käydessä. Lämmöntuotto ja lämpötila ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, ja jälkimmäinen riippuu myös siitä miten hyvin polttoainetta jäähdytetään.

Vierailija
Zäp

Herkkähipiäsiyyskohtaus? Jos tarkastellaan louhittavaa uraania niin prosenttihan on vielä pienempi, kun väkevöinnistä poistuu tavaraa köyhdytettynä uraanina. Eikö pointtisi kuitenkin ollut luonnonvarojen hyödyntämisessä, ja tässä tapauksessa luonnonvara on uraani, ei valmis reaktoripolttoaine.

konsta
Yhtähyvin minä voisin ihmetellä, että miksi täällä koko ajan puhutaan nopeista reaktoreista, joita tarvittiin yhtenä eriyisen hulluna aikakautena ydinpommien materiaalin tuottamiseen. Ikään kuin nuo nopeat reaktorit, joita on pelkästään purettu viimeisen 20 vuoden aikana, edes edustaisivat jotakin osaa ydinvoimasta. Kyllä ne ovat tulevaisuudessakin vain fiktiota, mielummin pahaa unta, jota ei toivoisi näkevänsä uudestaan.



Tarkista tietosi. Nopeita reaktoreita on rakennettu tutkimus- ja prototyyppilaitoksiksi, ei ydinaseplutoniumin valmistukseen. Siihen tarkoitukseen on olemassa ihan omat reaktorinsa.



Ei mulla tuossa mitään pointtia ollut, kunhan vain totesin, että polttoaineen käyttöaste ei ole lähelläkään 95%: ia. Mutta sulla on aina pointti: säätösauvoja ei saa sanoa jarruiksi, Mox-valmiudella toimittevaa reaktoria ei saa sanoa Mox-optiolla varustetuksi ja nyt ilmeisesti ei myöskään polttoaineen kokonaismassaa saa ilmoittaa. Ei se ydinvoima nyt tuohon kaadu, jos asioista puhutaan niiden oikeilla tai asioita kuvaavilla nimillä, eikä täällä tarvita niin kovaa vartiointia, jos nyt perusfaktat on jotenkin oikeat.

Nopeista reaktoreista sen verran, että esim Ranska on julistanut myös rauhanomaisen ydinvoiman salassa pidettäväksi asiaksi(löytyy pykälä EU:n perustamissopimuksista, Euro Atom:ista) Siksi voin hyvin väittää, ettet sinäkään voi tietää, kuinka paljon hyötöreaktoreiden plutoniumista päätyy pommeiksi. Ja nopeilla reaktoreilla joka tapauksessa tuotetaan plutoniumia, vaikka reaktori olisikin sellainen, että sillä voi ajella myös termisesti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat