Pieni radiovastaanotin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Heippa. Mietiskelin tällaista aihetta aikani kuluksi:

Eli kun nykyään on kehitelty kaikenmaailman radiolähettimiä ja vastaanottimia ja sitten on olemassa robotteja, jotka pystyvät ajamaan vaikka verisuonta pitkin ja olemaan radioyhteydessä toistensa kanssa.

Niin miten tällainen toimii?

Kun käsittääkseni jos radiovastaanotin on niin pieni, niin se ei voi vastaanottaa radioaaltoja jotka ovat korkeampia, kuin itse vastaanotin. Koitin etsiä googlesta radioaallonkorkeudesta jotakin juttua, mutta en löytänyt mitään, joten homma jäi vähän vaivaamaan.

Mulla ei ole mitään tietoa eikä koulutusta radioalalle, tällasella maalaisjärkeilyllä näitä kaikenlaisia juttuja pohdiskelen välillä.

Kommentit (10)

Vierailija

Ainakin koko- puoli- ja neljännesaallon antenneita on, eli antennin pitää olla tietyn pituinen että se vahvistaa jotain signaalia.

Vierailija

Ei meikäläisen radio ainakaan ole 3 metrinen ja silti vastaanottaa Iskelmä-radiota jonka aallonpituus on jokseenkin 3m hujakoilla.

Vierailija

Perinteinen lälläri toimi 27 MHz:llä, eli aallonpituus on 11 metriä. Ihan noin pitkää antennia en ole laitteissa nähnyt.

Vierailija

Käytetään mikroaaltotaajuuksia tai esim aallonpituus / 32 -antenneja.

Tai vaikka lambda / 64. Pitää vaan olla laadukas esivahvistin sitten.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5368
Liittynyt7.7.2007
Arma
Heippa. Mietiskelin tällaista aihetta aikani kuluksi:

Eli kun nykyään on kehitelty kaikenmaailman radiolähettimiä ja vastaanottimia ja sitten on olemassa robotteja, jotka pystyvät ajamaan vaikka verisuonta pitkin ja olemaan radioyhteydessä toistensa kanssa.

Niin miten tällainen toimii?

Kun käsittääkseni jos radiovastaanotin on niin pieni, niin se ei voi vastaanottaa radioaaltoja jotka ovat korkeampia, kuin itse vastaanotin. Koitin etsiä googlesta radioaallonkorkeudesta jotakin juttua, mutta en löytänyt mitään, joten homma jäi vähän vaivaamaan.

Mulla ei ole mitään tietoa eikä koulutusta radioalalle, tällasella maalaisjärkeilyllä näitä kaikenlaisia juttuja pohdiskelen välillä.




Lähikentässä, muutaman metrin etäisyydelle aina sen verran säteilee ja vuotaa ne oskillaattorit, että niitä pystyy vastaanottamaan. Lankaa voi myös laittaa kelalle.

Itse asiassa on melko vaikeaa tehdä sellainen oskillaattori ja sen (häiriö-)säteilyn poisto, mikä ei lähikentässä kuuluisi ihan tavallisella radiovastaanottimella.

Vierailija
rautaleuka
Ei meikäläisen radio ainakaan ole 3 metrinen ja silti vastaanottaa Iskelmä-radiota jonka aallonpituus on jokseenkin 3m hujakoilla.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Mä kuuntelen ainoiastaan röntgentaajuuksia. Ja toisinaan kitarastyrkkarin kautta venäjänkielistä ratio-ohjelmaa.

En ole vielä havainnut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

Ja Yle Puhetta kanssa. Mutta mulla on tiatsikka rikki, niin mä en voi laittaa niitä säveliä teille joita ei pitäisi olla. Pitäis saada editoitua mun hyväkseni. Täällä ei oo kunnon ohjelmia.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Arma

Kun käsittääkseni jos radiovastaanotin on niin pieni, niin se ei voi vastaanottaa radioaaltoja jotka ovat korkeampia, kuin itse vastaanotin. Koitin etsiä googlesta radioaallonkorkeudesta jotakin juttua, mutta en löytänyt mitään, joten homma jäi vähän vaivaamaan.



Hyviä hakusanoja Googlea varten ovat aallonpituus, wavelength, radiation resistance.

Antennin toimivuudelle ei ole mitään allonpituudesta johtuvaa rajaa, mutta ominaisuudet huononenevat pikkuhiljaa, kun pituus on alle neljännesaallonpituuden.

Neljännesaallon pystyantenneilla on säteilyresistanssi 30-50 ohmia maatasosta riippuen, jolloin elementtien tyypillisesti muutaman ohmin häviöresistanssit eivät paljoa lähettimen tehosta hukkaa, vaan tyypillisillä Ground Plane antennilla yli 90 % lähettimen tehosta säteilee ympäristöön ja alle 10 % lämmittää antennia ja liitoksia.

Antennin säteilyresistanssi putoaa kääntäen verrannollisesti aallonpituuden neliöön, joten jossain 1/10 aallonpituuden alapuolella säteilyresistanssi on pudonnut samalle tasolle kuin häviöresistanssit, jolloin puolet säteilee taivaalle ja puolet menee antennin ja maadoituksen häviöihin.

Rannikoiden DGPS pitkäaaltomajakoiden aallonpituus on runsaat 1 km, mutta antennit ovat 90 m luokkaa ja mitatut hyötysuhteet ovat 1 % luokkaa ja radioamatöörien 2 km pitkäaaltoalueella ja 30 m mastoilla hyötysuhde jää reilusti alle promillen, pääosin maadoitusten häviöiden takia. Lähettimen sovittaminen noin alamittaisiin antenneihin on aika haasteellista. Kuitenkin näin surkeilla antenneilla saadaan satojen tai jopa tuhansien kilometrien yhteysvälejä.

Vastaanottokäytössä reilusti alamittaisesta antenneista on joskus jopa hyötyä. Keskiaaltoalueella (200-500 m aallonpituus) ja matkaradion 20 cm ferriittisauva-antenni toimii yllättävän hyvin, vaikka itse antennin hyötysuhde on promillen sadasosia. Vaikka haluttu vastaanottosignaali vaimenee, samalla vaimenee tuolla alueella vallitseva erittäin voimakas luonnollinen kohinataso samassa suhteessa.

Noin surkealle vastaanottoantennille ei olisi käyttöä ULA ja TV-alueilla, koska noilla alueilla luonnollinen kohinataso on paljon alhaisempi.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

jepjep

Muistelin tässä että 6/8-osa aallon "roskakori" oli eto peli 11 m aalloilla muinoin, mutta puolen aallon piiska oli hintalaatusuhteessa paras. Siis eisuuntavista.

- Ubi bene, ibi patria -

Uusimmat

Suosituimmat