Demokratiareformi: Perehtyneille enemmän äänivaltaa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Demokratia ei ole aivan ongelmaton valtiomuoto, vaikka se onkin kiistatta ylistetyin. Demokraattisuudesta on muotoutunut pyhä arvo, jota ei tohdita kritisoida. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus nähdään korkeimpina tasa-arvon ja kansanvallan takaajina.

Yleinen äänioikeus tarkoittaa, että äänioikeus on kaikilla yhteisön jäsenillä. Äänioikeutta voidaan rajoittaa riippuen yleensä ihmisen iästä ja kotipaikasta. Varsinkin aiemmin myös sukupuoli, rotu, omaisuus ja koulutus ja yhteiskunnallinen asema ovat rajanneet äänioikeutettujen joukkoa. Edelleen on maita, joissa ei ole yleistä äänioikeutta.

Yhtäläinen äänioikeus tarkoittaa, että jokaisen äänioikeutetun ääni on samanarvoinen. Esimerkiksi yhtiötoiminnassa on tämän sijaan käytössä painotettu äänioikeus, jossa kunkin osallistujan äänimäärä riippuu tämän yhtiön osakkeisiin sijoittamasta rahamäärästä.

Demokratiaa on valtiomuotona kuitenkin kritisoitu historiasta tunnettujen poliittisten vaikuttajien taholta:

“Demokratia on huonoin valtiomuoto, lukuunottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu.” – Winston Chruchill

“Demokratia on järjestelmä, joka varmistaa sen, ettei kansaa hallita paremmin kuin se ansaitsee.” – George Bernard Shaw.

“Vahvin perustelu demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa.” – Winston Churchill

On ilmeistä, etteivät kaikki äänet, edes suurin osa, ole perinpohjin mietittyjä, jos äänioikeus ja yhtäläinen äänivalta edellyttävät ainoastaan täysi-ikäisyyttä. Mielenkiinnon puute on ymmärrettävää, koska asioista selvää ottaminen ei tuo lainkaan lisää valtaa suhteessa muihin äänestäjiin. Valistuneelle äänestämiselle ei ole olemassa kannusteita.

Mieleeni tulee kaksi räikeää heikkoutta nykymuotoisessa demokratiassamme. Ensimmäinen on, että ihmiset muodostavat vahvoja pinttyneitä mielipiteitä asioista ottamatta niistä laaja-alaisesti selvää. Tätä on änkyrä-äänestäminen, jossa kansakunnan kokonaisetu ei ratkaise, vaan oman puolueen tai eturyhmän asema suhteessa vastustajaan. Toinen heikkous on, että monelta puuttuu kiinnostus politiikkaa kohtaan ja he käyvät äänestämässä lähes sattumanvaraisesti valittua ehdokasta, jotta heille tulisi parempi omatunto käytettyään äänioikeuttaan.

Huonosti valitut päättäjät ja johtajat vaarantavat maan menestyksen ja turvallisuuden pitkällä aikavälillä. Hyvinä aikoina ajatellaan, ettei mikään voi mennä vikaan, mutta hyvät ajat tulisi juuri käyttää järkeviin valintoihin, jotta huonoista ajoista selvittäisiin.

Olisiko mahdollista löytää sellainen demokratiamuoto, joka takaisi tasa-arvon, mutta myös toisi valistuneemmin ja viisaammin valittuja henkilöitä kansakuntamme päättäjiksi?

Ehdotelma: 3-portainen äänivaltajärjestelmä perehtyneisyyden mukaan

Otetaan käyttöön 3-portainen äänivaltajärjestelmä, jossa äänioikeutetut saavat sen mukaan äänivaltaa, kuinka perehtyneitä he ovat valtakunnan asioihin. Tämä toteutettaisiin antamalla halukkaille mahdollisuus tenttiä valtakunnan kannalta olennaisia asioita sisältävät vaalikirjat.

Vaalikirjat julkistettaisiin hyvissä ajoin ennen tulevia vaaleja. Kaksi eri vaalikirjaa julkistettaisiin: I-tason ja II-tason. I-tason kirja voisi olla pituudeltaan 30-70 sivua ja se sisältäisi esim. perustiedot valtakunnan taloudesta ja kaikkien rekisteröityjen puolueiden vaaliohjelmat ja tavoitteet.

II-tason kirja taas olisi raskaamman luokan opus, pituudeltaan 300-600 sivua, ja se sisältäisi valtion tulo- ja menoarviot koko hallituskaudelta, hallituksen toimintakertomuksen, kunkin ministeriön lyhyet toimintakertomukset, sekä kaikkien rekisteröityjen puolueiden arvojulistukset, vaaliohjelmat, tavoitteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jos äänioikeutettu ei olisi vaaleissa tenttinyt kumpaakaan kirjaa, hänellä olisi käytössään yksi ääni. Jos äänioikeutettu olisi tenttinyt I-tason kirjan, hänellä olisi esim. 2 ääntä. Jos äänioikeutettu olisi tenttinyt II-tason kirjan, hänellä olisi tällöin esim. 4 ääntä.

Kirjojen tenttiminen olisi mahdollista suorittaa valvotusti julkisissa virastoissa tai kirjastoissa tietokoneella. Tentit olisivat monivalintakysymyksiin perustuvia, jossa jokaisesta osiosta olisi yhtä monta kysymystä. Tenttikysymyksiä olisi kummastakin kirjasta tehty useita satoja, jopa tuhansia, ja kysymykset voisivat olla julkistettuina internetissä. Kuka tahansa voisi siis internetissä harjoitella tenttikysymyksiä.

Järjestelmä olisi tasa-arvoinen, koska kuka tahansa voisi suorittaa vaalikirjatentit varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta, puoluekannasta, aatteesta tai koulutuksesta riippumatta. Kirjat olisivat samat kaikille. Järjestelmä johtaisi tasa-arvoisuuden lisäksi myös valistuneempaan demokratiaan.

http://www.adressit.com/valistunutdemokratia

Sivut

Kommentit (78)

Vierailija

Ei itseasiassa paskempi idea, olen itse törmännyt aivan samaan ongelmaan. Pidän itseäni suhkoht perehtyneenä ihmisenä mutta äänestysinnostusta löytyy tasan 0. Siksi että yksittäisistä asioista ei ikinä äänestetä.. itse politiikka ja päättäjät ei kiinnosta pätkääkään.

Minusta yksittäisiä äänestyksiä pitäisi lisätä, vaivankin uhalla... Ei tarvitsisi edes tuollaista vaalikirjoja, tärkeintä olisi että äänestyksiä asioista pidetään.
Sinun idea kuulostaa ihan hyvältä mutta ehkä liiankin työllistävältä, tuntuu ettei Suomi tarvitse enää yhtään helvetin virkamiestä ulkoiluttamaan pääministerin koiraa tms. Ehkä jo parempi infottaminen auttaisi, nykään ainoa infottaminen esim. ydinvoimasta tapahtuu iltalehden kautta ja "seikkaperäisesti" piirrettyjen kuvien kautta.... joopajoo.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Olen joskus ihmetellyt sitä, että vaikka ihmiset touhottavat vaaleista ikään kuin ne olisivat kovinkin tärkeä tapahtuma, niin silti äänellä ei ole mitään markkina-arvoa. Sitä ei voi myydä. Jos nyt olisi niin, että tällaisille hyvän lukupään omaaville annettaisiin vähän suurempi ääni, niin jokohan sillä voisi muutaman kympin tienata?

We're all mad here.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Eikö tuo johtaisi siihen, että valtio vahvistuisi entisestään ja kansalaisdemokratiaa kannattavat ihmiset joutuisivat alakynteen?

Valtiosta kun kai eniten tietävät yleensä ne, jotka tykkäävät kaikkea kontrolloivan valtion ajatuksesta.

Vaalikirjat julkistettaisiin hyvissä ajoin ennen tulevia vaaleja. Kaksi eri vaalikirjaa julkistettaisiin: I-tason ja II-tason. I-tason kirja voisi olla pituudeltaan 30-70 sivua ja se sisältäisi esim. perustiedot valtakunnan taloudesta ja kaikkien rekisteröityjen puolueiden vaaliohjelmat ja tavoitteet.

II-tason kirja taas olisi raskaamman luokan opus, pituudeltaan 300-600 sivua, ja se sisältäisi valtion tulo- ja menoarviot koko hallituskaudelta, hallituksen toimintakertomuksen, kunkin ministeriön lyhyet toimintakertomukset, sekä kaikkien rekisteröityjen puolueiden arvojulistukset, vaaliohjelmat, tavoitteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi.




Tuon sijaan äänestäjältä voitaisiin vaatia esim. ymmärrystä kaupunkisuunnittelusta, kansanterveydestä, biologiasta ym. tiedosta, jonka ymmärtäminen on edellytys hyödyllisten äänestyspäätösten tekemiselle.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5099
Liittynyt6.5.2007

^^Jotain tuonsuuntaista reformia olen itsekki joskus pohtinu. Mietin, että äänioikeuden saisi vasta kun on selvittäny jonku vastaavanlaisen tentin. Ongelmana voi olla äänestäjien vähyys.

Per se

Vierailija

Joo-o, kyllähän näitä suunniteltiin ennen vuoden 1906 eduskuntauudistusta ja samaten 1918. Järjettömiä kaavailuja olivat silloin ja ovat nykyään. Minkään kirjan tenttiminen ei takaa "järkevää" äänestyskäyttäytymistä. Kaippa tässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että sellaisten ihmisten mielipiteet, jotka tällaisia ehdottavat, ovat niin kaukana "kansan syvistä riveistä", että niille ei demokraattisin keinoin koskaan saataisi riittävää kannatusta. Ratkaisuksi haetaan sitten demokratian rajoittamista.

Ei jatkoon ja peukku alas.

Vierailija
googeli
Joo-o, kyllähän näitä suunniteltiin ennen vuoden 1906 eduskuntauudistusta ja samaten 1918. Järjettömiä kaavailuja olivat silloin ja ovat nykyään. Minkään kirjan tenttiminen ei takaa "järkevää" äänestyskäyttäytymistä. Kaippa tässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että sellaisten ihmisten mielipiteet, jotka tällaisia ehdottavat, ovat niin kaukana "kansan syvistä riveistä", että niille ei demokraattisin keinoin koskaan saataisi riittävää kannatusta. Ratkaisuksi haetaan sitten demokratian rajoittamista.

Ei jatkoon ja peukku alas.




Mitä tuolloin 1906 ja 1918 tarkalleen ottaen suunniteltiin? Millä tavalla olivat järjettömiä kaavailuja ja miksi ovat myös nykyään?

Vaikka ei takaisi "järkevää" äänestyskäyttäytymistä, niin lisäisikö kuitenkin sen mahdollisuutta?

Nykyaikainen demokratia on näyttänyt vihreää valoa lähes rajoittamattomalle velkavetoiselle kulutusjuhlalle, joka ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä kansakunnan edun mukaista.

Minä en esim. itse koe olleeni tähän asti (enkä ehkä tulevaisuudessakaan) hyvä äänestäjä. Lonkalta on lähtenyt minun ääneni.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Siis aivan käytännössä katsoen tuo johtaisi siihen, että korkeasti koulutetuilla (joilla on muutenkin verraten paljon vaikutusmahdollisuuksia) olisi myös enemmän äänivaltaa vaaleissa.

Kaikenlaiset "jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet" -puheet voi unohtaa, jos äänet jaetaan tenttimenestyksen perusteella. Kun joidenkin on reputettava, niin mitä luulette -- minkälaisesta kansanosasta ne reputtajat tulevat? Tuskin kovin etuoikeutetusta. Valtaa pois niiltä, joilla sitä jo ennestään on vähiten.

Aivan vitun hyvä ehdotus.

We're all mad here.

Vierailija
abskissa
Siis aivan käytännössä katsoen tuo johtaisi siihen, että korkeasti koulutetuilla (joilla on muutenkin verraten paljon vaikutusmahdollisuuksia) olisi myös enemmän äänivaltaa vaaleissa.

Kaikenlaiset "jokaisella on yhtälaiset mahdollisuudet" -puheet voi unohtaa, jos äänet jaetaan tenttimenestyksen perusteella. Kun joidenkin on reputettava, niin mitä luulette -- minkälaisesta kansanosasta ne reputtajat tulevat? Tuskin kovin etuoikeutetusta. Valtaa pois niiltä, joilla sitä jo ennestään on vähiten.

Aivan ***** hyvä ehdotus.




Ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettu. Tenttikysymykset olisivat julkisia, mutta niitä vaan olisi niin paljon, ettei niitä olisi järkeä opetella ulkoa, mutta harjoitella voisi rajattomasti.

Vasemmistossa on paljon intellektuelleja, jotka ajattelevat heikkoja. Heidän poliittinen motivaationsa on myös korkealla. Ei varmana päästäisi se jengi etuoikeutettuja haalimaan lisää etuoikeuksia. Jokaisessa yhteiskuntaluokassa on fiksua väkeä, joka lukee sanomalehtiä ja kirjoja. Tutkinto ei ole todellakaan edellytys lukukyvylle.

Vierailija
Pekka Lampelto

Mitä tuolloin 1906 ja 1918 tarkalleen ottaen suunniteltiin? Millä tavalla olivat järjettömiä kaavailuja ja miksi ovat myös nykyään?

Vaikka ei takaisi "järkevää" äänestyskäyttäytymistä, niin lisäisikö kuitenkin sen mahdollisuutta?

Nykyaikainen demokratia on näyttänyt vihreää valoa lähes rajoittamattomalle velkavetoiselle kulutusjuhlalle, joka ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä kansakunnan edun mukaista.

Minä en esim. itse koe olleeni tähän asti (enkä ehkä tulevaisuudessakaan) hyvä äänestäjä. Lonkalta on lähtenyt minun ääneni.




No enpä nyt tarkalleen muista, mutta ehdotukset tulivat kuitenkin puoluekentän konservatiivisestä (ääri)oikeistosta. Tavallinen ihminen ei muka ole kykenevä päättämään asioista. Samanlaisia lisättyjä ääniä siellä ehdotettiin. Ääniä sai sen mukaan enemmän mitä korkeamman koulutuksen oli saanut ja mitä enemmän valtion kirstuun maksoi veroja.

Aika harva siellä on nykyisessäkään eduskunnassa vaatimassa kuvailemasi kaltaista "rajoittamatonta velkavetoista kulutusjuhlaa". Enkä myöskään ole ainakaan Suomessa tällaista tavannut. En myöskään kyllä pysty näkemään miksi kirjan tenttiminen parantaisi asiaa? Eikös nykylama lähtenyt yhdysvaltalaisista luottolaitoksista? Eikös näiden miljardibisnesten päättävät elimet ole kansoitettu korkeastikoulutetuilla henkilöillä, jotka varmastikin ovat ainakin joltain osin perehtyneet taloustieteeseen?

Koulutus, ja vielä vähemmän vaalikirjojen tenttiminen, ei taikaa kansantaloudellisesti järkevää äänestyskäyttäytymistä.

Vierailija

Epäsuorassa demokratiassa(=Suomessa) eivät kansalaiset pääse äänestämään juuri mistään vaan valistuneet kansanedustajat äänestävät heidän puolestaan...

Eli ei kansalaisten tarvitse olla perillä asiosta, kun he eivät kerta niistä päätäkkään.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Topias
Epäsuorassa demokratiassa(=Suomessa) eivät kansalaiset pääse äänestämään juuri mistään vaan valistuneet kansanedustajat äänestävät heidän puolestaan...

Eli ei kansalaisten tarvitse olla perillä asiosta, kun he eivät kerta niistä päätäkkään.




Oon kuullu että joku kansalainen on joskus päässy pääministeriksikin sillä että hän on ollu hieman perillä asioista. Sitten on vielä päässyt päättämäänkin jotain.

Vierailija
googeli
Pekka Lampelto

Mitä tuolloin 1906 ja 1918 tarkalleen ottaen suunniteltiin? Millä tavalla olivat järjettömiä kaavailuja ja miksi ovat myös nykyään?

Vaikka ei takaisi "järkevää" äänestyskäyttäytymistä, niin lisäisikö kuitenkin sen mahdollisuutta?

Nykyaikainen demokratia on näyttänyt vihreää valoa lähes rajoittamattomalle velkavetoiselle kulutusjuhlalle, joka ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä kansakunnan edun mukaista.

Minä en esim. itse koe olleeni tähän asti (enkä ehkä tulevaisuudessakaan) hyvä äänestäjä. Lonkalta on lähtenyt minun ääneni.




No enpä nyt tarkalleen muista, mutta ehdotukset tulivat kuitenkin puoluekentän konservatiivisestä (ääri)oikeistosta. Tavallinen ihminen ei muka ole kykenevä päättämään asioista. Samanlaisia lisättyjä ääniä siellä ehdotettiin. Ääniä sai sen mukaan enemmän mitä korkeamman koulutuksen oli saanut ja mitä enemmän valtion kirstuun maksoi veroja.

Aika harva siellä on nykyisessäkään eduskunnassa vaatimassa kuvailemasi kaltaista "rajoittamatonta velkavetoista kulutusjuhlaa". Enkä myöskään ole ainakaan Suomessa tällaista tavannut. En myöskään kyllä pysty näkemään miksi kirjan tenttiminen parantaisi asiaa? Eikös nykylama lähtenyt yhdysvaltalaisista luottolaitoksista? Eikös näiden miljardibisnesten päättävät elimet ole kansoitettu korkeastikoulutetuilla henkilöillä, jotka varmastikin ovat ainakin joltain osin perehtyneet taloustieteeseen?

Koulutus, ja vielä vähemmän vaalikirjojen tenttiminen, ei taikaa kansantaloudellisesti järkevää äänestyskäyttäytymistä.




Miten äänestäjä voi äänestää hyvin, jos ei tutustu edes kaikkien puolueiden tarjoamiin vaihtoehtoihin?

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Omasta mielestäni parempi kuin kansanäänestys joka asiasta, olisi kansanäänestysten totaalinen kieltäminen. Valtio on täysin hampaaton jo nyt kun kaikkea ollaan aina vastaan.

Ei ihmismassat kykene ottamaan vastuuta kollektiivisista päätöksistä vaan syyttely jatkuu kun asioita ei hoidettukkaan heidän hyväksymällään tavalla.

Entäs äänestykset? Ne pitää jakaa sataan osaan ja asettelulla voidaan vetää mitä tahansa läpi, kuten kokoomuksen vaalivoitto työväen puolueena.

Esitys yksi:

Sallitaanko raiskaaminen: K vai E

Luonnollisesti E. Jos äänestys jää tähän, niin raiskaajien tuomiota ei ole vielä päätetty ja raiskaajien kohtaloksi voi päätyä jalka- tai hirsipuu.

Kansanäänestys 2.

0.1 vai 10 vuotta?

Tässä vaiheessa tulee monivalintakysymykset aiheellisiksi.. Tajuatte varmaan pointin.

Lopulta 10 ihmistä jotka ovat täysin samaa mieltä kaikesta päättävät kaikesta.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
Pekka Lampelto
Tutkinto ei ole todellakaan edellytys lukukyvylle.

Ei toki, mutta koulutustaso korreloisi vahvasti ja suoraan tenttimenestyksen kanssa. Siitä ei ole mitään epäilystä. "Ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettu" -- juu, ehkä ei, mutta olisipa tuosta kouluttautuneisuudesta aivan vitunmoinen etu.

Pekka Lampelto
Vasemmistossa on paljon intellektuelleja, jotka ajattelevat heikkoja. Heidän poliittinen motivaationsa on myös korkealla. Ei varmana päästäisi se jengi etuoikeutettuja haalimaan lisää etuoikeuksia.

Tässä maassa ei montaa intellektuellia ole. Heidän panoksensa ei lopputuloksissa näy, vaikka heille jaettaisiin 10 ääntä per nuppi.

Vaaleissa valtaa käyttävät massat, jotka äänestävät omien etujensa mukaan. Kun kouluttautuneille (kyllä; juuri niin se menisi) jaetaan enemmän ääniä, heidän asemansa kohentuu ja muiden heikentyy.

We're all mad here.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat