Seuraa 
Viestejä45973

Törmäsin tälläiseen artikkeliin, joka esittää, että ennen maapallo oli pienempi ja sillä oli heikompi painovoima. Tämän vuoksi dinosaurukset olisivat voineet olla niin isokokoisia.

Onk näin?

http://sciencewa.net.au/science_archive.asp?pg=30&NID=81

Sivut

Kommentit (44)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikäli painovoima olisi ollut dinojen aikana pienempi kuin nykyään, olisi maan massa ollut huomattavasti pienempi.

Tämmöttisen vastauksen antoivat linkissä http://sciencewa.net.au/science_archive ... =30&NID=81

But once you begin to consider the concept you realise that it’s only a slight modification of the widely held belief of earth formation - except for the time scale,” he says.

“Currently held theories have the earth forming well before the dinosaurs, but the expanding earth concept just changes the timing so the earth was still forming during the dinosaurs’ time.

“We are talking of some astonishing time scales here. Have you ever considered how long 65 million years is? It’s plenty of time for the earth to continue forming.”

Aikas pitkä aika tuo 65 miljoonaa vuotta todellakin on, mutta verrattuna nykykäsityksen jokuseen miljardiin vuoteen on tuo melko lyhyt aika. Tämä on mielestäni muutakin kuin vain slight modification...toisaalta, sataahan maahan edelleenkin päivittäin roinaa taivaalta ja siten maan massa kasvaa edelleenkin, mutta silti kuulostaa aika uskomattomalta että massa olisi ollut niin paljon pienempi dinosaurusten aikaan. Mikäli tuo teoria pitää paikkansa, on taivaalta satanut erinäistä tavaraa aikas tavalla 65 miljoonan vuoden aikana...vai ehdottavatkohan iso sedät että maan uumenista löytyypi valkoinen aukko ?

pitääpäs lukea lisää aiheesta

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja afrikan länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Heksu
Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja australian länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.
Heksu
Heksu
Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja australian länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.

Sulla ei taida olla mitään käsitystä laattatektoniikasta.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Heksu
Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja afrikan länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.

Olisko mieluummin niin että mannerlaatat vain ovat erkaantuneet ja vesi on lirissyt koloihin?... Jotenkin ei osaa kuvitella, että itsestään syntyisi mitään, maata eli vettä.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Minähän kirjoitin, että mielikuvitusta sopivasti soveltaen.... Kyseessä ei ole oma mielipiteeni, mutta tarkoitukseni oli täsmentää miksi tällainen teoria maan turpoamisesta on ylipäänsä olemassa.

(Tarkoitukseni oli muokata alkuperäistä viestiäni, mutta näemmä vahingossa vastasin siihen)

Hmmm... Jotta maan massa olisi kasvanut vaikkapa 10% 65 miljoonan vuoden aikana, olisi vuosittain pitänyt sataa keskimäärin n. 10^16 kiloa ainesta avaruudesta. Paljonkos sitä on oikeasti arvioitu satavan?

Niin ja jos maa olisi ainoastaan laajentunut (massan lisäys jätetään huomiotta), olisi dinojen pitänyt olla pienempiä sillä ne olisivat "lähempänä massakeskipistettä" kuin nykyisin olemme.

Johnny Too Bad
Törmäsin tälläiseen artikkeliin, joka esittää, että ennen maapallo oli pienempi ja sillä oli heikompi painovoima. Tämän vuoksi dinosaurukset olisivat voineet olla niin isokokoisia.

Onk näin?

http://sciencewa.net.au/science_archive.asp?pg=30&NID=81[/quote]
Tähän voi aika lailla suoralta kädeltä vastata, että väite on täyttä humpuukia.

The new theory – building on Prof Carey’s ideas that the Earth is expanding – suggests that when the dinosaurs first began to appear 248 million years ago, Earth was a much smaller planet than it is today and had a much weaker gravity.

Joopa joo. Ja mitenkäs kivimöykky muka laajenee? Sen verran gravitaatio panee vastaan, etteivät taivaankappaleet liiemmin paisu. Tähdet ydinreaktioineen ovat "vähän" eri juttu.

Jostakin olen kylläkin lukenut, että Maahan putoaisi vuorokauden aikana noin 100 tonnia avaruuspölyä, meteoreja ja muita avaruuden hiukkasia. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen, jos nyt ymmärsin oikein, 248 miljoonan vuoden pölysaldo olisi noin 9,052*10^15 kg, mikä vastaisi noin 1,515*10^-9 eli 0,000000001515% Maapallon nykyisestä massasta, joka siis on 5,974*10^24 kg. Muutos olisi siis varsin olematon, vaikka kaikki tuo moska Maahan jäisikin.

Ja jos tänne olisi tippunut jotakin niin isoa, että se olisi merkittävästi vaikuttanut Maan kokoon, kuten se Marsin kokoinen kappale, jonka törmäys synnytti Kuun, ei täällä olisi paljon jälkiä dinoistakaan. Tai sen puoleen mistään muustakaan.

Muistan lukeneeni, että Maahan "sataa" kosmista pölyä tonneittain joka päivä, eli Telluksemme massa kasvaa jatkuvasti. Harvemmin tömähtelee isompia kappaleita, jotka aiheuttavat vahinkoa.
Koska en ole fyysikko, en osaa näin äkkiseltään laskea tai arvioida, miten paljon maapallon massa on kasvanut niiden 65 miljoonan vuoden aikana, kun dinot eivät enää ole olleet täällä tallustelemassa, mutta maallikonkin järjellä voidaan päätellä kasvun olleen oleellisen paljon.
Onko se sitten ollut niin paljon, että g-arvo olisi kasvanut vähentäen biologisten olentojen, eläinten tai kasvien kokoa, siihen ainakaan minä en osaa vastata.

No joo. Anduril näytti vastanneen minun aprikointiini sillä välin, kun itse kirjoitin omaa kommenttiani. Toivottavasti Andurilin laskelmat ovat oikein, sillä kymmenien-satojen miljoonien vuosien aikana massaa on voinut sataa taivaalta muutenkin, kuin tasaisen pölyhiukkaskaavan mukaan. Eli kaikki asiaan liittyvät laskelmat ovat enemmän tai vähemmän arvauksia.

ajatellaan, että maapallo on sen 4,5 miljardia vuotta vanha. siis 4 500 000 000 vuotta vanha. 65 miljoonaa, eli 65 000 000 vuotta on siis aika lyhyt aika.

Elikkä siis noin 15% aikajaksolla maapallon eliniästä yhtä-äkkiä on massaa tullut reippaasti lisää? Eikä siitä tietenkään ole mitään missään näkyvissä.

Suomessa on GTK:n mukaan 3,5 miljardia vuotta vanha kivi. Luulisi että tämä lisääntynyt massa olisi haudannut tuon noin vanhan kiven monen sadan kilometrin syvyyteen...

http://www.gsf.fi/domestic/lehtiin/2003/lt030617.htm

Isot luvut ovat vaikeita.

Painovoimaan on voinut vaikuttaa myös maapallon pyörimisliikkeestä aiheutuva keskipakoisvoima jonka ansiosta päiväntasaajalla on kaikki hiukka kevyempää. Jos ajatellaan että liskokaudella elämä olisi keskittynyt lähinnä 45-leveyksien väliin tällä voisi olla vaikutusta. Pyörimisliikehän hidastuu hieman joka vuosi.

Painovoimaan on voinut vaikuttaa myös maapallon pyörimisliikkeestä aiheutuva keskipakoisvoima jonka ansiosta päiväntasaajalla on kaikki hiukka kevyempää.

Tuossakin teoriassa heittävät tuhatkerrat mukavasti...
Maapallon tulisi pyöriä aivan hurjaa vauhtia, että tuo vaikuttaisi merkittävästi meidän kokemaamme painovoimaan.

Mitäs merille tapahtuisi? olisivatko ne 'lorahtaneet' päiväntasaajalle?

Tokihan joku sitten hirmuliskojen jälkeen veti tästä jumalallisesta käsijarrusta, ja kas - pyöriminen hidastui.

"Suomessa on GTK:n mukaan 3,5 miljardia vuotta vanha kivi. Luulisi että tämä lisääntynyt massa olisi haudannut tuon noin vanhan kiven monen sadan kilometrin syvyyteen..."

Suomen maaperään on vaikuttanut m.m. jääkausi, jolloin kilometrejä paksu jäämassa on höylännyt miljardeja vuosia vanhan peruskallion esille tietyissä paikoissa. Maapallon korkeimman vuoriston, Himalajan, korkeimmilta huipuilta on löydetty fossiileja, jotka kuuluisivat nyky-ymmärryksen mukaan meren pohjaan (kotilot yms.).

Ei jonkun kiven tai kallion iänmäärityksen mukaan voi kukaan päätellä mitään siitä, kuinka paljon tai millaista massaa tänne on satanut, koska kaikki materia on saattanut kääntyä monia kertoja ylt ´ympäri, riippuen siitä, missä päin Tellusta olemme ja minä ikäistä maa- tai kivikerrosta tarkastelemme!

Näistä teorioista ei oikeastaan tule mieleen kuin Joyboys poikabändin hyväntekeväisyysteemalevy Save the stones.

Ihminen murskaa kallioita sekä luonnonkiviä, kiven jauhautuvat hiekaksi, keskipakoisvoima heittää kaiken avaruuteen.
Mitä jää...musta aukko!

Save the stones!

Ps. Levyn tuotto annetaan kaivosyhtiöille, jotta ne voivat lopettaa kaivamisen ja voida silti hyvin.

Jos hieman selailee ja tutkii asiaa, niin maapallon kuorikerros on erittäin ohut suhteessa loppuun osaan maapalloa. Eli tämä osa on se, missä näitä wanhoja kivilajeja ja tuoreampia fossiilisia kivilajeja voidaan nähdä. Loppu on sitten sulaa 'mömmöä'.

Eli tuo Suomen wanhin kivi kuuluu tuohon maapallon kuoren osaan. Kuori vastaavasti on noin 40-80 km paksu - meren pohjissa vain ehkä 5 km paksu.

Maapallon läpimitta on noin 12700 km, joten tuo kuori on suunnilleen suhteessa yhtä paksu kuin omenan kuori.

http://www.palaeos.com/Earth/Geosphere/structure.htm

Otetaan esimerkisi vaikkapa naapurimme Mars. Tiheydeltään Mars (3,9kg/m3) on kevyempi, mutta vertailullisesti riittävän lähellä Maapallon tiheyttä (5,5kg/m3). Läpimittaa Marsilla on noin puolet Maan vastaavasta ja gravitaatio pinnalla on noin kolmasosa maan vastaavasta.

Joka tapauksessa, jos rakenteellisia vaikutuksia hirmuliskoihin olisi, niin painovoiman pitäisi olla kymmeniä prosentteja pienempi nykyistä. Oletetaan vaikkapa 2/3 maapallon nykyisestä painovoimasta. Tällöinkin Maapallon tulisi olla tuhat-kaksi kilometriä nykyistä pienempi läpimitaltaan.

Jokainen voi itse vertailla pallon tilavuuksia keskenään ja niitten vastaavia läpimittojen suhteita. Toki oletetaan, että tiheys pysyy kutakuinkin samoissa.

Eli jollakin 'ruiskulla' pitäisi Maapalloa lihottaa hurjasti, kuitenkin niin, etteivät nämä ohuen kuorikerroksen vanhat kivilajit 'tuhoutuisi'.

Kuullostaa suhteellisen utopistiselta - ainakin minusta.

Tietenkin maapallo voisi 'paisua', kuten rantapallo, mutta painovoiman muuttuminen vaatii sitä massaa...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat