Nuotionsytytysjuttu ja murresanoja jatkona

Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt22.7.2010

Kesänumerossa on tietysti perusteltua tehdä vähän kepeämpi kesäjuttu. Silti viimeisimmän TIEDE-lehden juttu nuotionsytytyksestä pomppasi silmille kepeydellään ja virheillään. Olisin suonut, että toimittaja olisi sitten ihan oikeasti perehtynyt nuotion sytytykseen, hankkinut ehkä kirjatiedon lisäksi aiheeseen perehtyneen haastateltavan, ottanut hieman historiallista perspektiiviä tulenkäytön historiaan jne.

Jutun kuvituksen lastu on kaukana kiehisestä. Tarkkaan ottaen kiehistä ei vuolla halosta vaan pilkkeestä. Halolla tarkoitetaan metrin mittaista halkaistua puuta, jolla lämmitettiin ennenvanhaan - ja miksei jossakin nykyäänkin. Teoriassakin nuotion sytytys kannattaa aloittaa nuotion rakentamisesta, missä puiden pilkkomisella pienemmiksi on tärkeä osansa. Pieni kirves on hyvä apu nuotionsytyksessä. Tulipinta-ala kasvaa, jolloin puu saa helpommin happea joka puolelta. Sytyttäminen on se viimeinen juttu ja jos nuotio on oikein rakennettu, niin se yksi kipinä riittää. Tuorettakin puuta voi nuotiossa käyttää - lappalaisten nuotio tehdään vaivaiskoivusta.

Sytytysohjeet jutun lopussa ovat yhtä tyhjän kanssa. , Ohjeet nuotion rakentamisvaiheesta jäivät kokonaan. Puiden kuivuudella, koolla ja laadulla on väliä niiden asettelussa, samoin sillä mihin tarkoitukseen nuotio on tarkoitus tehdä. Turvallisuudesta olisi pitänyt kertoa enemmän ja erityisen oleellista olisi ollut mainita, että nuotion sytyttäminen vaatii aina maanomistajan luvan eikä sitä saa tehdä metsäpalovaroitusten aikaan.

Sivut

Kommentit (121)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
teitvil
Jutun kuvituksen lastu on kaukana kiehisestä. Tarkkaan ottaen kiehistä ei vuolla halosta vaan pilkkeestä. Halolla tarkoitetaan metrin mittaista halkaistua puuta, jolla lämmitettiin ennenvanhaan - ja miksei jossakin nykyäänkin.

Itse kiinnitin samaan huomiota. Ne pienemmät "halot" ovat tosiaankin pilkkeitä, samoja joilla lämmitetään saunan pesä. Meillä poltetaan metrisiä halkoja leivinuunissa talvella.

Hämmentää.

Vierailija

Jos nuotion sytyttää päivittän eri paikkoihin on hyvä tehdä ja kuivata sytykkeet edellisen nuotion ääressä. Ne on kevyitä kantaa mukanaan.

Satunnaisessa tilanteessa voi sytyttää vaikka kalsareillaan jos puu on liian märkää. Puiden asettelussa tappelee kaksi asiaa: Ilman saanti ja lämpö. Siis sellainen sopivan tiivis paketti.

Vierailija

Tuohi on ollu parasta syttymateriaalia. Ei tarvii paljoo kun keon kokoo oikein. Ettei tarvi saivarrella niin onnistuu se muullakin kun tuohella ja ihan ilmankin, mutta kuitenkin.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Mistä teräsvillaa saa?

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

V.A.Littaa
Seuraa 
Viestejä873
Liittynyt1.4.2008
Löyly
Tuohi on ollu parasta syttymateriaalia. Ei tarvii paljoo kun keon kokoo oikein. Ettei tarvi saivarrella niin onnistuu se muullakin kun tuohella ja ihan ilmankin, mutta kuitenkin.

Onhan se hyvää, mutt amikään ei voita Lapin kämpillä tai laavuilla kuivan ja oikein tervanhajuisesta mäntyklapista tai pilkkeestä veistettyä kiehistä. Tärkeintä on nuotion rakentaminen. Pieniä halkoja voi laittaa ympärille maahan tuulensuojaksi, kuumuus on saatava jäämään nuotion sisään kun sytytetään. Siitä sytykkeistä kiipeää tuli tikkuihin ja pilkkeisiin. Kuumuus tiivistyy ja sytyttää isompaa puuta vääjäämättömästi. Punaista hiillosta tulee nopeasti ja sitten vaaditaankin jo taitoa että sen saa sammumaan.

apoc
Seuraa 
Viestejä187
Liittynyt2.3.2009
Saw
Mistä teräsvillaa saa?



Kysy rautakaupasta. Ainakin ennen myytiin ruokakaupoissakin, kun näitä käytettiin paistinpannujen ja kattiloiden putsaamiseen. Nykyisin "muovivillat" ovat paljolti korvanneet nämä.

http://www.wanhawiljami.fi/shop/product ... cts_id=430

Teräsvilla (kiillotusvilla)

Nr. 0000 ERITTÄIN HIENO
Käytetään vahojen levitykseen ja kiillotukseen .Ranskalaisen pulituurin ja lakattujen pintojen tasoittamiseen, herkkien puupintojen puhdistukseen, metallien puhdistukseen, lian ja maalin poistoon lasista jne.

iMuke
Seuraa 
Viestejä1339
Liittynyt13.3.2008

Enpä tiennyt että nuotion sytyttäminen on noin tarkkaa touhua. Itse on tullut laitettua vaan puut pinoon, tuohta, risua ym väliin, loraus sinolia ja tikku perään. Hyvin on makkarat paistunu ja onpa sitä joskus ihan nuotiotulilla yövyttykin.

Taidan olla sen verran urbaania sukupolvea että mulle halko on aina se sellainen n. 30-40 cm puupalanen eli pilke niinkuin täällä tietäjät sanoo. Se isompi metrin mittanen on sitten joku pölkky tai tukki tai mitä lie, mulla ei ole sille kyllä olemassa mitään erityistä nimitystä.

Vierailija

Klapi = Hellapuu/uunipuu/nuotiopuu 1/3 halkoa
Halko = Halkaistu metrin mittainen puu motissa, joka taas on pinokuutiometrin kokoinen kuivausasetelma metsässä.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
teitvil
Tarkkaan ottaen kiehistä ei vuolla halosta vaan pilkkeestä. Halolla tarkoitetaan metrin mittaista halkaistua puuta, jolla lämmitettiin ennenvanhaan - ja miksei jossakin nykyäänkin.

Jaa. Täälläpäin en ole koskaan kuunnut kenenkään sanovan saunapuun kokoisia halkoja pilkkeiksi, vaan haloiksi.

Eli pilke on vain pohjolaisten snobo pellejen sanonta halosta, koska haluavat kokea olevansa jotenkin erityisosaajia kun ovat kehitelleet jonninjoutavan sanan isommille ja pienille puun pätkille.

metrin mittainen puu, on vain tukki ja saunapuu on halko. Piste.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Pilke on väärä ilmaisu klapille.

Pilke on ollut ja on puusta tehtyä n. 5 cm palaa jota käytetään mm. häkäreaktorissa autoissa.

Klapi on perinteisesti halko neljään 25 cm, kolmeen 33 cm, kahteen 50 cm osaan paloitettuna ja lisäksi pilkottuna läpimitaltaan halkoa pienemmäksi.

Halko nimensä mukaan on halkaistu ranka jonka läpimitta voi olla hyvinkin suuri. Halon pituus on työtekniikan vuoksi ollut perinteisesti 1 metri. Myös nykyaikainen halkaisukone on mitoitettu yhä 1 m halolle. Halkoa käytetään yhä pienissä määrin mm. kuivuriuuneissa ja muissa suuritehoisissa kiinteän polttoaineen lämmönlähteissä.

(Pilke-,) eli klapikoneet on mitoitettu 25-50 cm klapeille.

Nykyään klapiyrittäjä hankkii määrälaatuista puuta yleensä 3 m mittaisena joka paloitetaan ja pilkotaan suoraan ilman haloksi tekoa. Halon logistiikka on ollut puutavaran kuivatus ja helppo käsiteltävyys, sekä helppo jatkojalostus. Nykyään käsittely ja kuivatus tehdään konein, joten haloilla on enää lähinnä nostalgista arvoa. Halon hakkuu on silloin käypä keino kun työ on tehtävä perinnetyökaluin.

- Ubi bene, ibi patria -

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat