Löytyykö "virheitä" Darwinin Lajien synty-kirjasta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuli mieleeni luettuani kyseistä kirjaa että löytyykö kirjasta sellaista tietoa joka on myöhemmin osoittautunut vääräksi?
Itse en ymmärrä aiheesta niin paljon että osaisin itse löytää niitä kirjasta.

Todistusaineistoa hänellä ainakin näytti olevan enemmän kuin tarpeeksi ja monesti myönsi että joitain asioita ei pystytty silloin vielä todistamaan, eikä esittänyt niitä tietoja faktoina.

Voisiko siis Lajien synty-kirjaa pitää vaikka oppikirjana sellaisenaan nykypäivänä?

Kommentit (7)

Vierailija
Kenny
Tuli mieleeni luettuani kyseistä kirjaa että löytyykö kirjasta sellaista tietoa joka on myöhemmin osoittautunut vääräksi?
Itse en ymmärrä aiheesta niin paljon että osaisin itse löytää niitä kirjasta.

Todistusaineistoa hänellä ainakin näytti olevan enemmän kuin tarpeeksi ja monesti myönsi että joitain asioita ei pystytty silloin vielä todistamaan, eikä esittänyt niitä tietoja faktoina.

Voisiko siis Lajien synty-kirjaa pitää vaikka oppikirjana sellaisenaan nykypäivänä?




Pääosin kyllä voisi, vaikka suuria aukkoja (DNA jne.) jäisikin. Mutta on siellä myös virheitäkin. Esmes tämmöinen löytyi pikahaulla:


Darwin’s theory of evolution by natural selection is not perfect. He does make some mistakes. Notably, his lack of an understanding of heredity, leads him to bizarre conclusions concerning instances of ‘atavism’ or ‘reversion’ in which offspring will exhibit the traits of ancestors several generations removed. Likewise, his focus on the ‘struggle’ of the macroscopic world is myopic with respect to the microscopic world of disease and parasitism now believed to be the primary driver of evolutionary change. Much of what he writes about species migration is written in ignorance of continental drift. These are just the obvious mistakes. The unobvious mistakes are still a matter of controversy. The debate between functionalism and formalism is still ongoing. If you believe Gould, Darwin’s focus on gradualism, which he inherited from geological theory, underdetermines the role that sudden changes in environment – Gould’s punctuated equilibria – play in producing evolutionary change. But for all that Darwin got wrong, he got many things right. The evidence he provides for evolution – morphology, embryology, vestigial organs, etc. – is the same evidence which is still taught in high school classrooms today. The persistence of Darwin’s original examples is a commendation of his capabilities as a scientific thinker. His discussion of taxonomy is similarly revolutionary.



http://darwinevolving.blogspot.com/2009 ... ecies.html

Vierailija
Kenny
Voisiko siis Lajien synty-kirjaa pitää vaikka oppikirjana sellaisenaan nykypäivänä?

Ei evoluution oppikirjana, koska siinä ei käsitellä Lamarckismia ...
tai siis ympäristön ja geenien vuorovaikutusta, joka myös vaikuttaa eliöiden geenien kehittymiseen. Itse sanoisin, että Darwinin teoria on evoluution kannalta
vain yksi pieni, vaikka ehkä tärkeä, osa,

Vierailija
Kenny
Tuli mieleeni luettuani kyseistä kirjaa että löytyykö kirjasta sellaista tietoa joka on myöhemmin osoittautunut vääräksi?
Itse en ymmärrä aiheesta niin paljon että osaisin itse löytää niitä kirjasta.

Todistusaineistoa hänellä ainakin näytti olevan enemmän kuin tarpeeksi ja monesti myönsi että joitain asioita ei pystytty silloin vielä todistamaan, eikä esittänyt niitä tietoja faktoina.

Voisiko siis Lajien synty-kirjaa pitää vaikka oppikirjana sellaisenaan nykypäivänä?


Ei aivan oppikirjana sentään. Onhan teoksella jo 150 vuotta ikää, eivätkä tutkijat ole tällä välin olleet joutilaina.

Olennaisin, ja jo mainittukin, ongelma Lajien synnyssä on se, ettei Darwinilla ole pienintäkään aavistusta perinnöllisyydestä. Mendel oli kyllä jo tehnyt kuuluisat risteytyskokeensa, mutta niiden merkitystä ei oltu oivallettu. DNA:ta ei löydettäisi ennen vuotta 1953. Perinnöllisyydestä oli vallalla lähinnä epämääräisiä arveluita, jotka liittyivät vanhempien ominaisuuksien sekoittumiseen ja hankittujen ominaisuuksien periytymiseen. Darwinkin kannatti lamarckismia, eli uskoi hankittujen ominaisuuksien periytyvän, kuten vaikkapa kotieläinten luppakorvia koskevasta luvusta nähdään. Lisäksi hän käsittääkseni arveli, että lisääntymisen yhteydessä tiedot jotenkin kulkeutuvat ruumiin eri osista sukusoluihin ja sekoittuvat hedelmöittymisen yhteydessä. Hän tiedosti kyllä hyvin, että perinnöllisyyden mekanismin puuttuminen oli suuri ongelma teoriassa.

Muita ongelmia olivat luonnollisesti esimerkiksi tietämättömyys maapallon todellisesta iästä ja mannerliikuntoteorian puuttuminen (pääsi vallalle vasta 50-luvulla). Darwin myös harmittelee kirjassaan fossiiliaineiston puutteellisuutta. Nykypäivään mennessä aineisto on täydentynyt hurjasti, eikä Darwinia huolestuttaneita ammottavia aukkoja enää ole.

Horizontal

Ei evoluution oppikirjana, koska siinä ei käsitellä Lamarckismia ...
tai siis ympäristön ja geenien vuorovaikutusta, joka myös vaikuttaa eliöiden geenien kehittymiseen. Itse sanoisin, että Darwinin teoria on evoluution kannalta
vain yksi pieni, vaikka ehkä tärkeä, osa,

En nyt ihan tarkkaan tajunnut, mitä tarkoitit "lamarckismilla". Tuskin ainakaan samaa kuin Lamarck - hankittujen ominaisuuksien periytymistä perinnöllisyyden mekanismina. Tarkoititko ympäristön ja geenien vuorovaikutusta yksilötasolla, siten että ympäristö vaikuttaa siihen mitä geenejä käytetään? Se ei ole evoluutiota, koska nämä muutokset eivät periydy.
Vai kenties epigenetiikkaa? Sehän on eräiden hankittujen piirteiden periytymistä geenien metylaation kautta. Vaikutukset eivät muuta DNA:ta pysyvästi, vaan korkeintaan muutaman sukupolven ajaksi, ja ovat aika rajoitettuja. Lisäksi niidenkin mekanismi on syntynyt darwinilaisittain luonnonvalinnan suosimana.

AaJii
Seuraa 
Viestejä748
Liittynyt19.11.2007
Kenny
Tuli mieleeni luettuani kyseistä kirjaa että löytyykö kirjasta sellaista tietoa joka on myöhemmin osoittautunut vääräksi?...
Voisiko siis Lajien synty-kirjaa pitää vaikka oppikirjana sellaisenaan nykypäivänä?

Minun mielestäni tuo kysymyksenasettelu on hieman .. anteeks vaan, pöhkö.

Yhtä hyvin voisit kysyä "Voisiko vuonna 1860 julkaistua lääketieteen kirjaa pitää sellaisenaan oppikirjana nykypäivänä". Mietihän sitä niin ehkä tajuat mitä tarkoitan.

Analogia on oikeastaan aika hyvä: tuohon aikaan alettiin olla lääketieteessä sentään hajulla asioista ja vanhat taikauskoiset (uskonnolliset!) harhakäsitykset olivat syrjäytymässä oikean tiedon tieltä - mainitaan esimerkkeinä vaikka Louis Pasteur ja Robert Koch. Mutta nykyiseen tietämykseen oli vielä matkaa, eikä vieläkään kaikkea tiedetä.

Darwin oli eittämättä evoluution tietyissä perusoivalluksissa oikeassa, ja oli ensimmäinen joka esitti kattavan kokonaisvaltaisen esityksen aiheesta, vaikka aihetta oli jo käsitelty aiemminkin.

- O sancta simplicitas!

Vierailija
Mei long
En nyt ihan tarkkaan tajunnut, mitä tarkoitit "lamarckismilla". Tuskin ainakaan samaa kuin Lamarck - hankittujen ominaisuuksien periytymistä perinnöllisyyden mekanismina. Tarkoititko ympäristön ja geenien vuorovaikutusta yksilötasolla, siten että ympäristö vaikuttaa siihen mitä geenejä käytetään? Se ei ole evoluutiota, koska nämä muutokset eivät periydy.
Vai kenties epigenetiikkaa? Sehän on eräiden hankittujen piirteiden periytymistä geenien metylaation kautta. Vaikutukset eivät muuta DNA:ta pysyvästi, vaan korkeintaan muutaman sukupolven ajaksi, ja ovat aika rajoitettuja. Lisäksi niidenkin mekanismi on syntynyt darwinilaisittain luonnonvalinnan suosimana.

Hmm ... itse sijoittaisin epigenetiikan osaksi lamarckismia. Jos epigenetiikassa elinaikana syntyneet muutokset periytyvät, eikö se ole Lamarckin esittämän idean mukaista?

Jos sukusolujen geenit muuttuvat, geenimuutokset kaiketi periytyvät, vai?
Epigenetiikka ymmärtääkseni pitää huolen siitä, että ne muuttuneet piirteet pysyvät, kunnes ympäristö eli olosuhteet muuttuvat takaisin alkuperäisiksi. Muuttuvassa maailmassa niin voi käydä vuosisadan tai vuosimiljoonan päästä.

Jos epigenetiikka onkin luonnonvalinnan myötä syntynyt mekanismi (ehkä on) ei se tarkoittane, että kaikki geenimuutokset välttämättä periytyisivät vain luonnonvalinnan kautta ...

Minusta olisi aiheellista pohtia/tutkia mutaatioiden syitä, ovatko ne pelkkää sattumaa, vai syntyykö niitä nimenomaan epigeneettisesti, palautteena ympäristön muutoksille.

Vierailija
Horizontal

Hmm ... itse sijoittaisin epigenetiikan osaksi lamarckismia. Jos epigenetiikassa elinaikana syntyneet muutokset periytyvät, eikö se ole Lamarckin esittämän idean mukaista?

Tavallaan, mutta epigenetiikka on vain pieni lisä geneettisen periytymisen päälle, ja vain rajoitetusti tiettyjen ominaisuuksien kohdalla. Epigenetiikka ei siis tuota uutta muuntelua, vaan säätelee jo olemassaolevaa. Lamarckin ideassa hankitut ominaisuudet periytyivät yleisesti (tai olivat peräti osa perinnöllisyyden päämekanismia) ja olivat evoluution liikkeellepaneva voima.

Horizontal

Jos epigenetiikka onkin luonnonvalinnan myötä syntynyt mekanismi (ehkä on) ei se tarkoittane, että kaikki geenimuutokset välttämättä periytyisivät vain luonnonvalinnan kautta ...

Tarkoititkohan, että genetiikan kautta?
Luonnonvalintahan ei ole periytymisen mekanismi, vaan evoluution mekanismi. Eikä toki edes ainoa sellainen. Seksuaalivalinta, satunnainen geneettinen ajautuminen ja erilaiset rajoitteet ohjaavat evoluutiota luonnonvalinnan ohella. Ja nimenomaan geenien evoluutiota.

Horizontal

Minusta olisi aiheellista pohtia/tutkia mutaatioiden syitä, ovatko ne pelkkää sattumaa, vai syntyykö niitä nimenomaan epigeneettisesti, palautteena ympäristön muutoksille.

Niitä tutkitaankin ahkerasti. Toistaiseksi on perin vähän näyttöä siitä, että mutaatiot olisivat mitään muuta kuin satunnaisia, joskin mutaatiotaajuus eri genomin osissa ja eri eliöillä tuntuisi vaihtelevan tarkoituksenmukaisesti. Yksittäiset mutaatiot ovat siis edullisuutensa suhteen satunnaisia, mutta niiden syntymätaajuus ei välttämättä.

Epigenetiikallahan ainakin nykykielenkäytössä tarkoitetaan nimenomaan geenien metylaation kautta, tavallaan geenien "päälle", syntyviä periytyviä ominaisuuksia. Suunnatut mutaatiot olisivat... niin, suunnattuja mutaatioita. Ne ovat erillinen ilmiö epigenetiikasta.

Uusimmat

Suosituimmat