Akun lataaminen pietsolla

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Luin artikkelin pietsosähköelementistä ja siitä että sitä voi käyttää myös (puhelimen) akkujen lataamiseen. Onko kukaan tehnyt tästä isompaa sovellusta jossa esim. jonkin moottoriajoneuvon värinä / tärinä muutetaan pietsoilla sähköksi? Olisiko ko. ideassa mitään järkeä? Jos niin millainen homma sellainen olisi rakentaa? Tuskin noista 12V saa pihalle eli jänniteen nosto ym. elektroniikkaa pitäisi rakentaa?

Kommentit (9)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Pietsolla saa sarjaan kytketyillä elementeillä vaikka kipinän kuten sytyttimissä tehdäänkin. Eli jännite ei ole ongelma. Virtaa tulee vähempi pienillä kiteillä eli ongelma on lähinnä tuo virran puute. Mitään erityistä estettä ei ole käsitellä isoa jännitettä pienemmäksi hakkuritekniikalla suoraan ilman välivarastointia.

Ravisteluun ja tärinään perustuvia sähköntuottajia voi tehdä myös supermagneeteilla, massoilla ja keloilla. Virtaa ja tehoa tulee merkittävästi helpommalla kuin pietsoilla. Rakentelu onnistuu harrastusvälineillä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

pietsoja sarjoittamalla saadaan jännite vaikka tuhansiin voltteihin koon pysyessä silti suklaapatukan kokoisena. Energy harvesting hakusanoilla loytyy lisaa tietoa. yleensa pietson toiseen paahan tulisi kiinnittaa varahteleva massa.

Vierailija

Joku japanin rautatieasema oli täynnä pitsoelementtejä ja kävelevät ihmiset hoitivat alueen valaistuksen.

Jenkkisotilaille on kehitetty kengänpohjaan pietsogeneraattorit, jotka tuottavat 1-2 wattia.

Erityisesti näitä tullaan käyttämään lähitulevaisuuden anturitekniikassa, jossa esim. pyörivissä koneenosissa joihin ei johtoja voi vetää, käytetään pietsogeneraattoreita. Niitä kyllä onkin jo markkinoilla.

Halvat pietsoelementit maksavat euron verran, joten hinnasta homma ei ole kiinni. Vasta mittauksessa ja säädössä käytetyt kalibroidut kiteet ovat kalliimpia.

Vierailija

Onkohan noihin mitään valmiita rakennusarjoja jollaisen tälläinen "maallikko" voisi näpertää kasaan? Pietsot ei kuulemma ole kovin kalliita ja taas isommat magneetit, kelat on vaikea sovittaa ahtaaseen tilaan. Jos kuitenkin tuollaisen magneetin saisi sovitettua, niin kävisikö normaalin kaiuttimen kestomagneetti ja puhekela tuohon?

Vierailija

Löysin kotoa 5" kaiuttimen ja mittailin sen liittimistä jännitettä ja virtaa samalla kuin painelin kartiota. Jännitettä sain aikaiseksi huimat 0,04V ja virtaa 2,3A! Tästähän tulee mahtavat 0,092W! Lueskelin myös pietsojen teholuokkia ja milliwateista niissäkin puhutaan eli jos tuota tärinäilmiötä haluaisi oikeasti hyödyntää niin satoja magneetti/puhekeloja tai pietsoja tarvittas ennekuin edes alkaisi kannattamaan.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
thm78
Löysin kotoa 5" kaiuttimen ja mittailin sen liittimistä jännitettä ja virtaa samalla kuin painelin kartiota. Jännitettä sain aikaiseksi huimat 0,04V ja virtaa 2,3A! Tästähän tulee mahtavat 0,092W! Lueskelin myös pietsojen teholuokkia ja milliwateista niissäkin puhutaan eli jos tuota tärinäilmiötä haluaisi oikeasti hyödyntää niin satoja magneetti/puhekeloja tai pietsoja tarvittas ennekuin edes alkaisi kannattamaan.



Toisaalta, tärinästä kun ottaa pois energiaa (tuotetaan sähköä), saadaan samalla vaimennettua tätä tärinää joten oikeassa paikassa ei kustannuksia perusteltaisi pelkällä sähköntuotannolla. Liekkö ajatus liian lennokas?

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vierailija

Ei ole. Yleensä värinä vaimennetaan tai vaimentuu lämpöenergiaksi. Värinän aallonpituus ja momentti määrävät kannattaako käyttä pietsoa vai magneettivaimennusta.
Pietso lie aika herkkä kuitenkin iskuille.
SM vaimennus taas perustuu valmistus- ja materiaalikuluihin.
Mainittu Japanissa oleva pietsosähköllä valaistu rautatieasema (kulku- tai opastusvalaistus) lie ollut kallis investointi.
Totta on kuitenkin että teollisuudessa tuotantokoneiden värinä vaimennetaan lämmöksi.

Aikanaan tulee nanotason pietsosähkö, jolloin lämpö muutetaan miltei suoraan sähköksi.
Molekyylien värähtelystä saadaan sähköä paremmalla hyötysuhteella. Hah, käänteinen Peltier-efekti.

Vierailija
vihertaapero
Toisaalta, tärinästä kun ottaa pois energiaa (tuotetaan sähköä), saadaan samalla vaimennettua tätä tärinää joten oikeassa paikassa ei kustannuksia perusteltaisi pelkällä sähköntuotannolla. Liekkö ajatus liian lennokas?



Ei, sitä käytetään juuri tuohon tapaan vaativissa prosessiteollisuuden kohteissa. Sähköä ei sinänsä haluta käytettäväksi mutta juurikin tuo vaimennus. Niitä käytetään myös siten että pietsolla voidaan säätää rakenteen jäykkyyttä ja siten ominaistaajuutta. Tällä voidaan luontevasti hallita värähtelykäyttäytymistä.

Uusimmat

Suosituimmat